Keretin nousu 7/2018
Outokummussa sijaitsevaan Keretin torniin järjestetään kesäisin opastettuja nousuja. Kaivostutkijat osallistuivat 96m korkean tornin huiputukseen.
Keretin kaivoksesta löytyy aikaisemmasta blogista tietoa: https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/outokummun-kaivos-keretti/
1)nostokonehuone 2) tornimurskaamo ja murkesiilo 3) lohkaresiilo 4) kaivostupa 5)vaahdotusosasto 6) vedenpoisto-osasto 7) jauhimo 8) hihnatunneli 9) kuivaamo 10) rikasteenjakamisristeys 11) rikki ja sinkkirikasteiden varastointi ulos 12)kuparirikastesiilo 13) valvomo ja kompressoriasema 14-16) varasto, keskuskorjaamo, hitsaamo ja konekorjaamo 17) jätemalmisiilo.
Pääosarakennuksista on purettu 1990-luvulla Outokummun toimesta.
Malmin kulku maanalaisesta kaivoksesta torniin. Tornin alla on enemmän metrejä alas kuin juurelta huipulle. Kaivostunnelit ovat täyttyneet vedellä.
Vanha leikkauspiirustus.
Tästä se alkaa. En suosittele korkeanpaikan kammoisille, sillä alkupätkä mennään avoportaikossa.
Portaikko
Tornissa on paikoin halkeilua, ja betoniterästen korroosiota. Mitenkähän omistaja eli FinnCobalt meinaa pitää kunnosta huolta?! Se ei ainakaan Outokummulta ole onnistunut.
Kuilua.
Tornimurskaamossa oli mielenkiintoinen värimaailma.
Tornimurkaamoa.
Tornimurkaamon katto.
Tornimurkaamoa.
Tornimurskaamon värisävyjä.
Vanha kärry murkaamossa.
Hissit eivät olleet toiminnassa.
Koneen hissivipu.
Nostokonehuone.
Koneen nostin vuodelta 1954.
KaksKytTonnia
Nostin kuva kaks.
Näkymät olivat valitettavan sumuiset. Alla eräs pahoin saastuneista lähilammista.
Kuilu kuvattuna ylhäältä alas.
Koneistusta.
Ajan patinaa.
Pikakuva tornista kaatosateen keskellä.
Näkymä toiselta kaivostornilta eli vanhan kaivosmuseon tornilta Kerettiin päin.
Pienoismalli vanhassa kaivosmuseossa.
Vanhasta kaivosmuseosta bongattu vanha kuva keretin tornin kaivosalueesta.
Yleisarvosana kokemuksesta:
Nousu koukutti kaivostutkijaa?
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari ja Jarkko
Tuomo Manninen
’Kaivostutkijat’ tekevät arvokasta työtä dokumentoimalla kaivostoimintaan liittyviä ympäristöhaittoja. Alaa jonkin verran tuntevaa haittaa kuitenkin tämä ’hieman kärjistävä’ suhde tutkimuskohteeseen – asia, jonka tutkijat kyllä itsekin reilusti myöntävät. Tämä on ymmärrettävää; jokainen, joka on elämäntehtäväkseen ottanut maapallon pelastamisen ihmisiltä ilmeisesti sortuu tällaiseen tarkoitushakuisuuteen. Outokummun kaivostoiminnan aiheuttama ’ympäristötuho’ tulisi aina suhteuttaa kaivoksen 80 toimintavuotensa aikana tuottamaan alueelliseen ja kansantaloudelliseen hyvinvointiin. Myös hieman paremmat tiedot geologisista ja biologisista prosesseista antaisivat lisäarvoa dokumentoinnille – sinilevän punaisiksi värjäämät kivet eivät juurikaan edellytä kaivosten jätekasaa syntyäkseen…
kaivostutkijat
Outokumpu yhtiönä on kyllä ansiokkaasti tuottanut yhteiskunnalle työtä ja leipää kansalle! Kaivosvastuun kanssa on kyllä ollut niin ja näin. Outokummun alueen osaltakin pohjavedet on ansiokkaasti pilattu raskasmetalleilla eikä paluuta ole. Eikä kohde ole ainoa laatuaan kaivosten jälkihoidon suhteen. Keretin ja Mökkiperän osalta Outokumpu Oy yrittää päästä ympäristövastuista FinnCobalt kaivoshankkeen myötä. Kärjistävää toimintaa ettenkö sanoisi… Niin ja tokihan tämä on pientä, jos vertaa mitä sulffidipitoiset perusmaat aiheuttavat kuormitusta meriin. Sinilevä se kukkii sielläkin ja maatalouden paskat on lipunut pitkin jokia vuosikymmeniä. Kaikki on suhteellista =)