Linkki: Blogi – Vuonoksen kaivos osa I

Rikastushiekan jätealue (120 ha) sijoittuu Hyttisuon turvemaalle, missä turvetta on yli metrin paksuisen kerros. Turpeen alla maa-aines on vaihtelevasti hietaa ja hiesua. Jätealueen alusta on suurimmalla osalla aluetta tiivistynyttä turvetta, mikä estää jätteen vajovesien kulkeutumisen pohjan läpi pohjaveteen.

Sivukivijätettä louhittiin 4,6 Mt, josta noin 4 Mt on läjitetty yhdeksälle jätealueelle. Sulfidipitoista sivukiveä (low-grade-malmia) on varastoitu maanalaiseen kaivoksen kuilun ja kiven entisen kiven murskaamon viereen. Loput sivukivistä on käytetty kaivostäyttönä. Entisen murskaamon ympäristön jätealueiden sivukivistä suurin osa on happoa tuottavaa kaivannaisjätettä. Sen sijaan muilla sivukiven jätealueilla happoa tuottavien jätteiden osuus on todennäköisesti näitä pienempi.

Vuonos 5/2023

Katsaus Outokummun Vuonoksen kaivoksen tilaan. Outokumpu onkin ollut taas otsikoissa Oriveden kultakaivoksen jäterikoksen tiimoilta.

Sivukivialueen takana oleva ”kosteikkolammikko”.

Purku tututusti vain maastoon. Raskasmetallisakkaa ojan pohjilla.

Keväiset värit kertovat jotain raskasmetallien kulkeutumisesta.

Sivukivikasa KK4 sisältää paikoin runsaasti rapautuvaa sulffidipitoista jätekiveä. Aluetta EI OLE millään tavoin peitelty tai edes yritetty tehdä mitään kunnostustoimia.

Aika sammaloittaa nämä kivet?

Smaragdin vihreitä aarteita kaivosjätteen seassa! Kemialliselta koostumukseltaan vihreät osat ovat kromidiopsidia eli kalsium-magnesiumsilikaattia, jota esiintyy Outokummun malmioiden yhteydessä.

Oriveden kultakaivoksen luolaston tyhjennys on parhaillaan menossa Outokummun ja Dragon Mining:in jäljiltä. Milloin kaivosvastuu ulottuisi myös Vuonoksen kaivokselle?

Lounaiskulmalle on ainakin dumpattu rakennus- ja yleisjätettä kasan sisään, sillä pinnasta löytyy muovijätettä, happopullo ja rautajätettä. Paljonko tätä löytyy penkasta? ELY: teidänhän pitäisi tämä tietää ja valvoa?!

Louhoksen nurkalla oleva kaivosrakennus on purkamatta ja sisältää hajonneita asbestipitoisia rakennusmateriaaleja, ja löytyypä sieltä useampi tyhjä öljytynnyrikin…

Kaivospomoilta on jäänyt ”vastuullisuus-sukseet” myös sijoilleen. Pitoa asbestikuiduista?

Vuonoksen kaivoksen murskaamoalue on kaivosvastuullisuuden irvikuva. Vieressä virtaa Vuonosjoki, ja alueelta lipuu varmasti suotovesinä Outokummun jälkiperintö eteenpäin. Ei mitään vaikutuksia minnekään!? Kukaan ei vastuussa mistään?!

Kaksi rikastamoa. Vasemmalla vanha Vuonoksen kaivoksen rikastamo, joka toimii nykyisin Pielisen betonin tehtaana. Oikealla Elementis Minerals:n uudempi tehdas, jossa käsitellään Horsmanahon talkkimalmia. Rikastusjäte pumpataan Vuonoksen kaivoksen vanhan rikastekasan päälle.

Oikealla rikastushiekkakasa, keskellä suotovesioja ja vasemmalla kosteikkoa.

Penkereet on tehty aikoinaan osin kaivosjätekivestä.

Rikastushiekkakasan patorakennelmat eivät ole kovin tiiviitä vaan ”suo, kuokka ja kaivos-Jussin suotiivistyspenkere” vuotaa joka suuntaan. Enemmän tai vähemmän.

…kuten näkyy.

Pumppaamalla tämäkin suotovesiasia ”hoidetaan”.

…vai miten hoituu Vuonoksen alueen jälkikunnostus aikanaan?

Vuonoksen jälkivuoto

Milloin Vuonoksen entisen kaivoksen asioita aletaan hoitaa kuntoon? Milloin valvontaviranomainen tutkii alueen ympäristön tilan ja mahdolliset jätteiden penkkauksen? Onko penkkausta suoritettu silloisen lainsäädännön pyhässä hengessä? Onko kaivosrakennelmat terveellisiä ja turvallisia, jotta kuten maa- ja rakennuslaki niin velvoittaa? Myös läheisen Keretin tornin ympäristöstä on paljastunut salaisia kaatopaikkoja ja rikastusjätteendumppausta:

Keretin kaivostornin juurelta Outokummussa on löytynyt maahan haudattuja jätteitä.

Hautalammen kaivoksen koekuoppien kaivussa on joulukuussa paljastunut maan alta rakennusjätteitä ja metalliromua, mahdollisesti puretusta rikastamosta. FinnCobalt on ilmoittanut löydöistä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle, joka päättää jatkotoimista.

Lisäksi on epäily, että vanhaan vinotunneliin on 1980-luvulla sijoitettu rikastuslietettä, joka on peräisin Sotkamon mustaliuskeen eli Talvivaaran prosessikokeista.

Tätäkin asiaa selvitetään viranomaisten avulla, kertoo FinnCobaltin hallituksen puheenjohtaja Markus Ekberg.

– Liuotusjäänteet on sijoitettu jonnekin. Olemme löytäneet asiaan liittyviä raportteja Elinkeinoelämän keskusarkistosta Mikkelissä, mutta silloinen toiminnanharjoittaja Outokumpu Oy ei ole suostunut niitä meille luovuttamaan, Ekberg harmittelee.

YLE 22.2.2023

Oriveden kultakaivoksen rikollinen jätteiden dumppaus kaivoksen kuiluihin sentään on johtanut joihinkin toimiin. Kaivoksen kuiluista purettiin viranomaisvalvonnassa noin 7 miljoonaa tonnia jätettä. Jotka haluttiin aluksi sinne unohtaa ja jättää! Toivottavasti tämä johtaa myös ”vastuuseen”, ja muuhunkin kuin Perän Pekan tasoisiin tuomioihin. Pahoin pelkään, että isot kalat luiskahtavat karkuun ja hommat kuitataan pikkusakoilla…

Pirkanmaalaisen kultakaivoksen toiminnasta paljastuu lisää hätkähdyttäviä ongelmia – Nyt puhuvat työntekijät: ”Joka kerta sanottiin, että ei ole väliä” – Aamulehti 5/2023

Vuonoksen kaivokselta on lirvahtanut patovuotoja toimintansa aikana, ja onpa nykyinen toimijakin aikoinaan purkanut sulfaattia purkuvesien mukana vesistöön.

Talkkikaivos laskee Talvivaarasta tuttua sulfaattia lintukeitaaseen – 40 prosentin ylitys huomattiin jälkikäteen – Yle 14.12.2016

Elementis Minerals suunnittelee myös toimintansa laajentamista:

Elementis Minerals B.V. Branch Finland suunnittelee Polvijärvellä toimivien Horsmanahon ja Karnukan kaivosten laajentamista. Tähän hankkeeseen voit vaikuttaa juuri nyt. Mielipiteitä voi esittää 25.6.2023 saakka.

Elementis Minerals B.V. Branch Finland suunnittelee Polvijärvellä toimivien Horsmanahon ja Karnukan kaivosten laajentamista.

Horsmanahon kaivoksen nykyinen vuosittainen kokonaislouhintamäärä on noin 0,5-1 milj.t/vuosi ja Karnukan kaivoksen vuosittainen kokonaislouhintamäärä noin 0,7-1 milj.t/vuosi. Nykyisellään toiminnan on arvioitu jatkuvan noin vuoteen 2028 asti. Horsmanahon sekä Karnukan kaivoksille on suunniteltu laajennuksia, joiden myötä kaivosten malmin ja sivukiven yhteenlaskettu kokonaislouhintamäärä olisi korkeimmillaan 4 Milj. t/vuosi ja toiminta jatkuisi enimmillään arviolta vuoteen 2061 asti. Laajennusten mukaisella louhinnalla pyritään vuosittaisessa malmin tuotannossa maksimissaan määrään 750 000 t/vuosi, jolla pystytään turvaamaan Vuonoksen tehtaan suunnitelman mukainen käyttö.

Horsmanahon ja Karnukan kaivokset toimivat Polvijärvellä, lähimmillään noin 3,4 km etäisyydellä Polvijärven taajamasta länteen. Kaivospiirien Horsma 1 (KaivNro 2592) ja Karnukka (KaivNro K7953) yhteispinta-ala on noin 254 ha.

 

Talkkirikastuksen jäteliete, estää vanhan Vuonoksen kaivoksen rikasteen hapettumista, joka sinänsä parantaa asiaa. Mutta ne Outokummun Poikien suunnittelemat suosuodattamon penkat ja pohjat kusevat suotovesiään pohjavesiin maailman tappiin asti, ellei asialle tehdä mitään. Onko siis ok käyttää vanhaa rikastekasaa uudelle tuotannolle, vaikka perusrakenteet ovat pahasti pielessä?! Ympäristölupa tälle toiminnalle on sentään annettu… ja jatkolupa laajennukseen löytyy takataskusta.  Kaivosyhtiöperusteista toimintaa… kuten Vuonoksen alueen sivukivialueidenkin jälkihoito ja valvonta!

 

Tämän jälkivuodon tarjosi Kaivostutkijat

Jari