Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Uraani-fosforiesiintymä Siilinjärvellä

Uraani-fosforiesiintymä Siilinjärvellä

Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama Uraani-fosforiprojekti löysi 1974 uraania ja fosforia sisältävän esiintymän kalliosta Siilinjärven Hamulan kylästä, Kuivasteenmäen etelärinteeltä.

Lähtökohta tutkimuksille oli Outokumpu Oy :n Malminetsinnän hietiedostosta poimittu havainto apatiitista yhtiön eräässä vuoden 1968 näytteessä.

Kuivasteenmäen esiintymää on tutkittu aika ajoin vuodesta 1976 vuoteen 1985 GTK:n uraanitutkimuksissa ja Outokumpu Oy:n kiisumalmitutkimuksissa. Esiintymä on osoittautunut sekä kooltaan että pitoisuuksiltaan vähäiseksi, eikä siihen liity uraanin ja fosforin lisäksi muita arvometalleja. Kuivasteenmäen esiintymästä saatujen viitteiden avulla Outokumpu Oy ja tutkimuskeskus löysivät myöhemmin Toson ja Vironniemen uraani-fosforiesiintymät, jotka sijaitsevat Kuivasteenmäestä pohjoiseen.

Pääkivilaji paljastumissa on hienorakeinen, juovainen karbonaattikivi, jossa on radioaktiivisia fosforiittivälikerroksia ja lisäksi diopsidikivi- ja chertvälikerroksia. Radioaktiiviset paljastumat kartoitettiin ja ne käsittävät 2. . .5 m x 50 m suuruisen vyöhykkeen useina pikku paljastumina itse esiintymässä sekä muutaman heikosti säteilevän paljastumana sen koillisjatkeella.

Radioaktiivisuuden perusteella valituista pala- ja pölynäytteistä määritetyt pää- ja hivenalkuainekoostumukset osoittavat Kuivasteenmäen esiintymän tyypilliseksi uraani-fosforiesiintymäksi Suomessa. Uraania oli useimmissa näytteissä 200 . . .300 ppm (näytesarjan keskiarvo on 262ppm) .

LÄHDE: Kuivasteenmäen uraani-fosforiesiintymä Siilinjärvellä, GTK 29.12 . 1988

 

Ydinenergialain mukainen uraanimalmi sisältää uraania vähintään 1000 ppm eli 0,1 % (STUK). Talvivaara Sotkamo Oy pyrkii uraanin talteenottoon muiden metallien sivutuotteena. Talvivaaran mustaliuskeessa uraanipitoisuus on 15–20 ppm (noin 0,002 %).

 

Uraanin jäljillä toukokuussa 2018

Karttakuvan perusteella paikka löytyi melko helposti. Hakkuuaukko helpotti havainnointia.

Poikkeavat kivet erottuivat maastosta (valkoisia karbonaattikiviä).  Säteilyarvot olivat erittäin maltillisia, ja jäivät taustasäteilyn raja-arvoihin. Piikkejä arvoista ei löytynyt.

Kuten aikaisemmat 80-luvun tutkimukset osoittivat, esiintymä on erittäin pieni.

Siilinjärven Yaran kaivos

Oman mielenkiintonsa asiaan tuo Yaran kaivoksen läheisyys noin 10 km päässä, ja apatiitin esiintyminen. Myös Nuottijärven esiintymän yhteydessä oli apatiittia. Liittyykö Yaran kaivostoimintaan uraaniin liittyviä riskejä? Ainakaan viimeisimmässä YVA-selostuksessa ei ole mitään mainintaa uraanista. LOUHOSJATKUMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 2018 (YVA-SELOSTUS).

Ja kovin on vähäistä yleinen keskustelu Suomen suurimman avolouhoksen ja Euroopan suurimman rikastushiekkalaitoksen ympäristövaikutuksista . Avolouhoksista saatavasta malmista rikastetaan apatiittia, josta saadaan Yaran mukaan ”maailman puhtainta fosforia” lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi.

Rikastushiekka-alue, jonne kertyy 10 miljoonaa tonnia rikastushiekkaa vuodessa.

Vaahdotuskemikaalit

Vaahdotukseen käytetystä kemikaalista nonyylifenolietoksylaatteja on noin 75 %, ja vaahdotusveteen sekoitettuna pitoisuus on n.10 mg/l. Yara Suomi Oy:n Siilinjärven rikastamolla käytetään nonyylifenolietoksylaatteja n. 400 t/a.

Nonyylifenolietoksylaatit ovat eliöstölle haitallisia aineita jo pieninä pitoisuuksina (μg/l-pitoisuustasoilla). Ne hajoavat hapettomissa olosuhteissa nonyylifenoliksi, joka on vielä myrkyllisempi yhdiste kuin nonyylifenolietoksylaatit.

Nonyylifenolietoksylaatin pitoisuudet ovat korkeita sekä pintavesissä että sedimenteissä Yara Suomi Oy:n tehdas- ja kaivosalueella, mutta pitoisuudet pienenevät huomattavasti Juurusvedellä sekä sen pohjasedimenteissä. Pitoisuudet ylittävät ympäristönlaatunormin tehdas- ja kaivosalueella mutta sekoittumisesta johtuen alittavat sen Juurusvedellä.

Nonyylifenolietoksylaattien havaittiin rikastuneen puro- ja järvisedimentteihin. Yhdisteidenpuoliintumisaika voi olla yli 60 vuotta, joten niiden vaikutus voi jatkua pitkään vaikka nonyylifenolietoksylaattien kuormitus lakkaisi.

Nonyylifenolietoksylaatin laskennallinen kuormitus Juurusveden Kuuslahteen on n. 1180 kg/a ja Mustin rikastushiekka-altaan länsipuolelle n. 27 kg/a.

Lähde: GTK arkistoraportti 97/2013.Nonyylifenolietoksylaatin kulkeutuminen ja haitallisuuden arviointi Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehdas- ja kaivosalueella

Kuva rikastushiekka-alueen reunalta. Kaikki rikastushiekka valutellaan useamman sadan hehtaarikokoiselle alueelle maastoon. Maapadot ja kokoojaojat vain altaina. Ja osa näistä vaahdotuskemikaaleista päätyy Kallaveteen. Mutta onko paikallismedioissa pidetty ääntä tästä!? Ei!

Miten muu jätteiden käsittely? Vuonna 2017 tehdasalueella näytti kuulema tältä…

Rakennusjätettä, kypäriä, suojapukuja, lavoja, lamppuja muuta pussitettua rakennusjätettä dumpattuna jätealueelle oikean kaatopaikan sijaan. Sitä vastuullista toimintaako? Yksittäinen erehdys vai yhtiön tapa toimia? Onko laatustandardin mukaisesti erehdyksestä opittu ja jätteet siivottu pois, vai kuopattu kasan sisään? Sitä tämä tarina ei kerro…

Kaivostutkijoiden joulutervehdys!

Kuva: Seppo.net

 

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko

 

Previous

Pampalon kultakaivos

Next

Keretin tornin nousu

2 Comments

  1. Nimetön

    Tämä oli silmiä avaavaa, voisitteko lentää dronella yaran yli nyt? Saattaisi olla melkoista katsottavaa.

    • kaivostutkijat

      Drone olisi kova sana. Yarasta tulossa kyllä juttua. Suomen suurimpia jätealueita, ja alkaa näkymään jo maisemissa, kun jätekasat vain nousevat korkeutta lisää. Melkoinen alue tosiaan…….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi