Nilsiän kvartsilouhokset Osa II

Kinahmi

Vuonna 1976 Oy Lohja Ab avasi uuden kvartsiittilouhoksen ja kvartsiitin käsittelylaitoksen Nilsiän Kinahmiin. Nykyisin alueella toimii Sibelco Nordic Oy Ab.

 

Suomessa toimii yhtiö Sibelco Nordic Oy Ab, joka kuuluu kansainväliseen Sibelco-konserniin. Sibelco on vuonna 1872 perustettu monikansallinen materiaaliratkaisuja tarjoava yhtiö. Yhtiö toimii yli 30 maassa ja sillä on laajat monimineraalivarannot.

Sibelco Nordic Oy Ab:lla on aktiivista toimintaa neljällä eri paikkakunnalla. Kaivoksia on kahdella paikkakunnalla, Kemiössä ja Nilsiässä.

Kemiössä louhitaan kolmessa avolouhoksessa pegmatiittia ja prosessoidaan kvartsihiekkaa (Belgiasta) ja anortosiittia (Lapinlahdesta). Toimipaikalla on louhosten lisäksi rikastamo, kuivatus, jatkojalostus ja pakkaus. Tuotteet ovat maasälpä, kvartsi, anortosiitti ja valimohiekka. Pääkäyttökohteet tuotteille ovat saniteettikeramiikka, lasikuitu ja valimot.

Nilsiässä louhitaan kahdessa avolouhoksessa kvartsia. Toiminta koostuu kvartsiittimineraalin louhinnasta, murskauksesta, rikastuksesta, rikasteen kuivauksesta ja jatkojalostuksesta. Pääkäyttökohteet tuotteille ovat tulenkestävät massat, suodatinhiekat, urheilu- ja harrastehiekat sekä lasiteollisuus.

 

Tuotantomäärä 2020: Nilsiä: 47 000 tonnia (2500 t sivukivi).

Kaivannaisjätteen määrä:  Nilsiä: 14 000 tonnia märkää rikastushiekkaa Nilsiä suljetussa kierrossa prosessivettä noin 380 000 m3

Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Nilsiä: 81 000 m3

Patojen määrä kaivosalueella: Nilsiä 2 kpl

Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi.

Lähde: Kaivosvastuu.fi, Sibelco Nordic Oy Ab

 

Avolouhoksen kivi koostuu lähes 100 % kvartsista ja vähäisissä määrin serisiitistä ja kaoliinista eikä se sisällä sulfideja tai oksideja, joista voisi liueta metalleja vesistöön.

Rikastamon prosessin vesikierto on suljettu, jossa prosessivesi kierrätetään rikastushiekka-altaan kautta takaisin tehtaalle. Sulamiskauden sekä kovien sadekausien aikana joudutaan juoksuttamaan vesiä rikastushiekka-altaalta. Juoksutusvedet johdetaan louhosvesien sekä muiden tehdasalueen yläpuolelta tulevien vesien kanssa Kauppisen järveen.

Kaivostoiminta saattaa aiheuttaa paikallisia pöly- ja meluhaittoja lähialueelle. Edellä mainittuja haittoja syntyy porauksesta, rikotuksesta, murskauksesta ja liikenteestä. Louhinta- ja murskausjakso on noin kaksi kuukautta vuosittain, kesällä.

Tuotannossa syntyy rikastushiekkajätettä, sekä sivukiveä ja maanpoistomassoja. Rikastushiekka on luokiteltu pysyvästi loppusijoitettavaksi. Rikastushiekan uusiokäyttöä on selvitelty, mutta lopullisia tuloksia ei ole vielä saatavilla. Kaoliinipitoinen kiviaines sijoitetaan suotovesiojien sisäpuolelle, jolloin mahdollisesti valkoiseksi värjäytynyt vesi pysyy suotovesiojien sisäpuolella, josta se pumpataan rikastushiekka-altaaseen missä se laskeutuu. Vaikutukset kaivosalueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen ovat kaivoksen välittömässä läheisyydessä negatiivisia, sillä paikallisesti kaivospiirin sisällä monimuotoisuus häviää. Alueellisesti vaikutukset ovat kuitenkin lähes olemattomat ja toiminnan vaikutusta kaivospiirin ulkopuolelle on pyritty minimoimaan.

Kinahmin kvartsiitti esiintymää on hyödynnetty jo 1900 luvun alussa. Nykyinen avolouhos perustettiin 1976 Kinahmin rinteen länsirinteeseen. Aikaisemmin kvartsiitin louhintaa on tehty Hiekkamäen ja Rahasmäen avolouhoksista. Toiminta louhoksissa on aikoinaan perustettu Suomen lasiteollisuuden tarpeisiin. Malmiksi luokitellaan mahdollisimman puhdas kvartsi joka vaahdotuksen jälkeen ei saa sisältää enemmän kuin 0.03 % rautaa ja 0.2 % alumiinia. Kvartsi ei sisällä harmemineraaleja niin kuin oksideja, sulfideja, jotka ovat haitallisia asiakkaiden prosesseissa. Varsinaisia sivukiviä ei Kinahmin esiintymässä ole muuta kuin liian rauta- tai alumiinirikas kvartsiitti ja leikkaavat kaoliinijuonet. Sivukiviä on avolouhoksen historian aikana syntynyt noin 8 % kokonaislouhintamäärästä. Sivukiviä on pääosin käytetty rikastushiekka-altaiden rakenteisiin ja teiden ja varastokenttien tekoon.

Malmi louhitaan avolouhoksesta pengerlouhinnalla jossa kivi porataan, räjäytetään ja murskataan. Murskausjakson aikana osa kivistä ajetaan suoraa tuotantoon, varmistaakseen kiven kemiallisen laadun. Lopullisen tuotteen saanti on noin 80 %

Edeltävässä päätöksessä esitetty omavelkainen 20 000 € suuruinen pankkitakaus kattaa sekä Kinahmin (KaivNro 2299) että Kvartsilan (KaivNro 2354) kaivospiirit. Vakuuden ei tule sisältää kaivannaisjätealueita kuten esim. rikastushiekka-altaita, koska näille on jo ympäristöluvassa määrätty erilliset merkittävät vakuudet.

Lähde: Yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi annettavien tarpeellisten määräysten tarkistaminen, 11.9.2019

Kinahmilla 5/2019

Junat eivät ole kulkeneet tehtaalle pitkään aikaan.

Tehdas ja rikastushiekka-alue. Suurin osa rikastushiekasta on kvartsia eli piidioksidia 85,9 %, alumiinioksidia on 8,64 %, kaliumoksidia 2,27 %, rautaoksidia 1,02 %. Vuoteen 2001 mennessä Kinahmissa on louhittu 4,75 miljoonaa tonnia. Nykyinen vuosilouhinta on 50 000 t.

Laskeutusallas rikastushiekka-altaalta pois päin.

Siilinjärven Yaralla tämä edustaisi  monimuotoisuutta lisäävää ”merenrantaluontotyyppiä”. Kinahmilla olla suoraan myönnetty ”Vaikutukset kaivosalueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen ovat kaivoksen välittömässä läheisyydessä negatiivisia”. Mielenkiintoista miten näkemykset eroavat 10 km säteellä näin paljon toisistaan?! Yara viherpesee toimintaa häikäilemättämästi!!!

Patorakennelmia.

Alueelta purkautuvat vedet olivat pääosin kirkkaita ja sähkönjohtavuus sekä pH-tasot normaalit. Kuvassa melko tavanomaista rautasakkaa ojan pohjalla.

Kvartsila 5/2017

Kinahmin lähellä olevan Kvartsilan kokonaislouhinta oli 0,104 Mt. Alueella sijaitsee ennallistamaton louhosalue, joka oli toiminnassa vuosina 1986-1993.

Man Oil ja Nilsiän öljysheikki

Tauno Kuosmanen (1928–2008) oli suomalainen Nilsiän Halunan kylässä asunut yrittäjä, joka tunnettiin Nilsiän öljysheikkinä. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1986 televisio-ohjelmasta Karpolla on asiaa, jossa hän esiintyi öljysheikiksi pukeutuneena. Kuosmanen omisti Man-Oil-nimisen yrityksen, joka puhdisti jäteöljyä valmistaen siitä muun muassa voiteluöljyä. Kuosmanen tarjosi puhdistettua öljyään jopa ihmisille lääkkeeksi erilaisiin sairauksiin. Karpon ohjelman esittämisen jälkeen Kuosmanen kiersi varsinkin 1980-luvun lopulla ympäri Suomea esiintymässä ja myymässä Man-Oilin tuotteita kauppojen avajaisissa, messuilla ja markkinoilla. Kuosmasen luona Nilsiässä vieraili myös paljon turisteja näihin aikoihin.

Kuosmanen asui 1970-luvulla Vesilahdella ja oppi öljynpuhdistamisen taidot työskennellessään Lempäälässä vuosina 1950–1978 toimineen Kajomeri Oy:n jäteöljynpuhdistamolla. Kuosmanen perusti oman yrityksensä jo Vesilahdella asuessaan, mutta täyteen vauhtiin öljynpuhdistustoiminta pääsi vasta Nilsiään muuton jälkeen. Kuosmanen käytti jo tuolloin Manoil-tuotemerkkiä, kun taas Kajomeri valmisti jäteöljystä Meroil-nimistä voiteluöljyä.

Kuosmasta syytettiin vuonna 1990 jatketusta petoksesta ja myrkyttämisestä hänen myytyään mineraaliöljyä lääkkeenä. Juuan kihlakunnanoikeus totesi hänet kuitenkin syyntakeettomaksi apulaisprofessori Erkki Väisäsen antaman lausunnon perusteella. Mielentilatutkimuksen mukaan Kuosmanen uskoi muun muassa saaneensa valtiovallalta määräyksen perustaa suuri haaremi, jotta öljynjalostustoiminta ei tyrehtyisi. Kuosmanen jatkoi tämän jälkeenkin öljystä valmistetun ihmeseeruminsa kauppaamista ja väitti sen muun muassa parantaneen AIDS-potilaan viidessä vuorokaudessa. Lääkkeen oli määrä parantaa lukuisia muitakin sairauksia ja vaivoja, kuten syöpä, reumatismi ja eturauhastulehdus.

Kuosmanen löydettiin kuolleena kotinsa läheltä vuonna 2008. Kotitila on yhä paikallaan, tosin jo ränsistyneenä ja uudella omistajalla.

Muisto Nilsiän öljysheikistä elää Halunan naapurikylässä Pajulahdessa kantatien 75 varrella sijaitsevan Man Oil -huoltoaseman nimessä.

Lähde: Wikipedia

 

Kinahmin lähellä sijaitsee edelleen sheikin öljyjalostamo…

….ja Oma-parantola.

Nilsiän öljysheikin ManOil:lla öljyt autoon kävi vaihtamassa Kaivostutkijat.

Jari ja Jarkko

Previous

Nilsiän kvartsilouhokset osa I

Next

Vuonoksen kaivos; OSA II

2 Comments

  1. Kivienkeräiliä

    Sillon joskus nappulana keräiltiin tuolta kiviä, jotka isältä lainattuun säteilymittariin antoivat lukemia, samoin Kemiran kasoista työntekijöitä karkuun juosten.

    Vanhan keltaisen Amerikkalaisen mittarin asteikko meni joillakin kivillä melkein päätyyn.

    • kaivostutkijat

      Olisiko parempaa suuntimaa missä päin? Voisi käydä kokeilemassa jossain vaiheessa omalla mittarilla. Hiekkamäen lähellä on jotain vanhoja tutkimuksia tehty uraanin suhteen (lohkarelöytöjä), mutta itse suonta ei vissiin ole löytynyt. Muutaman kilometrin päässä on myös paikka ”Temo”, jossa löytyy vanhoja peittämättömiä uraaninetsinnän koekuoppia ja kaivantoja. Parissa näissä oli lukemat jotain 2-3 mikrosievertiä/h. Uraania on löytynyt kvartsikivissä ja ollut joissain paikoissa kellertävänä värinä. Mielenkiintoista, että maailmanpuhtaimman apatiittikaivoksen YVA:ssa uraani sana esiintyy tasan nolla kertaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi