Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Formula 1 VPN-Suomi

Kaavin timanttikaivos

Lähtötiedot

Kaavin timanttikaivos on Kaavin Lahtojoelle suunnitteilla oleva kaivos. Kaivos olisi Euroopan ensimmäinen timanttikaivos. Kaavin timanttikaivoksen kaivosoikeudet siirtyivät 2016 irlantilaiselle Karelian Diamond Resources-nimiselle yhtiölle. Kesällä 2017 uutisoitiin, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt yhtiön tekemän kaivospiirihakemuksen. Kaivospiirin toimituskokous pidettiin syksyllä 2017.

Kaavin Lahtojoella kimberliittipiippua peittää noin 15 metrin paksuinen moreenikerros. Piippu ulottuu moreenin alta 100 metrin syvyyteen. Sen pinta-alaksi on arvioitu 2 hehtaaria. Lahtojoen kimberliittipiipun iäksi on ajoitettu 600 miljoonaa vuotta. Lahtojoen timantteja on tutkittu Geologian tutkimuskeskuksen koetehtaassa Outokummussa. Suurimmat Lahtojoelta löytyneet timantit ovat kooltaan noin 5 millimetrin kokoisia.

Kaavin timanttiesiintymän tutkimuksien historia

Malmikaivos Oy
Malmikaivos Oy löysi Suomen ensimmäisen kimberliittiesiintymän Kaavilta vuonna 1964. Esiintymä jäi unholaan pitkäksi aikaa. 1980-luvun puolivälissä yhtiö löysi Lahtojoen kimberliittipiipun. Malmikaivos Oy kairasi Lahtojoella vuosina 1989 – 1990 kaikkiaan 39 kairareikää, joiden yhteispituus oli 2,3 km. Malmikaivos Oy louhi ja prosessoi 23,3 tonnin näytteen koneistolla, jonka se oli itse rakentanut. Suurin löydetty timantti oli halkaisijaltaan 4,3 mm. Malmikaivos Oy päätti ottaa uuden näytteen (1600 t) Lahtojoen kimberliitin länsiosasta. Tutkimustulos oli yhtiölle pettymys. Niinpä Malmikaivos Oy lopetti tutkimuksensa alueella.

Ashton Mining Limited
Tammikuussa 1994 suomalaisen Malmikaivos Oy:n osakekanta siirtyi australialaisen Ashton Mining Limited -yhtiön omistukseen. Ashton Mining Limited luopui myöhemmin timanttien etsinnästä Suomessa. Yhtiössä arveltiin, että timanttien määrä ja laatu ei pysty mahdollistamaan kannattavaa liiketoimintaa. Kymmenisen vuotta kestänyt kaivostoiminta Lahtojoella hiljeni vuonna 1997.

A&G Mining Oy
Australialaisen Ashton Mining Limited’in hallussa ollut valtaus Kaavin Lahtojoella siirtyi vuoden 2002 alkupuolella kultaseppä Eva Thorénille. Hänen omistamansa A&G Mining Oy yhtiö aloitti koelouhinnan alueella. Valtion teknillinen tutkimuskeskus teki koerikastusta alueen kiviaineksesta. Kaavilaisen yrittäjän liikeideana oli ennen kaikkea jalostaa timantit koruiksi. Myöhemmin A&G Mining Oy möi timanttivaltauksensa englantilaiselle Karhu Mining Company Oy:lle.

Karhu Mining Company Oy
Karhu Mining Company Oy on European Diamonds’in tytäryhtiö. European Diamonds on englantilainen timanttien etsintäyhtiö, jonka taas omistaa yhtiö nimeltä Firestone Diamonds. Sen toiminta on keskittynyt Botswanaan ja Lesothoon. Yhtiö aloitti omat kairauksensa Kaavin Lahtojoella vuonna 2005. Yhtiö kairasi 44 reikää, joiden yhteispituus oli 1,8 km. 2000 tonnin näyte otettiin kahdesta paikasta, jotka sijaitsivat lähellä Malmikaivos Oy:n alkuperäisiä näytepaikkoja. Outokummussa sijaitseva GTK:n laboratorio prosessoi näytteestä noin 500 tonnia.
Huhtikuussa 2014 uutisoitiin, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes oli antanut Maanmittauslaitokselle määräyksen kaivospiiritoimituksen suorittamisesta Lahtojoella. Määräys tarkoitti sitä, että Karhu Mining Companyn kaivospiirihakemus oli täyttänyt kaivoslain vaatimukset. Tukes antoi kaivosyhtiölle viisi vuotta aikaa perustaa kaivos. Lupa tulisi raukeamaan, jos kaivos ei ole sen kuluessa toiminnassa.

Kaivospiiritoimituksessa mm. määritellään maanomistajille tulevat haitat ja korvaukset. Kaivostoiminnan aloittaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia sekä kaivosturvallisuuslupaa.

Karelian Diamond Resources 2016 uutisoitiin, että A&G Mining on myynyt timanttikaivoksen kaivosoikeudet Karelian Diamond Resources-nimiselle yhtiölle. Kyseessä on irlantilainen perheomisteinen pörssiyhtiö. Se kertoo uskovansa, että Kaavin timanttikaivoksesta voi tulla kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiö kaavailee avolouhoksen perustamista Kaavin Lahtojoelle.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt Karelian Diamond Resources-yhtiön laatiman kaivospiirihakemuksen. Kaivospiirin toimituskokous on määrä pitää Kaavin Lahtojoella syyskuussa 2017. Kaivosyhtiö on tehnyt uuden varausilmoituksen Lahtojoen eteläpuoliselle alueelle. Tulevien vuosien suunnitelmissa on jättää malminetsintälupahakemus vajaan 9 neliökilometrin suuruiselle alueelle.

Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntija arvioi, että Lahtojoella tehtävät uudet koelouhinnat olisivat vähintään 1000 – 5000 tonnin suuruisia. Kokonaiskustannukset tulisivat olemaan 3 – 5 miljoonaa euroa.

Karelian Diamond Resources arvioi elokuussa 2017, että Lahtojoen kallioperässä on hyödynnettäviä timantteja 211 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvosta. Yhtiö arvioi, että kaivoksen perustaminen on yhä epävarmaa. Jos Lahtojoelle avataan kaivos, tulisi se yhtiön ensiarvion mukaan tarjoamaan mahdollisesti 60-150 työpaikkaa.

Käyttösuunnitelma

Kaavin Lahtojoelle avattava timanttikaivos tulisi suunnitelmien mukaan olemaan 4 hehtaarin suuruinen avolouhos, joka ulottuisi 110 metrin syvyyteen maan pinnasta.

Avolouhos aiotaan pitää kuivana pumppaamalla vesi saostusaltaaseen, jonka on rakentanut aiemmin alueella toiminut Malmikaivos Oy. Saostusaltaan veden selkeyttämiseen ei suunnitelman mukaan aiota käyttää kemikaaleja. Kiintoaineet painuvat altaan pohjalle painovoiman vaikutuksesta.
Saostusaltaan vesi tulisi päätymään kaivosalueen eteläpuolella oleviin metsäojiin, jossa veden arvioidaan häviävän alle 100 metrin matkalla. On myös mahdollista, että saostusaltaan vesi juoksutetaan kirkastamisen jälkeen alueella olevaan Lahtojokeen.

Rikastuslaitteiston tarvitsema vesi tullaan pumppaamaan läheisestä Saarijärvestä noin 2,5 km pitkällä putkella. Rikastusprosessissa kuluu vettä keskimäärin 80 kuutiometriä tunnissa.

Louhintamäärät
Kimberliittimalmia aiotaan louhia Lahtojoella vuosittain noin 600 000 tonnia. Vuosittainen kokonaislouhintamäärä on arvioiden mukaan 1,9 miljoonaa tonnia ja sivukiven määrä 1,3 miljoonaa tonnia. Kaivoksen käyttösuunnitelman mukaan alueella tultaisiin louhimaan seitsemässä vuodessa yhteensä 3,9 miljoonaa tonnia malmia ja 7,75 miljoonaa tonnia sivukiveä.

Ympäristön tila
Lahtojoen louhokseen liittyvistä raskasmetalliongelmista johtuen Pohjois-Savon Ely-keskus velvoitti, että kaivosoikeuksien omistajan tulee tehdä penger louhosvesien ja Lahtojoen välille. A&G Mining Oy teki ohjeiden mukaisen penkereen valmiiksi keväällä 2016.
2016 Lahtojoen alueen ympäristöasioihin liittyvien velvollisuksien hoitaminen siirtyi Karelian Diamond-yhtiön vastuulle sen saadessa haltuunsa timanttialueen valtausoikeudet

Lähteet:- Wikipedia
– http://www.kareliandiamondresources.com/
– Karhu mining company, kaivospiirihakemus
– https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014-01-08/Timanttikuume-3317096.html

 Kohdevierailu

Kohde ei ollut kesäkuussa 2017 toiminnassa. Siksipä oli mielenkiintoista käydä paikalla näin etukäteen. Jos, ja jos toiminta joskus liikkeelle edes lähteekään…

Tässä lienee rikastushiekalle oma kaukalonsa. Suo pohjalla, ja vähän maita reunoille. Hyvin tehty pohja on kaiken aa ja oo?

Koerikastehiekkaa. Huomaa erinomaiset muovit (geomembraanit) kasojen alla… Aitauksetkin kaatuneet aikapäiviä sitten. Ei minkäänlaisia kylttejä missään.

Ja tähän tulossa jonkinmoinen saostusallas. No johan tuonne jo rikastehiekkaa jo valuteltu.   Päälouhos oli täyttynyt vedellä

Patorakennelmaa. Oikealla louhos, vasemmalla suo.

Ylimääräiset louhosvedet valuvat kivikapeikon kautta maastoon kosteikolle. Vähän vaikutti sakka olevan epämääräisen näköistä. Mitähän kaikkea sisältääkään?Ja sakkakasoja oli padon väärällä puolella kosteikossa. Kuolleita kuusia. Kosteikolle tulevat myös ”saostusaltaalta” vesiä avo-ojiapitkin.

Kosteikkoa.

Yhteenveto

Timanttikuume! Olisiko se oikeasana. Kohteen omistusta on hierottu oikein urakalla, eikä kaivoksen investointipäätöstä ole näihin päiviin mennessä tippunut. Jotenkin tuntuu kärpäsenpaska meiningiltä, ja ihmettelenpä 220 miljoonan €uron arviota timanttiesiintymän arvosta. Kova luotto tuntuu olevan hankkeen etenemiseen paikallisella yrittäjällä, sillä Karelian Diamond Resources-yhtiön sivuilta löytyi vielä linkki A&G Mining Oy:n.

”The diamond mining permit together with all claim reports and additional technical material was acquired from A&G Mining Oy (“AGM”). The purchase price was €150,000, comprising an initial purchase price of €50,000 plus a further €100,000 after twenty four (24) months unless Karelian decides not to develop the project. A royalty to AGM of 1% is payable either in diamonds or cash on diamond production up to 2.5 million carats and 2% payable on diamond production above 2.5 million carats.”

Karelian Diamond Resources-yhtiöllä näyttäisi olevan myös Kuhmon suunnalla pari Timanttista projektin tynkää: Seitaperä ja Riihivaara.

Toivoa sopii, että tuosta Kaavin malmiosta saadaan revittyä yli 200 miljuunaa, niin jotain hilluja jäisi paikkakunnallekin…  Mutta… Lahtojoen rikastuskokeissa on saatu parhaimmillaan  40 karaattia timantteja 100 tonnista kiveä (1 karaatti = 0,2 g). Timanttiesiintymää pidetään kiinnostavana, jos se sisältää timantteja 0,1 karaattia tonnia kohti eli lupaavaa on…? Vai timanttikuumetta. Voihan sieltä kimberliittipiipusta, jostain sopukasta löytyä timangia paljonkin, mutta vaatii sangen suurta louhosta ja merkittävää maamassojen käsittelyä. Ja onko se oikeasti niin lupaava esiintymä? vai kuten aikaisemmat toimijat ovat todenneet: kannattamaton.

Entä ympäristöasiat? Jäi epäselväksi, mitä kaikkea kaivosalueen ylivuotovedet sisältävät. Vaikutti kuitenkin siltä, että jotain liukoista tavaraa sieltä kosteikolle jo nyt valuu. Timberliitti lienee liukoista tavaraa, joten äkkiäkös siitä saadaan aikaan raskasmetalliongelma, kun kaikki kasataan rikastehiekkakasoiksi maan päälle. Rikastushiekka-alueen penkere ei vaikuttanut kovinkaan loisteliaalle. Tein jo samantasoisia kyhäelmiä jo penskana hiekkalaatikolla… Rikastustoiminnan ollessa toiminnassa myös läpivirtaavien vesien määrä kasvaisi huomattavasti, kun nyt kyseessä oli vain sade- ja valumavedet.

Loppukevennys 1
Kaivosalueen reunalla on vanha Kaavin kaatopaikka. Tulipa samalla käytyä katsomassa sen nykytilanne.

Maisemoitua jäterinnettä. Tuleva Irlantilainen näkemys ikivihreästä kaivosalueesta – vehreitä nummia löytyy Savon Mualtakin.

Mitähän kaikkea tämä pikku lampipahainen sisältääkään…Kaatopaikassa voi olla eläin- ja kasvijätteitä, hylättyjä torjunta-aineita ja raskasmetalleja yms. Vesien purku tutusti paikalliselle suolle.

Kiertotalousko oli se avainsana? Hyvinhän tämä vielä tikkaa!

Loppukevennys 2

Toivoa sopii, ettei ainakaan kunnan poliitikot ja kunnanisät / -emännät  sotkeentuisi kaivosasioihin, vaikka sillä saattaisikin olla SUURI TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS KUNNALLE…

Nykyinen Kaavin paikallinen suurhanke on Israelilaisten Ecoland-hanke. Jampat puuhailee Kaavinjärven Petäjäsaareen ekokylää… Mitenkähän tuntuu ns. suuremman luokan vitsille ja kuppaukselle koko touhu? Voi tutustua alla olevista linkeistä ”markkinointimateriaaliin”.

Nettisivut: www.ecoland.co.il/%cb%88suo%cc%afmi/

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari

Previous

Hammaslahden kaivos

Next

Mätäsvaaran kaivos

1 Comment

  1. kaivostutkijat

    Lisätty linkki Hannu Karpon ohjelmaan Kaavin timanttikaivoksesta. Sananen myös Luikonlahden kaivoksesta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi