Jouhineva-kaivoshanke sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella. Raution kylä sijaitsee alueen läheisyydessä.

Jouhinevan alueen esiintymä on löydetty 50-luvulla lohkare ja kalliohavaintojen perusteella, ja aluetta on tutkinut mm. Vuoksenniska Oy 50-luvulla.

Outokumpu ja GTK ovat tehneet alueella ja sen ympäristössä laajamittaista malminetsintää useassa vaiheessa 1980-luvulta vuoteen 2006 saakka. Jouhinevan alueella on tehty koelouhinta Outokummun toimesta 1984, jolloin on louhittu malmia 5000 t. Malmierästä on saatu kuparia 40,5 t, kultaa 4,5 kg, hopeaa 40 kg ja kobolttia 9 t. Jätekiveä louhinnasta jäi 1250 t. Alueelle on porattu yhteensä 119 timanttiporausta 14 000 metriä, jotka Outokumpu teki vuosina 1980-1998. 80-luvun malmioarvio on 448 530 t, josta kultaa 0,88 ppm, kobolttia 0,182 %, kuparia 0,811 %, hopeaa 7,864 ppm

Belvedere Mining sai Jouhinevan valtausoikeudet huhtikuussa 2007. Yhtiön alueella tekemät maastotyöt rajoittuvat vähäiseen paljastuma- ja lohkare näytteenottoon. Beldeveren toiminta loppui Hituran kaivoksen konkurssiin.

Nykyisin alueella on malminetsintäalue Suomen Koboltti Oy:llä. Suomen Koboltti on European Cobalt Ltd:n omistama tytäryhtiö. European Cobalt on juniorikaivosyhtiö, jolla on 3 muuta Jouhinavan tyyppistä kaivoshanketta vireillä vanhojen kaivosten tai malmiesiintymien alueille. Yhtiöllä ei ole varsinaista kaivostoimintaa.

https://www.europeancobalt.com/jouhineva-co-cu-au

 

Alueelta kerätyissä vesinäytteissä koboltti-, kupari- ja arseenipitoisuudet ylittivät Kalajoen alueen vesien keskiarvopitoisuudet. Kupari- ja arseenipitoisuudet olivat jokaisessa alueelta kerätyssä vesinäytteessä korkeammat kuin alueen keskiarvopitoisuudet, mutta kobolttipitoisuus oli keskiarvoa matalampi kahdessa näytteessä, jotka oli kerätty alueella sijaitsevasta koekaivokseen muodostuneesta lammesta. Sinkkipitoisuudet olivat alle keskiarvon jokaisessa kerätyssä näytteessä ja lammesta kerätyissä näytteissä pitoisuudet olivat vielä huomattavasti matalammat.

Pro gradu: Development of geochemical and geobotanical exploration methods for cobalt – a case study from Jouhineva Co-Cu-Ag-Au ore in Ostrobothnia, Kettunen 2022

 

Jouhinevalla 5/2020

Outokummun koelouhoksesta on jäljellä ”metsälampi” tyyppinen alue. Näkyipä louhokseen istutetun kalojakin, kun löytyi saalisvihko. Näin voidaan olettaa veden olevan siten elinkelpoista. pH- ja sähkönjohtavuustasot olivat pintavesissä normaalit.

Sivukivi- ja pintamaa-alueet ovat melko hyvin sulautuneet maastoon. Malmi lienee kuljetettu aikoinaan mahdollisesti Hituran rikastamolle?

 

Aika näyttää miten ”kaivosjuniorin” tarinankerronta etenee Jouhinevalla… Sitä kuuluisaa akkumineraalia löytyy taas… Kotimaista pettupeltoa löytyy akkumineraalihypen toivossa, ja sen tarjoaa GTK:n avoin lähdedata, jotta kaikenlaiset kaivoskeinottelijat pääsevät hyödyntämään avoimesti…

Raskasmetallit ja arseeni ei taas hyvää lupaa vesistöille. Aikoinaan koelouhosten ympäristövaikutusten arviointia ei tuskin ole kovinkaan suureellisesti toteutettu.

 

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat.

Jari ja Jarkko