Ihalaisen kaivos

Ihalaisen kalkkikaivos sijaitsee Lappeenrannassa ja sen omistaa Nordkalk Oy. Kaivoksen ohella alueella on kalkkitehdas sekä paperipigmentin raaka-aineita ja wollastoniittia valmistavat rikastamot. Ihalaisen kaivoksen tuntumassa on myös Finsementti Oy:n sementtitehdas. Koko Ihalaisen kaivos- ja tehdasalue on kooltaan noin 400 hehtaaria.

Kalkkikiven louhinta alkoi Ihalaisen alueella pienimuotoisena jo 1500-luvulla. Vuonna 1910 rakensi Paraisten Kalkkivuori Oy Ihalaisen alueelle ensimmäisen kalkkikehäuunin. Vuonna 1938 perustettiin sementtitehdas.

Ihalaisen kalkkikivikaivos, 165 metriä syvä, 1,5 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä avolouhos. Kalkkikaivoksen vuosituotanto on noin kaksi miljoonaa tonnia.  Kolmannes louhinnasta on tien- ja maanrakennuksessa hyödynnettävää sivukiveä. Kalkkikiveä arvioidaan riittävän ainakin 100 vuodeksi nykyisellä kulutuksella.Vuoteen 2001 mennessä kaivoksesta oli louhittu yhteensä 46 miljoonaa tonnia kalkkikiveä.

Rikastushiekkaa oli vuonna 2000 läjitettynä rikastushiekka-alueelle yhteensä n. 1 Mt. Ihalaisen louhoksen rikastushiekka koostuu pääasiassa kalsiitista (36,4 %), wollastoniitista (19,9 %) ja diopsidista (14,8 %).  Rikastushiekka sisältää hyvin vähän sulfidimineraaleja (0,4 %), jotka koostuvat pääosin magneettikiisusta. Sulfidimineraalipitoisuudesta johtuen rikastushiekka sisältää vain pieniä määriä arseenia ja raskasmetalleja. Ihalaisen kaivoksen rikastushiekka ei ole happamia valumavesiä tuottavaa, vaikka se sisältääkin hiukan sulfidimineraaleja. Tämä johtuu siitä, että rikastushiekka sisältää huomattavan paljon happoa neutraloivaa kalsiittia suhteessa sulfidimineraalien haponmuodostuskykyyn.

Lähteet:

  • Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti – Geological Survey of Finland, Archival Document, 2006
  • Wikipedia, Ihalaisen louhos

 

”Kalkkikiven tuotannosta 45 prosenttia menee sementin valmistukseen viereiselle Finnsementin tehtaalle, ja pääosa lopuista sellu- ja paperiteollisuuteen, maanparannukseen ja moneen muuhun tarkoitukseen. Viitisen prosenttia tuotannosta koostuu wollastoniitista, harvinaisesta mineraalista, joka esiintyy kalkkikiven yhteydessä. Sitä käytetään esimerkiksi muovi- ja keraamisessa teollisuudessa. Ihalaisen alueen wollastoniittirikastamo on ainoa Euroopassa.”

”Nordkalk huomioi ympäristönsä naapurit. – Järjestämme säännöllisiä tapaamisia ja tarpeen mukaan infotilaisuuksia ympäristön asukkaille. ”

”Vastaavasti yhtiö huolehtii ympäristöasioista. Käytössä on ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. – Seuraamme toimintamme ympäristövaikutuksia, jotka pidetään mahdollisimman vähäisinä. Nordkalkin jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti pyrimme koko ajan parempaan tulokseen, vähentämään melua ja pölyä sekä parantamaan materiaali- ja energiatehokkuutta.”

”Lähivuosina Ihalaisen kaivos kasvattaa tuotantomääriään, laajentaa louhosta ja parantaa rikastusprosessiaan. Nykyisellä louhintavauhdilla kalkkikiveä riittää ainakin sadaksi vuodeksi. Maanalaiseen louhintaan siirtymisen on arvioitu tapahtuvan noin vuonna 2050.”

Lähde: Nordkalkin kalkkikivilouhos on Ihalaisen tehdasalueen moottori 07.7.2016 Marko Mannila / Kaivosteollisuus ry / Prokaivos

Kohteella 6/2018

Kaivos sijaitsee Lappeenrannan kaakkois-osassa; vain muutaman kilometrin päässä keskustasta. Rikastushiekka-alueen kaakkoiskulmalla löytyy yleisessä käytössä oleva tähystystorni alueelle.

Näkymiä tähystystornilta

Tehdasrakennus

Tuulinen sää muodosti kalkkipölypilviä

Rikastushiekka-alue

Vehreää maata ja paikallinen lintukeidas…

Sankka pölypilvi kulkeutui kohti takana olevaa asutusta. Valkopyykkipäivä? Aikalailla heikkotasoista pölynhallintaa tällä alueella! Mitenkähän pitäisi suhtautua tuohon kaivosteollisuus ry:n tekemään uutiseen: ”Käytössä on ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. – Seuraamme toimintamme ympäristövaikutuksia, jotka pidetään mahdollisimman vähäisinä. Nordkalkin jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti pyrimme koko ajan parempaan tulokseen, vähentämään melua ja pölyä ”. Prokaivos-sivusto onkin vain hyvien uutisen paikka, jossa kaivosteollisuus ry:n jäsenet lobbaa kaivoksiaan ja kaivoshankkeitaan… Vastapainoksi siis AntiProKaivosUutisia Kaivostutkijoilta. Tornin läheisyydessä oli aistittavissa myös lievää kaasumaista hajuhaittaa.

Havainnetilanne pölyämisestä:

 

Jälkisanat

Kaivostutkijat ovat pääasiassa keskittynyt vesistöjen tarkkailuun vanhoilla kaivosalueilla, ja niiden ympäristössä. Kaivosten vaikutukset eivät ole pelkästään ympäröivien vesistöjen pilaantumista, eikä pelkästään ympäristöön kohdistuvia:

  • Vaikutukset maisemaan
  • Vaikutukset maa- ja kallioperään
  • Pölyvaikutukset
  • Vaikutus ilmanlaatuun
  • Meluvaikutukset
  • Tärinävaikutukset
  • Valosaastevaikutus
  • Vaikutukset pintavesiin
  • Vaikutukset pohjavesiin
  • Luontovaikutukset
  • Vaikutukset kulttuuriperintöön
  • Liikennevaikutukset
  • Sosiaaliset vaikutukset mm. vaikutukset matkailuun, alueen virkistyskäyttöön, asukkaiden kokemukseen kaivoksesta (tästä esimerkkinä vaikkapa Ylläksen kaivoshankkeen vastustus)
  • Edellisien yhteisvaikutukset
  • Edellisien yhteisvaikutukset muiden toimijoiden kanssa (esimerkiksi Ruotsin puolella vaikuttava Kaunisvaaran kaivoksen vaikutus Torniojokeen, ja Hannukaisen kaivoksen mahdollinen perustaminen)

Ihalaisen kaivoksen osalta nousi pinnalle ainakin voimakkaasti pöly. On varmaan lähiasukkaiden kannalta epätoivottu vieras, vai onko kyse nurmikoiden kalkitsemisesta? Miten tuo ympäristönjohtamisjärjestelmä toimikaan kyseisenä päivänä? Ympäristöluvassakin monet asiat ovat esitetty varsin ympäripyöreästi eli vähätellen asioiden todellista tilaa:

YVA-selostuksessa on todettu, että läjitysalueilta muodostuva pöly voi aiheuttaa ympäristöön kohtuullisia haitallisia vaikutuksia. Pölyn vaikutuksia ei kuitenkaan ole YVA-menettelyn aikana mallinnettu tarkemmin, joten vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuutta.

Lähde: Nordkalk tiedotteet 2014

 

Tämän informaatio tarjosi KALKITUT Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko