Imatran Voima Oy suoritti 1950-luvulla uraaninetsintää Etelä-Suomessa laajalla alueella. Askolan kunta tuli tällöin tunnetuksi ”uraaniprovinssina”, koska siellä löydettiin useita uraanipitoisia graniitti- ja pegmatiittijuonia. Imatran Voima louhi muutamasta tällaisesta kiveä, jota kuljetettiin Askolan Lakeakalliolle sijainneeseen koerikastamoon (1957-1959). Tästä toiminnasta on yhä jäljellä rikastussiilo ja jätekasa. Rikastustoiminnan kokonaissaalis on ollut suurin piirtein ämpärillinen ”yellow cacea”. Myös Lakeakalliolla on pari pientä koelouhosta. Malmikiveä louhittiin noin 550 t, ja uraanipitoisuus oli keskimäärin 0,18%.
GTK teki tutkimuksia Lakeakalliolla vuonna 1978-1980. Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä jatkeita Imatran voima Oy:n 1950-luvulla löytämälle vähäiselle uraanimineralisaatiolle. Tutkimuksien tuloksena löydetty uraanivyöhyke ei ollut taloudellisesti kiinnostava sen hajanaisuuden vuoksi.
Lähde: GTK Uraanitutkimukset Askolan Lakeakallion alueella vuosina 1978-1980.
Imatran Voima Oy oli valtion omistama energiantuotantoyhtiö. Yhtiön toiminta alkoi Imatrankosken patoamisella ja päättyi yhdistymiseen Neste Oy:n kanssa Fortum Oyj:ksi vuonna 1998.
Imatran Voima oli pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoa harjoittava yhtiö, joka oli perustettu vuonna 1932 hallinnoimaan ja käyttämään Imatrankosken vesivoimalaitosta. Yhtiön omistukseen tuli myöhemmin joukko muita voimalaitoksia mm. Loviisan ydinvoimalaitos.
Wikipedia
Uraanin jäljillä 8/2019
Lakeakallio. Säteilytasot olivat paikoin normaalista hieman koholla noin 0,3…0,5 mikrosievertiä/h.
Mystisiä kivikasoja. Täällähän on jotain kyllä louhittu.
Selvästi koholla olevaa säteilyä lohkareitten päällä.
Louhoskiviä.
Samainen alue videomuodossa.
Kaivostutkijoiden uudet pohjalukemat. 10 mikrosievertiä/h meni rikki. Täytyy sanoa, että mielellään otti pari sivuaskelta alueen ulkopuolelle, kun odotti mittarilukeman tasaantumista. Pienois-Fukushima se löytyy Suomestakin.
TikTik sanoi mittari.
Miksi löytyi niin sanottu hotspot? Pieni pintamaan kuokinta paljasti mullan seassa olevan puhdasta pikivälkettä eli uraniittia. Kaivosintoilijoiden jäljiltähän nämä tänne maastoon ovat jääneet eli niin sanottua kaivosjätettä. Ei ole viitsitty tehdä sen parempaa loppusijoitusta… Itse asiassa jäi varsinainen koelouhos löytämättä tällä reissulla, mutta josko koordinaatit ja löydökset ovat seuraavalla kerralla vieläkin paremmat.
Loviisan ydinvoimalaitos on kahden ydinvoimalaitosyksikön kokonaisuus Loviisan kaupungissa Hästholmenin saarella, noin 90 kilometriä Helsingistä itään. Laitoksen reaktorit ovat neuvostoliittolaista VVER-440-tyyppiä olevia painevesireaktoreita. Molemmat reaktorit tuottavat sallitun sähkötehon nostamisen jälkeen yli 500 MW. Vuosituotanto on hieman yli 8 TWh, joka on yli kymmenen prosenttia Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta.
Laitos otettiin käyttöön Suomen ensimmäisenä ydinvoimalaitoksena yhden reaktorin voimin vuonna 1977, ja toinen reaktori käynnistyi 1980. Laitoksen omistaa Fortum Oyj, jolle omistus siirtyi Imatran Voima Oy:n (IVO) ja Neste Oy:n yhdistyttyä 1998.
Loviisan voimalaitosalueella on loppusijoituspaikat matala- ja keskiaktiivista ydinjätettä varten.
Vuoteen 1996 asti Loviisan voimalaitoksen ydinpolttoaine toimitettiin käytön jälkeen Majakin jälleenkäsittelylaitokselle Neuvostoliittoon/Venäjälle polttoainetoimituksia koskevan sopimuksen mukaisesti. Neuvostoliitossa ydinpolttoaine jälleenkäsiteltiin, joten käytettyä polttoainetta hyödynnettiin raaka-aineena uuden polttoaineen valmistuksessa. Uusi ydinenergialaki kielsi käytetyn ydinpolttoaineen maahantuonnin ja maastaviennin, joten nykyisin käytetty ydinpolttoaine varastoidaan Suomeen odottamaan loppusijoitusta Eurajoen Olkiluodossa, Fortumin ja Teollisuuden Voiman yhdessä omistaman Posiva Oy:n jätevarastossa.
Lähde: Wikipedia
Mites säteilytaso lähellä ydinvoimalaa? 0,33 mikrosievertiä/h oli hieman normaalia taustasäteilyä korkeammalla tasolla. Olisiko ydinjätteen loppusijoitus paras tehdä läheiselle suolle, kuten uraanietsijät ovat omat jätteensä käsitelleet Askolassa…
Tämän uraanipitoisen informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari
