KITULAN NIKKELI-KUPARIKAIVOS (tai Lajun kaivos)

Kitulan suljettu nikkeli-kuparikaivos sijaitsee Puumalassa, Etelä-Savossa. Puumalan Kitulan nikkelimalmion esiintymän tutkimukset saivat alkunsa Arvo Huikon 31.12.1950 Geologiselle tutkimuslaitokselle lähettämistä amfiboliittisista gabronäytteistä, jotka sisälsivät nikkeliä 0,5-1 %. Vuonna 1951 ja 1961 Tutkimuslaitos suoritti tutkimuksia  kohteella. Näiden tutkimusten karkean arvion tuloksena oli 20 000 – 25 000 t:n kuparipitoinen nikkelimalmiesiintymä. Esiintymän pienuudesta johtuen lisätoimenpiteistä luovuttiin.

Outokumpu Oy:n malminetsintä sai käsiinsä aiemmat tutkimustulokset vuonna 1969. Tutkimusten jälkeen todettiin, että esiintymän pienuudesta huolimatta louhinta olisi kannattavaa. Malmiarviota nostettiin 34 000 tonniin.

Nikkeli-kuparipitoista malmia louhittiin Kitulan avolouhoksesta talvella ja kesällä 1970 Outokumpu Oy:n toimesta. Kaivos oli Virtasalmen kaivoksen satelliittikaivos. Kitulan nikkeliesiintymästä louhittiin kaikkiaan 59 000 tonnia kiveä, josta malmikiven osuus oli noin 19 000 tonnia. Malmi vietiin Virtasalmen kaivokselle noin 100 km päähän rikastettavaksi. Malmi sisälsi 0,87 % Ni, 0,24 % Cu ja 4,57 % S.

Louhosta on jonkin verran kaivettu myös valtatie 62:n alle. Nykyään tunnelit sekä avolouhos ovat täynnä vettä. Paikallisten mukaan vesi on pilattu. Kaivoksen lopettaessa silloinen TVH oli ajattanut ylimääräiset maamassat takaisin monttuun. Tämä maamassa oli ollut niin rikkipitoista, että vesi oli päässyt happamoitumaan. Kaivoksen vesihän on aivan mustaa. Näin ollen sukeltaminen kaivoksessa on käytännössä mahdotonta. Toinen ympäristöongelma on se, että kaivoksesta valuu puro Naistenveteen. Ja tämä puron laskukohta on varsin rehevöitynyt.

Sivukivet on läjitetty louhoksen kaakkoispuolelle. Sivukivet koostuvat gneissi- ja gabrokivistä ja voivat sisältää metallisulfidipirotetta. Sivukivistä ei ole koostumustietoa. Koska sivukivet sisältävät geologisen kuvauksen mukaan sulfidimineraaleja, osa niistä voi olla potentiaalisesti happoa tuottavia. Louhoksen ylivuotovesi kulkeutuisi sivukivikasan läpi em. puroon ja edelleen Rommakonlahteen.

Kaivostutkijat

Lähteet  :

  • GTK ARKISTORAPORTTI 46/2015
  • http://puumalanperinne.blogspot.com/2017/06/lajun-kaivos.html

Kohteella kesäkuussa 2018

KaivostutkijatAvolouhos ja kesäinen vesisade. Louhos on osin aidattu. Tutkimushetkellä louhoksen pintaveden happamuus oli varsin maltillinen eli ph 6.

Louhos on noin 20m syvyinen. Louhoksesta lähtee 2 lyhyehköä vinotunnelia, josta louhittiin malmia. Avolouhoksesta saatiin noin 12 000 tonnia malmia, ja tunneleista noin 7 000 tonnia.

KaivostutkijatYlivuoto-oja

KaivostutkijatSivukivialuetta, joka on osittain metsittynyt. Varsinaista ennallistamistyötä ei ole taaskaan tehty.

KaivostutkijatSivukivikassa on selvästi myös rapautuvaa rikkipitoista ainesta. Valtion Rikkihappo Oy:lle olisi taas materiaalia saatavissa…

KaivostutkijatPaikallinen kalliomaalaus ja kivikautinen porareikä?

… ja Astuvansalmen kalliomaalauksia.

Jälkisanat

Kohde on suuruusluokaltaan pienehkö, ja on toiminut niin sanottuna minikaivoksena, jossa malmin kuljetus on tehty toisaalle olemassa olevalle rikastamolle. Jälkikunnostustoimet oli ”yllättäen” jätetty tekemätttä. Kas kummaa, kun toimijana on ollut Valtiollinen toimija Outokumpu. Valtiollista kaivoskorruptiota parhaimmillaan taas kerran!

Pintavedet olivat happamuudeltaan lähes neutraaleja, joten olisiko rikkipitoinen aines kertynyt louhoksen pohjavesiin, vaiko onko tehty jotain kunnostustoimia? Tutkimushetkellä ei maastoon kulkeutunut juurikaan ylivuotovesiä. Tosin kevät on ollut kuiva, ja tilanne olla toinen sadekausina. Ylivuotovesille ei ole tehty minkäänlaista suodatuskenttää! Pienet plussat aitauksesta, mutta varoituskyltit puuttuivat.

 

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko