Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Vuonos

VUONOKSEN KUPARI-KOBOLTTI-NIKKELIKAIVOS

Vuonoksen suljettu kupari-koboltti-nikkeli kaivos on Outokummun kaupungin koillispuolella, Pohjois-Karjalassa. Malmi sisälsi keskimäärin 2,13 % kuparia, 1,32 % sinkkiä, 0,14 % kobolttia, 0,12 % nikkeliä, 14,76 % rikkiä ja 24,8 % rautaa. Maanalaisesta kaivoksesta louhittiin pääasiassa kuparia ja se oli toiminnassa vuosina 1972–1985. Avolouhoksen pääasiallinen tuote oli nikkeli ja se toimi vuosina 1971-1977, minkä jälkeen nikkelin tuotantolinja muutettiin soveltuvaksi myös talkin rikastukseen. Talkki- ja nikkelimalmia tuotiin rikastamolle Lohja Oy:n silloin omistamasta Horsmanahon louhoksesta.

Kaivokseen perustettiin vuonna 1985 Vuonos Oy -niminen yritys, joka viljeli herkkusieniä ja jalosti niitä. Toiminnasta ei tullut kannattavaa, ja se päättyi parin vuoden kuluttua. Outokumpu Oyj myi alueen Finnminerals Oy:lle talkin tuotantoa varten ja osittain Pielisen Betoni Oy:lle, joka perusti sinne elementtitehtaan.

Vuonoksen rikastamolla käsitellään nykyään Polvijärveltä louhittavaa talkkimalmia, joka jalostetaan rikastamon viereen rakennetulla talkkitehtaalla pääasiassa paperiteollisuuden käyttämiksi talkkituotteiksi. Rikastamon ja talkkitehtaan omistaa Mondo Minerals B.V.

Vuonoksen kaivoksen kokonaislouhinta oli noin 15,6 Mt ja rikastetun malmin määrä noin 11 Mt. Malmin rikastuksesta syntyi noin 9 Mt rikastushiekkaa. GTK:n tutkimusten mukaan rikastushiekka sisälsi keskimäärin 10,7 % rikkiä, 12,9 % rautaa, 0,19 % kuparia, 0,54 % sinkkiä, 0,10 % nikkeliä ja 0,07 % kobolttia. Aiemman metallikaivostoiminnan rikastushiekka on peittynyt talkkituotannosta syntyvällä rikastushiekalla. Sulfidisen rikin runsauden vuoksi rikastushiekka on happoa tuottava kaivannaisjäte.

Rikastushiekan jätealue (120 ha) sijoittuu Hyttisuon turvemaalle, missä turvetta on yli metrin paksuisen kerros. Turpeen alla maa-aines on vaihtelevasti hietaa ja hiesua. Jätealueen alusta on suurimmalla osalla aluetta tiivistynyttä turvetta, mikä estää jätteen vajovesien kulkeutumisen pohjan läpi pohjaveteen.

Sivukivijätettä louhittiin 4,6 Mt, josta noin 4 Mt on läjitetty yhdeksälle jätealueelle. Sulfidipitoista sivukiveä (low-grade-malmia) on varastoitu maanalaiseen kaivoksen kuilun ja kiven entisen kiven murskaamon viereen. Loput sivukivistä on käytetty kaivostäyttönä. Entisen murskaamon ympäristön jätealueiden sivukivistä suurin osa on happoa tuottavaa kaivannaisjätettä. Sen sijaan muilla sivukiven jätealueilla happoa tuottavien jätteiden osuus on todennäköisesti näitä pienempi.

Vuonoksen suljettu kaivosalue kuuluu Vuonosjoen pienvaluma-alueeseen. Vuonosjoki on Sätösjoen sivuhaara. Sätösjoki laskee Viinijärven Sätöslahteen, joka on luonnonsuojelualuetta. Kaivostoiminnan aikana ja nykyisin jätealueen eteläosan selkeytysaltaan puhdistetut vedet johdetaan putkea pitkin Sysmäjärveen. Sivukiven jätealueilta valumavedet kulkeutuvat avo-ojia pitkin Vuonosjokeen.

Kaivosalueen ja sivukiven jätealueiden nykytila sekä tiedot ympäristövaikutuksista GTK on tehnyt Mondo Minerals Oy:n tilauksesta Vuonoksen suljetulta kaivosalueelta nykytilaselvityksen, joka sisältää myös rikastushiekan jätealueen ympäristön tilan vuonna 2004. Erillisselvitys vuodelta 2005 koski vanhan sulfidipitoisen rikastushiekan kemiallista tilaa vanhimman jätealueen osalta.  Rikastushiekan jätealue on kauttaaltaan tänä päivänä emäksisen magnesiittivaltaisen rikastushiekan peittämä. Sivukiven jätealueet ovat maisemoimatta ja peittämättä.

GTK:n nykytilaselvityksen mukaan sivukiven jätealueiden ympäristövaikutukset näkyivät lähinnä vain läjitysalueen lähimaastossa, suotovesikosteikkojen ja niiden alapuolisten ojien veden laadussa. Niillä jätekasoilla, missä rautasulfidihapettuminen oli voimakkaimmin käynnissä, suotovedet olivat happamia. Kosteikkojen alapuolisissa pintavesissä em. pitoisuudet olivat pienentyneet kymmenes- tai sadasosaan. Louhoksen pohjoispuolella olevien jätealueiden (KK4) suotovedet olivat lähes neutraaleja (pH =6,5) ja metallipitoisuudet olivat edellä mainittuihin verrattuna kymmenesosaa pienemmät.

Suljetun kaivosalueen ympäristövaikutukset ilmenivät myös pölyn leviämisenä. Metallipitoisen pölyn lähteenä ovat olleet ja on vielä tänäkin päivänä suljetun kaivoksen metallirikastejäämät ratapihan välivarastoalueella. Rikastejäämä on rapautunut ja siitä irtoaa pölyn lisäksi sadeveteen haitallisia metalleja ja rikkiä. Toiminnan aikainen pölyäminen on aiheuttanut maaperän happamoitumista, vaurioita aluskasvillisuuteen ja puustoon rikastamon ympäristön metsässä. Rikastamoalueen rikastejäämien pölyämisellä on selvityksen mukaan ollut alueen pohjaveden laatua heikentävä vaikutus. Pohjaveden lievä metallikontaminaatio rajoittuu vaurioituneelle metsäalueelle rikastamon itä- ja kaakkoispuolen moreenialueella. Vuonoksen suljetun kaivosalueen sivukiven jätealueille ei ole laadittu jälkihoitosuunnitelmaa.

Osassa sivukiven jätealueita suotovesilammikoiden vedet olivat lievästi happamia ja sisälsivät runsaasti liukoista alumiinia, kalsiumia, magnesiumia, rikkiä (sulfaattina), nikkeliä, sinkkiä ja mangaania.

Nykyisin alue toimii Mondo Minerals:n kaivospiirinä (Tukes 2016), jolle Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan. Vanhan kaivoksen sivukivikasat kuuluvat vain pieneltä osin kaivospiiriin.

Vuonna 2015 tehty sivukivialueiden nykytilaselvitys toi esille, että osassa sivukivialueita suotovedet ovat happamia tai lievästi happamia ja sisälsivät kohonneita nikkelipitoisuuksia.

Lähteet:

-Wikipedia
-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12 | 2018
-GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015
-Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit – hanke

 

Tarinoita menneisyydestä

”Vuonoksen kaivoksen jätealtaan padon sortuminen ja vuoto. Vuosi oli jotain -80 luvun alkua. Pato sortui Vuonoksentien läheltä Loukonpuron kohdalta, ja padon pettäminen johtui luultavasti jätealtaan ylitäyttämisestä. Padon ulkopuolella kasvava puusto kaatui, Vuonoksentien alitse menevä Loukonpuro laajeni joeksi ja syövytti kyseisen tien poikki. Tuo jätevesi juoksi Loukonpuron uomaa Vuonosjokeen jonka vedenpinta nousi niin korkealle että virtaus suunta muuttui, joki tulvi yli äyräidensä, ja lähiseudun talojen kaivot saastuivat. Silloin ei luonnonsuojelijoita hiippaillut näytteitä ottamassa vaikka kovat oli myrkyt jätteessä, muumuassa syanidia ja rikkihappoa, Vuonosjoki kuljetti ne Viinijärveen. OUTOKUMPU OY korvasi lähiseudun asukkaille tapahtuneen vahingon ja puhdistamalla kaivot, luonto ja eläimistö sai pitää myrkyt, ja antaa ajan parantaa ihmisen aiheuttamat haavat.”

Lähde: Suomi24 keskustelut

Kohdevierailu 5/2018 ja 5/2019

Vuonoksen tehdasalue olemassa olo aikana.

Voi tätä rikkijätteen määrää… Paljonko laitettaisiin kaivosjäteveron kilohinnaksi?

Maisemia sivukivikasalta (KK4).

Sivukivet on osin selvästi happoa tuottavaa.

Sivukivikasaa on käytetty myös laittomana kaatopaikkana. Tämä on ympäristörikos, mutta Outokummun ”jätteendumppaus” ei ole ole lainsäädännön mukaan sitä. Loogista?!

Vanha kaivosrakennus avolouhoksen vieressä.

Samainen rakennus sisältä päin.

Ja tiedoksi Outokummun nuorisolle ja heidän huoltajilleen. Saatte täältä tukevan asbestialtistuksen. Kiinteistönomistajan vastuu on Outokummulla jälleen pyöreä nolla. Miten on AVI? Kenen rahoilla tämä siivotaan? Vastaavasti lainsäädäntö ei koske kaivosjätteitä…

Avolouhoksen vesi on yllättäen neutraalilla tasolla, joka viittaisi siihen, että louhoksen vettä on käsitelty. Taustalla öljytynnyri.

Ei, ei ole Finnminerals:n lupia, joten ei mennä tehdasalueelle. Taustalla olevat vanhat rikastamonrakennukset ovat betonielementtitehtaan käytössä. Ja takapihalta löytyy ”betonielementtijätettä”.

Takapihalta ne ongelmat löytyvät. Koiliskulmauksen suotovesioja maastoon. Erittäin hapanta suotovettä pH 3,1.

Edelliset vedet päätyvät Vuonosjokeen. pH-taso ”laimentunut” 5,6:een…

Ilmeisesti vanha murskaamorakennus.

Murskaamon lähiympäristö on pahoin saastunut. Minkäänlaista jälkihoitoa ei ole kyllä toteutettu vastuullisen kaivostoiminnan ohella…

Erittäin mielenkiintoisen oloinen vesistö. Suomi puhtaan veden maa! pH 3,5 ja sähkönjohtavuus koholla, joka viittaa metallipitoisiin vesiin… Vuonosjoki virtaa vain vajaan 100m päässä.

Jälkimöyhyt

Taattu ja takuuvarma entinen Outokummun kaivos jälleen kerran. Kaivoksen loppusulkeminen on retuperällä eikä toteudu koskaan EX-omistajan rahoilla. Valtiollinen kaivoskorruptio on menneinä vuosikymmeninä nimenomaan tätä itseään! Uskomattominta on, että joku oli tehnyt ympäristörikoksen kippaamalla rakennusjätettä sivukivialueelle, mutta kaivosyritys ei ole syyllistynyt mihinkään vaikka ympäristövaikutuksien mittasuhteet on aivan eri mittaluokkaa!

Ja Outokumpuhan on aikoinaan tehokkaasti myynyt ongelmapesäkkeitä eteenpäin nimelliseen hintaan, jotta pääsisi irti ympäristövastuistaan. Pitäisikö lainsäädännössä olla selvät kunnostamisvastuut myyjälle? Onko oikein myydä ympäristövastuita härskisti eteenpäin?! Onko tämä sitä kaivosvastuuta? Outokumpu yrityksenä yrittää esimerkiksi päästä Outokummun kaupungin alueen ympäristön turmelemisesta irti myymällä vastuut puulaakisarja toimijalle FinnCobaltille…

Arvosana toiminnalle:

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko

 

Previous

Kärpälän grafiittilouhos

Next

Tainiovaaran kaivos

2 Comments

  1. Nimetön

    Pentuna leikittiin täällä alueella, kauhistuttaa vieläkin ajatus kaivostornin pimeästä kuilusta jonka sisällä, huipulla kulki ritilä joka piti ylittää päästäkseen jatkamaan matkaa. Sisäpuolella oli monta kerrosta kitisevää, seinänvierusritilikköä jota piti kulkea päästäkseeneteenpäin. Välillä mentiin jostain aukosta välitasanteen katolle ja sieltä huteria seinänvierusritilikköjä sisäpuolelta alas. Naapurin tyttö houkutteli minut seikkailuun josta ei saanut kertoa kellekään koska selkäsauna tulisi kotona jos vanhemmat tietäisi.

    • Nimetön

      Itsekin tuli pentuna seikkailtua alueella, samaisella viistotornilla… Ei sitä paljoa ollut kyllä itsesuojeluvaistoa silloin.

      Pitää käydä varmaan katselemassa aluetta uusin silmin. Itse asiassa koko Outokummun aluetta. Vaikka alueella onkin ikänsä viettänyt niin tämä blogi kyllä avasi hienosti aivan uusia näkökulmia koko alueen historiaan ja muodostumiseen. Ja kaivostoimintaa ylipäätään.

      Joten jatkakaahan samaan malliin, hyvä blogi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi