Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Laivakankaan kultakaivos

Laivakankaan kaivos on entisen Saloisten kunnan alueelle Raahen Mattilanperälle perustettu kultakaivos. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä 2010. Tuotanto aloitettiin 2011 ja ensimmäinen kultaharkko valettiin 27.12.2011.

Kaivoksen historia alkaa 1980-luvulta, jolloin alueelta löytyi kultamalmia. Outokumpu Oy perusti alueelle koekaivoksen. Malmi ei kuitenkaan ollut tarpeeksi rikasta ja kaivos oli toiminnassa vain lyhyen ajan. 1990-luvulla alue oli Endomines Oy:n hallussa valtauksena, mutta kaivostoimintaa ei aloitettu. 2000-luvun alussa yrittäjäksi tuli ruotsalainen Nordic Mines, joka teetti alueella ympäristövaikutusten arvioinnin. Nordic Minesin omistuksessa ollut Raahen kultakaivos aloitti toimintansa 2011. Kaivoksella ajauduttiin kuitenkin nopeasti aloittamisen jälkeen ongelmiin muun muassa jätevesien kanssa. Kaivos tuotti myös tappiota, ja tuotanto Raahessa lopetettiin vuonna 2014.

Pari vuotta myöhemmin ruotsalaisyhtiö ilmoitti, että louhinta alkaa jälleen 2017. Raahen kultakaivoksen avaus toteutui kuitenkin vasta vuotta myöhemmin 2018, jolloin kaivos oli jo siirtynyt kanadalaisyhtiö Nordic Goldin omistukseen.

Kaivostoiminta keskeytyi Raahessa taas keväällä 2019, kun kanadalaisyhtiö, ja sen suomalainen pääurakoitsija ajautuivat riitoihin urakkatöistä ja -maksuista. Kokkolalaisyhtiö Tallqvist Infra Oy haki saataviaan keväällä 2019 käräjäoikeuden ja konkurssimenettelyn kautta. Oikeus ehti jo asettaa Raahen kaivostoiminnasta vastaavan Nordic Gold Oy:n konkurssiin, mikä vauhditti maksuneuvotteluja etenkin kaivosyhtiön puolelta, ja konkurssi vältettiin.

Uutta alkua tavoitellaan vaihteeksi uudella rahoituksella, ja myös uudella nimellä, sillä yhtiö vaihtoi nimensä Otso Goldiksi. Otso Goldin mukaan uudelleen avaus voisi olla mahdollista ensi keväällä 2021. Aiemmin tavoitteena oli ensin kesä 2020, ja sitten loppuvuosi 2020. Nyt yhtiön tuoreimmassa tiedotteessa kaivoksen avausta tähdätään ensi huhtikuulle 2021

Talousvaikeudet ovat sävyttäneet kanadalaisyhtiön toimintaa. Esimerkiksi keväällä 2020 valtio varmisti Raahen kaivoksen sähkönsaannin maaliskuusta kesäkuulle. Kaivosyhtiöllä on nyt uusi sopimus, mutta Ely-keskus on vielä toukokuussakin vastannut sähköistä ja perinyt sitten maksut kanadalaisyhtiöltä.

Kaivos

Kaivos on suuri avolouhos, jonka ympärillä sijaitsevat muut toiminnot: rikastamo, B-malmikasa, sivukivialue, vesialtaat, rikastushiekka-allas, pintavalutuskenttä ym. Kaivoksen arvioitu toiminta-aika on noin 10 vuotta. Nordic Minesin ilmoituksen mukaan Laivakankaalla olisi kultaa yli 26 000 kiloa eli alueella on 12 miljoonan tonnin malmivaranto, jonka kultapitoisuus on 2,2 grammaa tonnissa.

Nordic Mines Oy:n Laiva-kaivoksen tuotantoprosessi koostuu seuraavista päävaiheista: louhinta, murskaus, painovoimaerotus, vaahdotusrikastus, syanidirikastus ja rikastushiekan käsittely.

Malmilouhe syötetään leukamurskaimen kautta välivarastoon ja sieltä edelleen autogeenijauhatukseen. Jauhatuksen jälkeen materiaali johdetaan pikavaahdotuskennoon ja painovoimaerotukseen. Erotetut materiaalit johdetaan erillisiin liuotuspiireihin (Low grade ja High grade), joissa kulta liuotetaan syanidin avulla. Liuennut kulta otetaan talteen aktiivihiilen avulla. Hiili siirretään jatkokäsiteltäväksi Como-laitokselle, jossa kulta liuotetaan hiilestä, johdetaan elektrolyysiin ja sieltä edelleen valuprosessiin. Syanidinhajotusprosessin jälkeen rikastushiekkajäte pumpataan niille tarkoitetuille alueille.

Kaivannaisjätteen määrä yhteensä vuonna 2016 oli 10 700 000 t (rikastushiekka, sivukivet). Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (2 kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2 ja 1 kpl luokka 3). Tällä hetkellä kaivoksella on kaksi avointa kuoppaa, pohjoinen ja eteläinen, 50 metrin syvyydessä ja 25 metrin syvyydessä. Louhoksen lopullinen syvyys tulisi olemaan noin 150 – 200 m, jonka jälkeen avolouhinnan taloudellisuus tulee kriittisemmäksi. Kaivoksen pinta- ja jätevesiä lasketaan laskeutusaltaisiin, ja edelleen pukuputken kautta mereen. Purkuputken pää sijaitsee Raahen terästehtaan edustalla.

Lähteet: YVA, Wikipedia, Yle

HiioHoi! Ongelmia horisontissa…

Raahen kultakaivos saa laskea jätevesiä luontoon

Raahen kultakaivos saa laskea jätevesiään luontoon, jotta kaivoksen täyttymässä oleva vesienkeruuallas ei pääsisi tulvimaan hallitsemattomasti luontoon. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut kaivokselle määräaikaisen luvan johtaa vesiä Tuoreenmaanojaan lokakuun 2012 loppuun asti. Lupa mahdollistaa jäteveden päästämisen ympäristöön enimmillään noin 600 000 kuution verran. Avin mukaan määrä on puolet siitä, mitä kaivos alun perin hakemuksessaan pyysi.

Avi on asettanut vesille pitoisuusraja-arvot WAD-syanidille, arseenille, kuparille, uraanille ja kiintoaineen hehkutusjäännökselle.

Kaivos tyytyväinen päätökseen

Kultakaivoksen johtaja Krister Söderholm pitää aluehallintoviraston lupapäätöstä odotettuna.

– Päätös on linjassa sen kanssa, mitä me kaivoksella odotimmekin. Minusta tämä on hyvä päätös, ja se meni niin kuin toivoimme, Söderholm kommentoi.

Kaivoksen jätevesissä myös kohonneita uraanipitoisuuksia

Raahen kultakaivoksen jätevesistä on löytynyt myös uraania ennakoitua enemmän. Sekä kaivoksen avolouhoksen että vesialtaan vesistä on mitattu kohonneita uraanipitoisuuksia. Avin mukaan kohonneista pitoisuusarvioista ei ollut tietoa vielä siinä vaiheessa, kun kaivosyhtiö Nordic Minesin ympäristöluvan muutoshakemus oli julkisesti nähtävillä.

Kaivosyhtiölle on määrätty myös 50 000 euron vakuusmaksu, koska se sai Avilta luvan aloittaa vesien johtamisen Tuoreenmaanojaan tarvittaessa välittömästi.

Yle 9.5.2012

Alkuainepitoisuudet kohonneet Raahen kultakaivoksen pasta-altaan läheisyydessä

Raahen Laivakankaan kultakaivoksen pasta-allas vuoti yli heinäkuun alussa. Altaasta valui lietemäistä pastaa eli rikastushiekkaa ympäröivään eristysojaan ja sen lähiympäristöön.

Pasta-altaan vieressä esimerkiksi uraanin pitoisuus oli 2,7 mikrogrammaa litraa kohden, kun purovesien luontainen pitoisuus on alle 0,7 mikrogrammaa litrassa.

Lyijyä oli ylivuodon jälkeen pasta-altaan läheisyydessä alle 4 mikrogrammaa litrassa. Alapuolisissa näytteenottopisteissä pitoisuudet jäivät alle 1 mikrogramman litrassa. Purovesien luontainen lyijypitoisuus on alle 0,8 mikrogrammaa litrassa.

  • Rakennuslehti 2.8.2012

Raahen kultakaivoksen uraani yllätti ympäristöviranomaiset

Kaivoksen johtajan Krister Söderholmin mukaan voimakas keskustelu päästöistä sai yhtiön aloittamaan uraanimittaukset.

”Varastoaltaan pitoisuudet ovat niin pienet, ettei niistä ole vaaraa. Olen itse todistettavasti juonut altaan vettä, eikä sivuvaikutuksia ole ilmennyt”, hän kertoo.

Kultakaivokselle annettiin lupa purkuputken rakentamiseen Perämereen. Purkuputkella on pysyvä käyttöoikeus.

Toiminnanaloittamisluvan vakuudeksi avi määräsi 80 000 euroa.

Purkupaikkaa koskeva ympäristölupa on määrätty olemaan voimassa toistaiseksi siten, että sitä koskevat lupamääräykset tarkistetaan yhtä aikaa Laivakankaan kultakaivoksen ympäristöluvan lupamääräysten kanssa.

STT 9.5.2012

Raahen Laivakankaan kaivoksen vuodoista ei syytteitä

Raahen Laivakankaan kaivoksella tapahtuneista vuodoista ei nosteta syytteitä. Nordic Minesin kaivokselta vuoti loppuvuodesta 2011 vettä, jota epäiltiin saastuttavaksi prosessivedeksi. Seuraavana kesänä kaivokselta valui luontoon rikastushiekan ja veden seosta, kun niin sanottu pasta valui yli altaan pengerryksen. Valvontaviranomaisten mukaan vuoden 2011 vuodosta ei koitunut haittaa luonnolle. Sen sijaan kesän 2012 vuodosta aiheutui Ely-keskuksen mukaan lyhytaikaista luonnon pilaantumista. Syyttäjän mukaan jälkimmäisessä vuodossa oli selvästi kyse ympäristöluvan vastaisesta päästöstä, muttei ympäristön turmelemisesta. Syyttäjän mukaan pasta-alueen valvonnan järjestämiseen tai pengerryksen rakentamiseen ei liittynyt tietoista tai epätavanomaista riskinottoa, joka voitaisiin tulkita vastuuihmisten törkeäksi huolimattomuudeksi.

STT: 6.10.2015

Raahen kul­ta­kai­vos ei hoi­ta­nut mak­su­jaan, pää­ura­koit­si­ja purki so­pi­muk­sen ja lähti – ”Piti lopulta vi­hel­tää peli poikki”

Raahen seutu 8.3.2019

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rahoittaa Raahen kaivoksen sähkönsaantia huhtikuun loppuun

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rahoittaa Otso Gold Oy:n Raahen Laivakankaan kaivoksen sähkönsaantia huhtikuun loppuun saakka. Yhtiön taloudellisesta tilanteesta johtuen ELY-keskus on tehnyt päätöksen ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin kaivosalueen vesienhallinnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Pohjois-Pohjanmaa 28.2.2020

 

Vuodesta 2010 alkaen kaivosyhtiö eri nimillään näyttää tuottaneen tappiota ainakin yli 130 M€. Tehdas investoinnit ovat yhtiön mukaan olleet 200 M€.

Otson hunajapurkilla (5/2020)

Päälouhos. Takana isot maamassat pinta- ja sivukiveä.

Louhoksen olisi tarkoitus olla 150 metriä syvä, jos kaikki menisi niin kuin on suunniteltu. Ei olla lähelläkään. Kaivoksen on myös tarkoitus täyttyä vedellä aikanaan lopettamisen jälkeen. Lopulta kaivosvesien käsittely pitäisi tapahtua passiivisilla menetelmillä.

Kellertävä väri tulee hapattuneesta rikkipitoisesta malmikivestä.

Kaivoslouhoksen vesistä on mitattu kaivosalueen suurimmat uraanipitoisuudet.

Iso-Hattulampi, joka toimii kaivoksen vesivarastoaltaana. Tänne pyritään keräämään rikastushiekka-altaiden ja kaivosalueen vedet. Vesivarastoaltaalta kaivostoiminnan ylijäämävedet puretaan lopulta mereen. Ylijäämävedet johdetaan vesivarastoaltaasta ensin Vaarainjärven laskeutusaltaaseen ja edelleen Vaarainnevan pintavalutuskentälle. Vesien johtamista vesivarastoaltaasta Vaarainjärveen säädetään manuaaliventtiilin avulla. Virtausta Vaarainjärvestä Vaarainnevalle säädellään säätöpadolla. Vaarainnevalta vedet pumpataan purkuputkea pitkin Perämereen. Kaivokselta tullaan suunnitelman mukaan johtamaan vettä purkuputkeen noin 118 m3/t. Vuodessa vettä johdetaan arviolta 0,9Mm3.

Rikastusprosessissa muodostuu kaksi ominaisuuksiltaan erilaista rikastushiekkajaetta (rikastushiekka A ja B), jotka läjitetään omille läjitysalueilleen. Rikastushiekka A pumpataan rikastamolta rikastushiekkaputkilinjaa pitkin pasta-alueen läheisyydessä sijaitsevalle sakeuttimelle. Pasta-alue sijaitsee noin seitsemän kilometrin etäisyydellä rikastamosta. Sakeuttimen alite pumpataan pasta-alueelle ja sakeuttimen ylitevesi palautetaan pumppaamalla takaisin vesivarastoaltaaseen. Osa läjitetyn pastan sisältämästä vedestä sitoutuu pastaan. Pastasta erottuva vesi, alueen valumavedet ja suotovedet kulkeutuvat painovoimaisesti pasta-alueen länsiosaan, josta vedet pumpataan sakeuttimen yliteveden kanssa samaan putkilinjaan ja edelleen vesivarastoaltaaseen.

Rikastushiekka-alueella on kokoa. Vuoden 2014 lopussa kuvassa näkyvä pasta-alue (rikastushiekka A) 550 000 m2. Syanidin hajotusprosessissa syntyy myös sakkaa, joka johdetaan rikastushiekka-altaaseen. Laivakankaan malmin sisältämä arseeni erotetaan rikastusprosessissa ja johdetaan myös rikastushiekkaan. ”Muu arseeninpoisto ei ole tämän hetkisen käsityksen mukaan tarpeen, koska prosessin kemiasta johtuen arseeni sitoutuu rikastushiekkaan ja jää altaalle”.

Näinköhän kaivos toimii tuulienergian turvin. Puhaltaa myötäisesti jos puhaltaa…

Tuulivoimapuisto ei tosiaan ole kaivosyhtiön. Puhurin Kopsa I ja II tuulivoimapuisto käsittää 17 tuulivoimalaa, yhteensä 54 MW. Keskimääräinen napakorkeus on noin 140m. Alueelle on suunnitteilla myös uutta tuulivoimaa Kopsa III.

Pohjalainen perinnemaisema. Täällä ei löydy niitä 38:aa muinaisjäännösaluetta jotka kaivosalueella sijaitsevat. Osa näistä tuhoutuu pysyvästi kaivostoiminnan aikana.

Sumeaa vettä. Mitähän kaikkea sisältää? Ja mitä kaikkea tänne aikojen saatossa liukenee?

Täältä ei myöskään löydy YVA:n mukaista uhanalaista kaitakämmekkää tai suovalkkua. Varsinainen harvinaisuus on vastullinen kaivostoiminta.

Uppoava Laiva

Laiva on rysäyttänyt karikolle. Milloin tankkeri napsahtaa poikki ja uppoaa pohjamutiin?

Laivankankaan kaivos on todellinen tyyppiesimerkki, kun kaikki menee perseelleen. Vain pintaraapaisu aiheeseen toi monia ongelmakohtia esiin.

  • Juniori kaivosyhtiö, joka on jatkuvasti maksuvaikeuksissa. Ei ole tuottanut koskaan voittoa.
  •  AVI on maksanut maksuvaikeuksissa olevan yhtiön sähkölaskut, jotta vesipumput pyörisivät alueella. Veronmaksajien piikki on auki nykyisen hallituksen lailla.
  • Tuottava kaivostoiminta ei ole mahdollista suhteellisen köyhällä malmilla (kultapitoisuus vain 2,0-2,5 g/t).
  • Puutteellisesti tehty YVA (Samainen Lapin Vesitutkimus Oy, joka teki myös Talvivaaraan alkuperäisen YVA:n). Uraaniasiat on pahasti laiminlyöty, kuten Talvivaarankin tapauksessa. Vuodessa kertyy pienistäkin puroista useampi kilo uraania.
  • Jätepäästöt mm. ylivuotoina. Riskiluku melko pieni. Totta!
  • Syanidiongelma perinnöksi. Laskennallisesti 11 kiloa päätyy mereen. Mikä on todellinen lukeama alueella, ja kuinka paljon tästä päätyy ravintoketjuun… Toki muitakin haitta-aineita löytyy riittävästi, eikä kukaan koskaan tule tietämään näiden yhteisvaikutuksia! Sulfaattia menee myöskin runsaita määriä.
  • Purkuputki on BAT:a?! Purkuputkea mereen on käytetty perusteena, että se vähentää syanidin käyttöä. Siis mitä ihmettä!!! BAT:a olisi varmaan tehdä kunnollinen vesikäsittelylaitos, ja puhdistusaltaat vesien käsittelyineen!
  • Toiminta ollut seisomassa käytännössä pitkän aikaa. Periaatteessa 2014 alkaen, jos lyhyttä 2018 alkanutta jaksoa ei lasketa mukaan. Käynnistyykö ensivuonna vai odotellaanko saman tein perinteiset 30 vuotta?
  • Raahen kaupunki myynyt kaivosalueelta maita kaivoyhtiölle. Poliittiset työpaikat varmaan oli hyvä iskulause, mutta sotkujen siivous onkin sitten asiat josta kaikki luistavat.
  • Takuusummat ovat naurettavat jälleen kerran. Alkuperäisen päätöksen mukainen 400 000 € ei riitä käytännössä ei yhtään mihinkään. Eikä purkuputken lisäämät noin 100 000 € YVA-konsulttien vessapaperilaskuun.
  • Lasketaanpa pelkän pasta-alueen (55 hehtaaria) loppupeiton kustannus: 30 €/m2 => 16 500 000 €! Lisää tähän kaikki muu loppuun sulkemiseen liittyvät kustannukset. Saadaan tulos, että taloudellisin ja halvin lopputulema tulee olemaan konkurssi, ja niin sanotusti Ab Suomi Oy:n piikkiin.

  • KETÄÄN EI SAADA VASTUUSEEN, MUTTA PELIT JA LEIKIT JATKUU. EIKÄ KAIVOSLAKI EI TULE PARANTUMAAN POLITIKOINNIN VUOKSI!

Kaikkien YVA-selostuksien ja jatko-osien perkaaminen kävisi jo kaivosromaanista. Paljon jäi vielä pinnan alle kytemään, ja aika näyttää millainen perintö tästä kultakuumeesta jää…

Tämän Laivamatkan tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko

Previous

Kesänkitunturin uraanitutkimukset

Next

Luikonlahden kaivos; Osa II

1 Comment

  1. kaivostutkijat

    ”Velkakierteeseen vajonnut Otso Gold yrittää myydä Raahen kultakaivostaan – yrityssaneeraus sai kolmen kuukauden jatkoajan

    Kaivosyhtiö yrittää järjestellä lähes 140 miljoonan euron velkojaan. Ratkaisua haetaan nyt Raahen kultakaivoksen myynnistä. Otso Goldin velkajärjestelyehdotusten takaraja on siirretty elokuun loppuun.” Yle 11.5.2022

    Ei mitään uutta ja ihmeelistä. Käsittämätöntä, että pelit ja leikit annettiin jatkua, vaikka taustalla oli hämärää venäläistä rahoitusta… Vai mitä mieltä on kaivosministeri Lintilä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi