Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Hammaslahden kaivos

Lähtötiedot

HAMMASLAHDEN KUPARI-SINKKIKAIVOS

Hammaslahden suljettu kaivosalue sijaitsee Hammaslahdella, Joensuun kaupungissa. Kaivos oli Outokumpu Oy:n kaivostoiminnassa 1972-1986. Hammaslahden kaivosalueella on kolme avolouhosta, jotka on nimetty S, N ja Z-louhokseksi. S- ja N-malmioiden malmimineraaleina oli kuparikiisua, magneettikiisua ja rikkikiisua sekä Z-malmiossa näiden lisäksi sinkkivälkettä. S- ja N-louhokset ovat toisiinsa yhteydessä tunnelilla.

Kokonaislouhinta oli noin 7,9 Mt ja siitä malmikiven osuus 5,6 Mt. Malmin rikastuksessa syntyneen rikastushiekan määrä on noin 5,3 Mt. Sivukiven määrä on 2,3 Mt, josta osa on kaivostäyttönä, jätealtaan penkereiden verhoustäyttönä ja maarakennuskäytössä. Sivukiven murskaus maarakennuskäyttöön lopetettiin korkean hapontuottopotentiaalin vuoksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen toimesta 2000-luvun alussa.

Suurin osa sivukivistä on läjitetty kallion ja ohuen moreenin peittämän kallion päälle S-louhoksen itäpuolelle. Rikastushiekka on läjitetty rikastamon pohjoispuolen suolle padotulle jätealueelle. Rikastushiekka sisältää vähän karbonaattimineraaleja ja siten se on suuren sulfidisen rikkipitoisuuden (>1 %) perusteella luokiteltu happoa tuottavaksi kaivannaisjätteeksi. Tätä tulkintaa tukevat havainnot suotovesien ja niitä keräävien ojavesien happamuudesta (pH≤3,5) ja suurista metallipitoisuuksista. Sulfidipitoiset sivukivet kuten mustaliuskeet ovat happoa tuottavia kaivannaisjätteitä. Sivukivialueen valumavedet ovat GTK:n mittausten mukaan olleet happamia (pH 3,2-4,9) ja metallipitoisia (rautaa, rikkiä/sulfaattia, alumiinia ja mangaania).

Rikastushiekan jätealueen kaakkoisreunalla on entinen selkeytysallas (4 ha), joka kuivatettiin sulkemisen jälkeen ja toimii nykyään ampumarata-alueena. Selkeytysallas on alkuaan padottu suolle, josta on kuorittu turvekerros pois ja alla oleva silttimaa peitetty moreenilla ja sulfidipitoisella kivimurskeella. Nykyisin osa ampumarata-alueesta on muutettu kosteikkoaltaaksi (kalkkikivimurske, turve), joihin kerätään jätealueen suotovedet kalkkikivimurskepeitteisiä ojia pitkin.

Kaivosalue kuuluu Iiksenjokeen laskevaan pienvaluma-alueeseen. Avolouhoksen (Z) ylivuotovedet ja sivukivikasan valumavedet purkautuvat N-louhoksen pohjoispuolen moreenikaivantoon, minkä pohjoisosaan ja alajuoksun ojakaivantoon on rakennettu kosteikkoaltaat. Kosteikoilta vedet laskevat louhoksen itäpuolta kiertävään avo-ojaan ja edelleen rikastushiekan jätealueen pohjoispuolitse kulkevaan suo-ojaan, joka laskee jätealueen koillispuolen veden tasausaltaille ja sieltä ojaa pitkin Iiksenjokeen

Tutkimuksien mukaan jätealueen kunnostustoimena tehty peittorakenne ole vähentänyt tai estänyt rikastushiekan hapettumista ja hapon tuottoa. 2003 ja 2004 tehdyt jätealueen ympäristön vesien hallintaa koskevat kunnostustoimenpiteet (ympärysojan leventäminen, oikovirtausten esto turve- ja silttipitoisilla maapenkereillä, veden virtausta hidastavien altaiden rakentaminen, kosteikkorakenteet ampumaradan suotovesikohteisiin) eivät vähentäneet Iiksenjokeen laskevien pintavesien happamuutta tai metallikuormitusta . Erinäisiä kunnostustoimia on tehty lisää 2010-luvulla. Pohjois-Karjan ELY-keskus toimii kunnostustoiminnan ja tarkkailun valvojana.

Lähde GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015

Kohdevierailu

Tutkijat vieraili kaivosalueella toukokuussa 2017.

N-Louhos. Sininen laguuni.

N-louhoksen malmikiveä. Värit kohdillaan.

S-louhos oli kooltaan suurin louhos. Takana ramppi ylös montusta. Syvyyttäkin löytynee kiitettävästi.

Lantalainen sivukivitunturin huipulla.

Sivukiveä. Jokseenkin rapautuvaa, ja tuottaa varmasti sateiden vaikutuksesta happamia vesiä.

Sivukiviä on myös käytetty maanrakennustöihin. Minnekähän päätyneet…

Suotovesiä rikastushiekkakasalta penkereen läpi.

Verioja rikastushiekkakasan vieressä. Ja oli hapokasta noin ph 4 luokkaa pinnastaan.

Kosteikkoallasta. Osa vesistä valuu tuonne takaiseen suometsikköön.

Kosteikkoallas oli karun oloinen…

Taidetta? Veritaidetta!

Yhteenveto

Hapokasta! Näin voisi sanoa ympäröivistä ojista. Kohdevierailun aikana tuli selväksi, että rikastushiekka-alueelta virtaa edelleen suotovesiä ympäröiviin ojiin. Huonot kohdat penkereestä erottui sangen selkeästi. Kasan päällehän sataa koko ajan uutta vettä, ja näin ollen suotovesiä virtaa myös penkereen läpi. Kuinkahan paljon happamia ja metallipitoisia vesiä kulkeutuu lisäksi pohjavesiin? Avo-ojiin ja kosteikkoaltaisiin oli kertynyt lisäksi saastesakkaa. Nämä saattavat kulkeutua aikojen saatossa etiäpäin, vaikkakin enimmät jäävät kyseisiin paikkoihin pohjasakaksi. Pohjoispuolella osa kevään sulamisvesistä oli lirvahtanut läheiselle suometsälle asti, joten sinnekin on varmasti kertynyt metallilannoitteet kasvua edistämään…

GTK:n raportin mukaan alueelle on tehty erinäisiä kunnostustoimia vaihtelevalla menestyksellä. Malmikivi ja rikastushiekka olevan haastavaa liukoisuuden vuoksi (happamat ja metallipitoiset suotovedet). Nähtäväksi jää tehdäänkö näille sakkaojille- ja kosteikoille mitään x vuoteen…

Minnekähän näitä murskattuja sivukiviä on kuljeteltu, ja kuinkahan monta kaivoa ja pohjavesialuetta niillä pilattu?

Tätäkin paikkaa on pyörittänyt aikoinaan suuri kansallinen ja valtiollinen toimija eli Outokumpu. Mitenkähän onnistuu tämä nykyinen kansallinen kaivosyhtiö Terrafame, jonka toimintaa ystävällisesti tuemme runsain verovaroin. Ja mitähän jää jäljelle, kun aikanaan sillekin tulee loppu. Vakio viranomaislauseet pätenee: löytyy happamia ja metallipitoisia pinta- ja pohjavesiä, rajautuu pienelle alueelle, vähäsen löytyy alueen ulkopuolelta, ja siitä ei ole haittaa. Tutkitaan ja selvitellään. Paperia byrokratiaan, ja diipadaapa… Missä käytännön elinkaarisuunnittelu ja toteutus? Nähtäväksi jää…

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko

Previous

Otanmäen kaivos

Next

Kaavin timanttikaivos

1 Comment

  1. Tarkkaaja

    21.5.2018 FinnAust Mining Finland Oy (nyk. Bluejay Mining Plc) on laittanut vireille jatkoajalle malminetsintähakemuksen vajaalle 42 neliökilometrille, koska vanhan Hammaslahti 1-2 alueen liepeiltä on löytynyt arvokkaita malmeja, kuten kultaa, sinkkiä, kuparia ja hopeaa. Löysimme lähistöllä Mäkivaaran alueella kappaleen luultavasti kobolttia, joten eipä ihme, että rekat, sihtilaitteet ja miestä pörrää junaradan molemmilla puolilla ja kesäkuun 2018 alussa alkoi taas vauhdilla kivien lastaus tutkimusta varten. Tilalle tuovat jotain jätesoraa ja ovat samalla salaojittamassa peltoja ja kunnostamassa maisemaa ja teitä tekemässä ja tutkimuksen jälkeen jopa metsittävät alueita, jos ei paljon arvokasta malmia löydy. Jopa epäilen, että Reijolan lähellä olevalla uudisrakennusalueella lähellä Karhunmäkeä on näitä soran vaihtajia, eli samalla tehdään tutkimusta tai jopa tuottoja. Mutta onhan jotain positiivista sanottava tästä: tulee työpaikkoja ihmisille Pohjois-Karjalaan ja sitä kautta verotuloja, ettei alue köyhdy ja ihmiset muuta kaikki etelä-Suomeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi