Salainen uraaninrikastuskokeilu Paltamon Nuottijärvellä 1965
”Paltamon Nuottijärvellä tehtiin kesällä 1965 kaivoshistoriaa, Suomen ensimmäistä uraanin rikastuskokeilua.”
”Se oli apatiitin rikastamista. Apatiitti on fosfaattilannotteiden raaka-aine. Näin asiasta kerrottiin työmiehille, paikallisille asukkaille ja julkisuuteen. Tosiasiassa kyseessä oli aivan muusta. – Apatiitti ei meitä kiinnostanut niinkään – vaan uraani.”
”Kyseessä oli silloisen Outokumpu Oy:n valtakunnallinen uraaniohjelma. Uraani oli määritelty strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, vaikka ensimmäisiä ydinvoimaloita alettiin rakentaa Suomeen vasta 1970-luvulla.”
”Yrityksestä huolimatta uraania ei saatu kunnolla rikastettua.Kun apatiitti rikastui malmista rikasteeseen, niin uraanipa ei rikastunutkaan. Uraani käveli niin sanotusti omia teitään”
Lähde ja valokuvia: https://yle.fi/uutiset/3-9659020
– Kevättalvella 1965 tehtiin päätös Nuottijärvellä olevan ”apatiittiesiintymän” koerikastamista varten.
– Malmia käsiteltiin 867 t
-Jätealueeksi valittiin pieni harjujen välissä oleva suolampi, johon jäte pumpattiin. Koeajojen aikana veden pinta nousi n. 20 cm, mutta mitään ylivuotoa ei ollut, vaan vesi suodattui maaharjujen läpi.
– Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöhemmin tilannut 1969 Outokumpu Oy:ltä jatkoselvityksen Paltamon uraanimalmin rikastus- ja hyödyntämismahdollisuuksista.
-Uraani sisältyy malmissa uraniniittiin (UO2, pikivälkkeeseen), joka on jakautunut malmiin hyvin pieninä itsenäisinä rakeina, suureksi osaksi aivan pölymäisen hienona. Malmi sisältää myös normaalia runsaammin fosforia ja sulfidisia aineksia (pyrrotiittia).
– Karbonaattiliuotuksella saatu liuos on varsin puhdas metallisista epäpuhtauksista ja saostamalla saatava tuote (yellow cake) riittavän puhdas ilman erityistä liuospuhdistusta. Tuotteen uraanipitoisuus on noin 70%
– Suoritettujen kairausten perusteella esiintymien malmivarat ovat 2,4 milj. tonnia. Malmi sisältää keskimaarin 0,04% uraania.
– Tehdyn suunnitelman mukaan voidaan avolouhintana louhia 1, 7 – 1,8 milj. tonnia malmia. Lisiksi on louhittava raakkua n. 600 000 k-m3 . Avolouhoksen maanpoisto on n. 2 milj. k-m3. Malmia louhittaisiin noin 300 000t/vuodessa noin 6 vuoden ajan.
(= puhdasta uraania 120 t/vuodessa)
Nuottijärven kaivoksen alustava suunnitelma. Puolet Nuottijärvestä olisi käytetty jätealtaana.
Lähteet:
– Outokumpu Oy Malminetsintä: Paltamon Fosfori-Uraani-malmin tutkimukset kesällä 1965, GTK-hakku
– Paltamon uraaniesiintymän hyväksikayttöä koskevat tutkimukset v. 1969, GTK-hakku
Kohteella 7/2018
Nuottijärven erämaajärvi.
Nuottijärveen laskeva puro, joka kulkee The kaivosalueen läpi.
Alkuunsa säteilytasot olivat kohtuullisia ns. taustasäteilyn rajoihin meneviä.
Geiger-mittarin tikitys johti kuitenkin uraanin jäljille. Sammalmättäikön alta löytyi louhittuja kivilohkareita. Säteilytasot kohosivat 1…2 mikroSv.
Itäpuolella puroa löytyy mystisiä kivikasoja…
Mitäh!? Säteilykö pilannut kuvan… Säteilytasot kohoaa 2…6 mikroSv:n lukemiin.
Maasto on lepikoitunut vuosien saatossa, mutta louhittu rinne erottuu kyllä maastosta. Jälkihoito on taas totuttua Outokumpua eli ei ole tehty mitään…
Rinteen uraanipitoisia kiviä. Suurimmat lukemat olivat noin näissä kokoluokkaa 10 mikroSv. Louhoksen alueella säteily oli muutoinkin selkeästi koholla 2…5 mikroSv
Ja pahaa aavistamaton erästelijä pystyy havaitsemaan säteilyn ainoastaan säteilymittarilla…
Tämä lienee Se Suo, jonne jätteet on ”Loppusijoitettu”.
Perustietoa Uraanista
* Ydinenergialainsäädännössä uraanimalmilla tarkoitetaan malmia, jonka keskimääräinen uraanipitoisuus on yli 0,1 %
* Toiminnan harjoittajan on ilmoitettava STUKiin, mikäli hyödynnettävien luonnonvarojen uraani-tai toriumpitoisuus on suurempi kuin 0,1 kilogrammaa tonnissa (0,01 %)
Uraani Talvivaaran malmissa:
* Uraanin keskipitoisuus mustaliuskemalmissa n. 17 ppm (0,0017 %). Suomen kallioperässä on uraania keskimäärin (0,004 %)
* Talvivaaran malmin uraani sisältyy pääosin uraniniittiin (UO2)
* Terrafame on hakenut elokuussa 2017 jättämässään uudessa ympäristölupahakemuksessa lupaa tuottaa enintään 250 tonnia uraania.
*Kasaliuotuksessa malmin sisältämää uraania liukenee muiden metallien ohella samaan prosessiliuokseen.
Lähde:
GTK – Perustietoa uraanista http://www.gtk.fi/export/sites/fi/geologia/luonnonvarat/uraani/Perustietoa_uraanista.pdf
ja STUK
Jälkisanat
Entäpä ne työturvallisuus- ja ympäristöasiat!? Eipä ole vanhoissa raporteissa mainittu näitä asioita juuri ollenkaan. Minkäänlaista jälkimaisemointia tai muuta ei ole tehty. Osa uraanipitoisesta louheesta on kasattuna alueella, ja osa on jopa läheisessä purossa. Kuinkahan paljon uraania on livennyt puronkautta Nuottijärveen asti? Loppusijoitus suohon kertonee tämän kaivosyhtiön vastuullisuudesta…
Ja jos, ja kun Talvivaaraan saadaan lupa uraanin talteenottoon. Herääkin kysymys, missä laajuudessa lähdetään tekemään pieniä sateliittikaivoksia uraanin talteen ottamiseksi. Rautateillähän voi kuskata rikkaampaa malmia ihan Talvivaaraan asti. Onko Nuottijärvi yksi tulevaisuuden kohde…
Yleisarvosana kohteelle:
-Outokummun piittaamattomuus ympäristön jälkihoidon suhteen, sekä asioiden salailu. Työturvallisuusasioiden piittaamattomuus.
+Ainoa plussa siitä, ettei varsinaista kaivosta koskaan toteutettu laajemmassa mittakaavassa!
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari
