Solan talkkikivilouhos

Loikkaus malmeista muihin kaivoskivennäisiin eli mineraaleihin. Tarkemmin ottaen Solan talkkilouhokseen.

Alueelta on louhittu talkkimalmia vuodesta 1979 alkaen Myllykoski Oy:n ja Partek Oy:n toimesta. Kun esiintymä siirtyi Mondo Mineralsin haltuun vuonna 1991, louhinta keskitettiin Horsmanahoon, koska sieltä on lyhempi kuljetusmatka niin Vuonoksen kuin Kaavin tehtaillekin. Kaivospiirin sivukivikasat maisemoitiin 1990-luvun lopulla ja alue aidattiin. Vesien laatua kaivoksessa ja sen lähiympäristössä on seurattu vuosittain. Kaivospiirin alueella on talkkimalmia edelleen yli neljä miljoonaa tonnia, josta avolouhintana saatavissa yli miljoona. Tämä riittää kattamaan Vuonoksen tehtaan raaka-aineen tarpeen noin 2,5 vuodeksi. Kuljetusmatkaa Vuonokseen olisi noin 30km. Vuonna 2014 tekemässään päätöksessä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES teki päätöksen antaa jatkoaikaa kaivostoimintaan ryhtymiselle Solan kaivospiirissä. Päätös on voimassa huhtikuuhun 2019 asti.

Lähde:Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit–hanke: Taustaselvitys

Kohteella 2016

Ruskamaisemia 2016 mäenpäältä louhokselle. Louhos on täyttynyt vedellä. Louhoksen koko oli noin 200 m x 100 m. Syvyys ei tiedossa.

Louhoksen reunaa.

Louhoksen reunalle, mäen päälle, on tehty luontokirkko.

Jeesus armahda meitä Talvivaara kakkoselta…

Louhoksen ylimäärävedet purkautuvat läheiseen maastoon.

Jonkinsortin  jäteallas/tasausallas kaivoksen vesille.

Löytyipä tarkastuskaivokin. Vedenlaatu jäi tältäerää tutkimatta.

Läheiseltä luontopolulta löytyi ”Solan Poikatupa” eli jonkinlainen paikallisten uskovaisten tupa… Tämä ja koko luontopolku oli jäänyt kyllä vähemmälle käytölle, vaikkakin polulla oli kaikenlaista pientä nähtävää esim. tervankeittopaikka, pontikkatehdas, joku peikkopuisto ja kivikautisen kylän pohja. Reitti vaatii ankaraa suunnistamista, sillä polku häviää maastoon helposti.

Lopuksi

Kohteesta löytyi sangen vähän mitään tietoa, joten kohteen ympäristövaikutuksista on vaikea sanoa mitään. Luultavasti louhoksen vesissä on jonkinverran raskasmetalleja sillä sivutuotteena on tarkoitus ottaa nikkeliä. Sivukivikasat jäivät katsomatta, ja ovat kartan perusteella louhoksen eteläpuolella.

Jostakin AVI:n papereissa oli mainittu, että ”Viinijärvessä ja siihen laskevissa uomissa sijaitsevissa vesien tarkkailupisteissä on havaittu mm. kohonneita nikkeli, arseeni ja typpipitoisuuksia sekä muuta raskasmetalli-, ravinne- ja kiintoaineskuormitusta”. Osa näistä lipuu kylläkin muista paikoista kuin Solan kaivoksesta.

Niin, talkin ja nikkelin kaivu todennäköisesti jatkuu näillä seuduilla jatkossakin…

 

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari