Ruostesuon kaivos

Lähtötiedot

Ruostesuon sinkkikaivos toimi Pohjois-Savon Kiuruvedellä vuosina 1988–1990 (Outokumpu Oy). Kokonaislouhinta oli noin 0,56 Mt, rikastetun malmin määrä noin 0,26 Mt ja sivukiven määrä noin 0,3 Mt. Malmi sisälsi keskimäärin 2,63% sinkkiä, 0,30% kuparia ja 31,09% rikkiä. Tonnissa malmia oli 0,34 grammaa kultaa. Malmikivi kuljetettiin maanteitse Pyhäsalmen rikastamolle rikastettavaksi. Rikastushiekkajäte on sijoitettu Pyhäsalmen jätealueelle.  Kaivosalueella on sivukiven läjitysalue, joka on siirretty hyväksytyn sulkemissuunnitelman mukaisesti avolouhoksen täytteeksi. Avolouhoksen länsipuolella on kuivatusvesien laskeutussaltaat.

Kaivosalue on ojitettua turvesuota ja metsämaata. Maaperä koostuu moreenista. Kaivosalueen ympäristössä ojitetulla metsäalueella on moreenin päällä turvetta. Sivukivet oli läjitetty moreenimaalle. Nykyisin sivukivet ovat louhostäyttönä Itä-Suomen lupaviraston hyväksymän kunnostussuunnitelman mukaan. Kaivosalueella tai sen lähiympäristössä ei ole merkittäviä pohjavesimuodostumia. Lähin tärkeä pohjavesialue sijaitsee kaivoksen vaikutusalueen ulkopuolella noin 7,5 kilometrin päässä kaivospiiristä.

Kaivosalueelta on tehty nykytilaselvitys Outokumpu Oy:n toimesta. Itä-Suomen lupavirasto on hyväksynyt kaivosalueen kunnostussuunnitelman vuonna 2006. Päätöksen mukaisesti kaivosalueen ympäristö on ojitettu siten, että kunnostetulle kaivosalueelle ei pääse ulkopuolisia pintavesiä. Jätealueen sivukivet on siirretty louhokseen, minne on siirretty myös jätealueen pohjan pilaantunut maa-aines. Täytetty louhoksen pinta on tasoitettu. Täytetty louhos on vesitetty mahdollisimman nopeasti ja veteen on lisätty sulfaatinpelkistäjäbakteerikanta sekä tarvittava määrä ravinneliuosta. Kivi- ja maa-ainessiirtojen jälkeen jätealueen pohjamaa on kalkittu ja peitetty turpeella. Avolouhoksen ylitevesi sekä sivukivi- ja sulfidipitoisten maa-ainesten entistetyiltä läjitysalueilta muodostuvat valumavedet on johdettu kosteikon kautta vesistöön. Kunnostuksen jälkeen alueen vesien laatua seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti ja valvojana toimii Pohjois-Savon ELY-keskus.

Lähteet: GTK arkistoraportti 46/2015, Suljettujen ja hylättyjen metallikaivosalueiden nykytila ja arvio jätealueiden ympäristöriskipotentiaalista. / Karttapaikka

Kohdekäynti (elokuu 2017)

Etupihan puolella oli pieni määrä rakennusjätettä sekä muuta toiminnasta kertynyttä jätettä.

Louhos nykyään.

Ei niin puhtaita kiviä rantavesissä…

Louhoksen pengertietä. Punertavaa malmikiveä, joka kyllä pintavesien vaikutuksesta happamoittaa vesistöä.

Edellä mainitussa penkereessä löytyi sangen malmipitoista kiveä!

Ja paikallinen varoituskyltti nimenomaan kieltää malminetsinnän… No portit oli auki tännekin.

Kuivatusallas oli jo kasvamassa umpeen. Paikallinen matsästäjien sorsapuisto.Sivukivialuetta. Maaperä oli karun oloinen, ja todennäköisesti happamoitunut.

Vähän toisenlaista liuskekiveä.

Sivuojituksia. Hapokkaan oloisia… Harmi ettei ollut PH-mittari mukana.

Johtopäätökset

Kohteelle oli tehty kunnostustoimia. Itselle jäi vielä epäselväksi onko tuo sivukivialue sama kuin jätealue. Luultavasti on. Kyseinen alue vaikutti selkeästi poikkeavalle, ja maasto oli karun näköistä maaperän happamoitumisen vuoksi. Myös kokoojaojat oli sangen punertavat, ja luultavasti vedetkin sitä mukaa happamia. Happamuutta saattaa lisätä varsinkin rikin osuus, joka oli kaivetussa malmissa sangen runsas!

Pitänee kaivaa jostakin noita ELY:n valvontaraportteja. Saapa nähdä miten on valvonta hoitunut… Arvaanpa taas, että johtopäätökset ovat ”luparajojen sisässä” ja ”vaikutukset kaivosalueen sisällä” sekä ” vaikutukset vähäiset kaivosalueen ulkopuolella”. Käyntejäkään tuskin on usein… Voisinko olla väärässä!?

Lisäselvitettävää jäi purkuvesien suhteen. Mitä sisältää ja kuinka pitkälle vaikutusalue ulottuu. Samoin oliko tuolla sivukivialueen jälkeen jonkunmoinen suodatuskenttä vai ei (=joku suopahanen). Kuinkahan paljon epäpuhtauksia on kulkeutunut läheiseen Kalliojärveen?

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari