Perustiedot

Otanmäen suljettu rautakaivosalue sijaitsee Vuolijoella, Kajaanin kaupungissa, Kainuussa. Kaivostoiminnan historia Otanmäen rautamalmiesiintymät löydettiin vuonna 1938. Otanmäen kaivos oli toiminnassa vuodesta 1953 vuoteen 1985. Tuotantoa varten perustettiin vuonna 1951 valtion kokonaan omistama Otanmäki Oy, jonka omistus siirtyi Rautaruukki Oy:lle vuonna 1968. Malmia louhittiin maanalaisesta kaivoksesta kolmesta esiintymästä: Otanmäen, Suomalmin ja Vuorokkaan malmiesiintymistä. Otanmäen pääkuilu valmistui vuonna 1952, Suomalmin 1962 ja Vuorokkaan kuilu 1965. Suomalmin ja Vuorokkaan malmit rikastettiin Otanmäen rikastamossa. Jätealueen eteläosan itäpuolella sijaitsi vanadiinitehdas, jonka toiminta kesti vuodesta 1956 vuoteen 1985. Tehdas tuotti vanadiinipitoisesta magnetiittirikasteesta vanadiinipentoksidia . Rikastamon alkuvaiheessa tuotettiin magnetiitti- ja ilmeniittirikasteen lisäksi rikkirikastetta.

Kokonaislouhinta oli noin 33,1 Mt ja rikastetun malmin määrä oli noin 25,5 Mt. Jätealueelle on läjitetty noin 11,8 Mt rikastushiekkaa, joka koostuu Otanmäen, Suomalmin ja Vuorokkaan rautamalmien rikastuksessa syntyneistä jätehiekoista. Lisäksi jätealueen itäosaan on läjitetty vanadiinitehtaan kuonajätettä. Rautaruukki Oy:n vuonna 1984 tekemän arvion mukaan rikastushiekka sisältää 0,2 % rikkiä ja 13,6 % rautaa sekä lisäksi 0,1 % V2O3, 0,01 % CuO, 0,02 % CoO, 0,02 % NiO, 32 % SiO2, 21 % Al2O3, 8 % MnO, 7,3 % TiO2, 7 % CaO, 1,5 % Na2O ja 0,5 % K2O. Koostumustiedon mukaan rikastushiekka olisi happoa tuottamaton kaivannaisjäte. Otanmäen sivukiven jätealue sijaitsee kaivostornin ja rikastushiekan jätealueen välisellä maalla ja sisältää noin 0,6 Mt jätekiveä. Osa sivukivestä on murskattu sepeliksi ja käytetty kaivosalueen tiepohjiin noin 500 000 m3. Suomalmikaivoksen ympäristössä on ilmakuvan mukaan myös sivukiven jätealue. Sen sijaan Vuorokkaan kaivoksen sivukivet jätealueelta ovat lähes täysin murskattu maanrakennuskäyttöön. Otanmäen malmin sivukivissä esiintyy sulfidimineraaleja vastaavia määriä kuin malmikivessä (1-2 %). Tällä perusteella voidaan olettaa, että osa sivukivistä voi olla heikosti happoa tuottavia kaivannaisjätteitä. Kaivosalue on soiden ja matalien moreeniharjanteiden peittämä

Rikastushiekan jätealue ja sen selkeytysallas (nykyinen lintuallas) on padottu Otanmäen kaivoksen itä- ja luoteispuoleiselle suolle. Padot on rakennettu moreenista ja sitä peittävästä louheesta. Patojen päälle on rakennettu tie. Jätealueen itäosaan on läjitetty myös vanadiinitehtaan rakennusjäte, joka on peitetty maa- ja rikastushiekkajätteellä. Kaivosalue kuuluu Vimpelinjoen laajaan valuma-alueeseen

Alueen pintavedet laskevat Vimpelinjoen kautta Oulujärven Vuottolahteen. Otanmäen jätevesien kosteikkopuhdistuksen toimivuutta ja pintavesien laatua sekä kuormitusta Vuottolahteen on tutkittu GTK:n toimesta Vuolijoen kunnan tilauksesta vuonna 2004. Rikastushiekan ja kuonan jätealue jakaantuu kahteen osaan, joista toinen on varsinainen rikastushiekan läjitysalue (170 ha) ja toinen kaivostoiminnan aikainen selkeytysallas (70 ha), nykyinen lintuallas. Jätealueen keskiosaa on yritetty kasvittaa kylvämällä ohran siementä, mutta ohran kasvu on ollut heikkoa. Tämä osa on nykyisin riistalintujen ruokinta-aluetta. Oletettavaa on, että turve on tiivistynyt jätealueen alla vettä läpäisemättömäksi, eikä valumavesiä kulkeudu jätetäytöstä suoraan pohjan läpi moreenin pohjaveteen. Tästä todisteena on suotovesien purkautuminen patojen alaluiskista lähes joka puolelta jätealuetta. Osassa jätealuetta suotovedet olivat happamia (pH<4). Sen sijaan Lintualtaalle laskevat valumavedet olivat lähes neutraaleja tai neutraaleja, mikä viittasi typpipitoisten jätevesien neutraloivan happamia valumavesiä. Lisäksi on oletettavaa, että jätealueen luoteis- ja pohjoispatoihin rajautuvat kosteikot neutraloivat passiivisesti rikastushiekka-alueelta purkautuvaa happamuutta. Mangaania ja vanadiinia on todettu kulkeutuvan Vuotolahden sedimentteihin.

Lähde : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015

 

Uudelleen avaaminen:

Otanmäki Mine Oy on suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö, jonka tavoitteena on avata Otanmäen kaivos uudelleen tuotantoon. Otanmäen kaivos avataan tuotantoon tämänhetken arvion mukaan 2019-2020. Kaivos tulee työllistämään arviolta 350-400 henkilöä kaivosyhtiön palkkalistalla ja n. 100-150 henkilöä aliurakoitsijoiden toimesta. Tuotannon kesto tulee olemaan minimissään 15 vuotta. Vuotuisen malminlouhinnan on suunniteltu olevan n. 1,5 Mt ja tapahtuisi alussa avolouhoksesta ja myöhemmin kokonaan maanalaisena louhintana. Otanmäen kaivoksen päätuotteita tulevat olemaan vanadiinipentoksidi, ilmeniitti ja rautapelletti. Tuotteiden jatkojalostus tulee tapahtumaan suurelta osin Suomessa ja turvaisi näinollen työpaikkoja myös muilla paikkakunnilla. Otanmäki Mine Oy on ostanut 2016 Rautaruukin ja nyt SSAB:n omistuksessa olevat kiinteistöt ja maa-alueita.

Kohdevierailu

Kaivostutkijat vierailivat Otanmäen alueella toukokuussa 2017.

Entinen selkeytysallas. Allas toimii nykyään lintualtaana, ja alueella on useita lintutorneja. Ph-mittauksien perusteella altaan vesi oli happamuudeltaan normaalin järviveden tasolla.

Säteilytasot olivat normaalit.

Lintualtaan alapuolisia suoto-ojia.

Ph-mittauksia lintualtaan alapuolisilla ojilla.

Suomalmin kaivostorni.

Osa louhosalueista on aidoitettu sortumavaaran vuoksi. Ihmettelyä herätti aidattualue, jossa metsäkone oli tehnyt hakkuuaukon sortumavaara-alueelle…Suomalmin avolouhos.

Suomalmin louhoksen kaivoskuilu / ajoramppi.

Maanpinta kaavittu pois Suomalmin lähistöllä. Varmaankin tähän on ollut joskus tarkoitus avata louhos malminkaivamista varten?

Pistoraide kaivosalueelle.Aika karunnäköinen junarata-alue…  Sivikiveä ja rikastushiekkaa.Ajanpatinaa entisellä tehdasalueella.

Kaivostorni ja portaikko.

Pihalle oli jätetty malmikairauksen kivinäytteitä.   Rikastushiekka-alue. Taustalla kaivostorni.

Rikastushiekka-aluetta.Hapokasta?

Näkymä mäen päältä rikastushiekka-alueelle päin.

Vastapäätä Transtech:in tehdas, ja edessä pistoraide tehdasalueelle. Transtech:in kohdalla on ollut aikaisemmin ilmeisesti rikastamon tehdasrakennus, kuten alla olevasta vuoden 1981 kuvasta näkyy (lähde: Otanmäki Mine Oy:n esite)

Paikallinen stalagmiitti. Ei ihan; vain jäätä.

Väestönsuoja.

Muistomerkki:  ”Otanmäen kaivoksen tutkimuskuilun ajossa käytetyn nostolaitteen taittopyörä. Kaivos alotti vuonna 1953 tuotannollisen toimintansa. Malmia ja sivukiveä on 23.9.1978 mennessä nostettu 24 218 000 tonnia”.

Alueella on kaivostoiminnan sijaan muuta yritystoimintaa mm. Normet.Paikalliseen Otanmäen kaivoskylään kannattaa tutustua myös. Kylällä on havaittavissa menneen ajan nostalgiaa 50-60-luvulta. Kaivostutkijat suosittevat paikallista kyläbaaria eli Ravintola Kuksaa! Paikallisen kaivoskylän kerrostalo. 50-luvun arkkitehtuuria.

 

Jälkiviisastelut Otanmäen Ravintola Kuksassa

Kohde alue oli varsin isokokoinen. Katsottavaa täällä riittäisi usempaan kertaankin. Päällisin puolin alue vaikutti kunnossa olevalle, vaikkakin rikastushiekka-alue oli taas mitä oli. Rikastushiekka-alueen pohjarakenteen ja selkeytysaltaan oletetaan pidättävän enimmät epäpuhtaudet kurissa rajatulla alueella. Luonnollisesti suotovesiä, ja mahdollisesti pintavesiäkin, kulkeutuu jossain määrin kaivosalueen sisältä ulos. Olisi hyvä tietää mitä kaikkea purkupisteen alapuolella vesien ja maasedimenttien koostumus onkaan…

Tämänkin kohteen osalta tilanne näytti olevan ”lepotilassa” eli jonkin sortin sulkemistyöt on tehty, mutta tilanne on jätetty siihen. Aktiivisesta jälkivalvonnasta lienee turha puhua?! Mikä on tilanne 10, 20 50 vuoden päästä, jos lisäkunnostamista ei tehdä? Kuka on maksaja?

Kohteen uudelleen avaaminen on ajankohtaista. Mielenkiintoista olisi tietää onko ympäristövastuut siirtyneet SSab:ltä uudelle yritykselle eli Otanmäki Mine Oy:lle? Jälkiviisasteluna voisi myös kuvitella skenaariota, että jos hanke ei lähde käyntiin, ja yritys hakeutuu konkurssiin. Kenelle vastuut siirtyvät…

Ja rahoitustahan hankkeille löytyy. On Tekes projekteja, Valtiovetoisia kärkihankkeita ja eläkeyhtiöitä rahoittajiksi.  Kysymys kuuluukin mitkä näistä kaikista suunnitelmien alla olevista, ja käynnissä olevista, hankkeista muodostuu jollain tapaa kannattavaksi pitkässä juoksussa? Vai voisiko rahat käyttää hyödyllisemminkin? Vai menevätkö rahat hukkaan, kuten siihen kuuluisaan ”Valtiovetoiseen Sotkamolaiseen PeräReikään”, #Terrafame.

Niin… oluen happamuus Kuksassa oli 4,5

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko