Pampalon kultakaivos

Pampalon kultakaivos

Pampalon kultakaivos sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa niin sanotulla Karjalan kultalinjalla, 40 kilometrin pituisella kultaa sisältävällä alueella. Pampalon kaivoksen omistaa Endomines Oy, joka on ruotsalaisen Endomines AB:n tytäryhtiö. Yhtiön osakkeilla käydään kauppaa Ruotsin ja Suomen pörsseissä.

Pampalon kultaesiintymän löysi Geologian tutkimuskeskus (GTK) vuonna 1990. Vuonna 1994 Outokumpu Mining osti esiintymän oikeudet nimiinsä. Outokummun luopuessa kaivostoiminnasta esiintymän oikeudet myytiin australialaisen Dragon Miningin suomalaiselle tytäryhtiölle Polar Miningille, ja vuonna 2006 kaivosoikeudet siirtyivät nykyisen omistajan hallintaan. Endomines Oy aloitti kaivoshankkeen eteenpäin viemisen välittömästi ja aloitti kaivoksen rakennusurakan vuonna 2009. Pampalon kaivosalueelle on rakennettu rikastamo, murskaamo, rikastushiekka-alue, konttori ja huoltotilat. Kaivos käynnisti toimintansa helmikuussa 2011.

Pampalon kaivokselta on louhittu malmia noin 150 000…380 000 tonnia vuodessa, kultapitoisuuden ollessa keskimäärin 3–4 grammaa tonnissa. Viimevuosina Pampalon kultakaivos on tuottanut noin 300 kg kultaa vuodessa.

Pampalon kaivos on maanalainen kaivos, jossa malmia on louhittu jopa yli 700m syvyydessä. Pampalon kaivokseen liittyy myös Rämepuron satelliittikaivos, joka sijaitsee noin 10 km etelään rikastamolta. Rämepuron avolouhos on suljettu ja ennallistettu 2018 aikana.

Pampalon rikastusprosessi koostuu murskauksesta, jauhatuksesta, ominaispainoerotuksesta, vaahdotuksesta sekä kuivauksesta ja varastoinnista. Rikastuksessa ei käytetä syanidia vaan hienojakoinen kulta erotetaan sivukivestä mekaanisesti. Pampalon kaivokselta lähtee viikoittain vaahdotekultarikastetta jatkokäsittelyyn Bolidenin Harjavallan sulattoon sekä kerran kuussa korkeamman kultapitoisuuden omaavaa painovoimarikastetta Norjaan jatkojalostettavaksi.

Lähde: Wikipedia & Endomines

Pampalon kultakaivoksen prosessit

Pampalon kaivoksella käytetään ympäristöä vähinten kuormittavia ja ympäristökannalta parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT).

Pampalossa rikastusmenetelmäksi on valittu mahdollisimman vähän kemikaaleja vaativa prosessi. Rikastuksessa käytettävät vaahdotuskemikaalit tarttuvat kultarikasteeseen ja vain pieni osa kemikaaleista päätyy rikastushiekka-altaalle. Kemikaalijäämät hajoavat rikastushiekka-altaalla haitattomaan muotoon. Kemikaalien hajoamista tarkkaillaan velvoitetarkkailun vesinäytteillä.

Kuormituksen vähentäminen

Kaivosalueen vesienhallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Pampalon kaivosalueelta kerätään sade-, suoto-, valuma-, kaivos- ja prosessivesiä, jotka johdetaan käsiteltäväksi ja selkeytettäväksi rikastushiekka-altaalle.  Pampalon kaivoksen alueelle rakennettu ojitusjärjestelmä, jolla pyritään keräämään alueella muodostuvat suoto- ja valumavedet ja ohjaamaan ne käsiteltäväksi samalla estäen ympäröivien alueiden valumavesien pääsyn kaivospiirille. Vuonna 2012 Endomines Oy investoi uuteen vesien jälkiselkeytysaltaaseen ja kemikalointi yksikköön. Kemikaloinnilla ja uudella jälkiselkeytysaltaalla tehostetaan juoksutettavien vesien käsittely ennen purkamista kaivospiirillä sijaitsevalle suoalueelle.

Sivukiven läjitysalueen ympärille on rakennettu suotovesiojat, joilla alueella muodostuvat valuma- ja suotovedet voidaan kerätä ja ohjata käsiteltäviksi. Läjitysalueella olevan veden määrä pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena.

Maanalaisen kaivokseen ja avolouhokseen purkautuva vesi, jota kutsutaan myös kaivosvedeksi, koostuu pinta- ja kalliopohjavedestä. Vesi pumpataan kaivoksesta selkeytysaltaille, missä vedessä ollut kiintoaine pääsee laskeutumaan. Selkeytynyt vesi pumpataan edelleen rikastushiekka-altaalle ja kierrätetään rikastusprosessin käyttövedeksi.

Pampalon rikastusprosessi koostuu painovoima- ja vaahdotuspiiristä, joissa molemmissa käytetään vettä. Vaahdotusprosessissa syntyy rikastushiekkalietettä, joka pumpataan rikastushiekka-altaalle. Rikastushiekka-altaalla pumpattavasta lietteestä suurin osa vedessä olevasta kiintoaineesta laskeutuu. Rikastushiekka-altaasta vesi johdetaan säätökaivon kautta selkeytysaltaaseen, josta rikastamo ottaa prosessivetensä.  Kaivoksella ja rikastusprosessissa syntyvä vesi puhdistetaan allaskäsittelyillä, jonka jälkeen vesi voidaan johtaa takaisin prosessiin.

”Kesä 2012 oli normaalia runsas sateisempi ja rikastushiekka-altaan pinta nousi odotettua nopeammin. Elokuussa 2012 ELY-keskukselle toimitettiin vesienkäsittelysuunnitelma, jossa esitettiin uuden jälkiselkeytysaltaan mitoitustiedot ja kemikalointiyksikkö. ELY-keskus hyväksyi suunnitelman 17.8.2012, jonka pohjalta aloitettiin lisäkäsittely-yksikön rakentaminen syyskuussa. 17.10.2012 aloitettiin ylitevesien ympäristöluvan mukainen juoksutus suo-ojan verkoston kautta Riitaojaan. ”

Syanidi

Pampalon kultakaivoksen rikastusprosessissa ei käytetä syanidia, mutta rikastamon laboratoriossa käytetään geologisten näytteiden analysoinnissa vähäisiä määriä natriumsyanidia (noin 60 kg/a). Laboratoriossa käsiteltyjen näytteiden syanidiliuotuksessa syntyy syanidipitoisuudeltaan noin 500 mg/l olevaa liuosjätettä noin 2 m³/kk.

 

Tunnuslukuja syanidista
Laboratorion natriumsyanidin kulutus	60 kg/a
Laboratorion syanidipitoisen liuosjätteen määrä	2 m3/kk, 24 m3/a
Laboratorion syanidipitoisen liuosjätteen pitoisuus ennen hajotusta	500 mg/l
Syanidipitoisuus johdettaessa liete rikastushiekka-altaalle	alle 0,02 mg/l
Talousveden laatuvaatimus syanidille	0,050 mg/l

Nestemäinen, hiekkasakkaa sisältävä syanidipitoinen jäte on 2014 saakka toimitettu ongelmajätteen käsittelyyn, mutta Endomines Oy on saanut 2014 luvan hajottaa syanidipitoinen jäte omassa laboratoriossaan ja johtaa se hajotettuna rikastushiekka-altaalle yhdessä rikastushiekkalietteen kanssa. Syanidijätteen hajotus paikan päällä vähentää onnettomuusriskiä mm. maantiekuljetusten aikana. Kiinteät syanidipitoiset jätteet kuten suojahanskat ja koeputket on edelleen toimitettu hävitettäväksi ongelmajätteenä.

Syanidipitoisuus tarkistetaan jokaisen hajotusprosessin jälkeen ja menetelmää toistetaan niin kauan, kunnes saavutetaan alle 5 mg/l pitoisuus. Kun haluttu syanidipitoisuus on saavutettu, tyhjennetään säiliö pumppaamalla se rikastushiekkalietteen pumppukaivoon, josta se pumpataan edelleen yhdessä rikastushiekkalietteen kanssa rikastushiekka-altaalle. Sekoitettaessa hajotettu syanidi- pitoinenjäte rikastushiekkalietteeseen, laimenee jätteen syanidipitoisuus rikastus-hiekkalietteessä (laskennallisesti määritettynä) noin 0,02 mg/l:aan ja edelleen huomattavasti rikastushiekka-altaalla. Syanidi hajoaa myös auringon UV-säteiden vaikutuksesta. EU:n direktiivi kaivosjätteiden käsittelystä (2006/21/EC) on asettanut toukokuun 2008 jälkeen avattujen kaivosten rikastushiekka-altaan maksimisyanidipitoisuudeksi 10 ppm (eli 10 mg/l).

Lähde: https://endomines.com/

Pampalon avoimet ovet 18.5.2018

Kutsu Pampaloon. Osakkeita ei ollut…

Murskaamo

Murskaamosta malmia siirtyy noin 50 m3/tunnissa rikastamorakennukseen.

Ja on kovat lupaukset. No syanidia ei käytetä itse prosessissa, mutta käytetään muutoin. Eli rikastushiekkakasalle menee hitunen syanidia.

Valvomo

Kuulamylly, jossa malmikivi jauhetaan pienempiin osiin.

Käytettävät vaahdotuskemikaalit on eläin- ja luontoystävällisiä… Ovatko…? Ksantaattihan on tapetilla Ylläksellä Hannukaisen uudelleen avaamisen suhteen. Ksantaatit eivät kaikissa olosuhteissa hajoakaan vaarattomiksi tuotteiksi, vaan päätyvät vesistöihin, jossa se on erittäin myrkyllinen pieninäkin pitoisuuksina kaloille.

Tehdasrakennusta. Vasemmalla vaahdotusyksikkö.

Kaivoskalustoa. Itse kaivokseen ei ollut asiaa, sillä toiminta oli edelleen käynnissä.

Vanhan Rämepuron avolouhoksen sulkeminen oli parhaillaan käynnissä. Kohteessa ei päässyt tällä erää käymään.

Kultako se kiiltää? Au…!

Rikastushiekka-alue. Rakenteessa ei ole kalvorakennetta.

Kaivoksella on ollut vuonna 2012 ”häiriötilanne selkeytysaltaan padolla, jossa suotovesiojaan purkautuvan veden määrässä havaittiin poikkeuksellinen muutos. Padosta ei löytynyt rakenteellista vikaa”.

YT-Neuvottelut

Heti keväällä Endomines käynnisti YT-neuvottelut, koska nykyisen malmion hyödyntäminen olisi vaatinut uuden vinotunnelin investoinnin.

”Neuvottelujen tuloksena Endomines on nyt päättänyt lykätä investointia, minkä seurauksena tuotanto Pampalossa keskeytetään tilapäisesti. Koska työvoiman tarve kaivoksella vähenee merkittävästi, yhtiö arvioi lomauttavansa 26 työntekijää yli 90 päiväksi ja irtisanovansa 4 henkilöä. Lomautukset ja irtisanomiset tehdään vaiheittain, mutta kuitenkin niin, että suurin osa henkilöstövähennyksistä toteutuu syyskuun jälkeen.”

Louhinta keskeytettiin syyskuussa 2018. Ja rikastamon toiminta ajettiin alas loka-marraskuussa 2018.

Ja miksiköhän toiminta ei ole ollut erityisen kannattavaa? Mitäpä luulette louhinnan maksavan Suomen kaltaisessa halpatyömaassa, ja puolen kilometrin syvyydessä!

Kultamalmin louhinnan kannattavuudesta:

Pari grammaa kultaa tonnissa saattaa riittää malmiksi jos malmikiveä on vähintään miljoonia tonneja, ja jos louhintaa voidaan tehdä helposti avolouhintana. Mikäli kullan rikastaminenkaan ei vaadi erikoismenetelmiä, ja mikäli lähellä on laadukasta infrastruktuuria, voi kultamalmi olla louhintakelpoista. Mikäli esiintymä on pieni, avolouhinta kannattanee vasta pitoisuuksilla 3–10 grammaa kultaa tonnissa. Maanalainen louhinta tai ongelmallinen, kallis rikastus vaativat samoilla malmimäärillä usein kaksinkertaisen tai suuremmankin kultapitoisuuden kuin edellä mainituissa edullisissa tapauksissa. Olennaista ja ratkaisevaa on kullan hinta – mitä korkeampi hinta, sitä suuremmin kustannuksin metallin tuotanto kannattaa.

Endomines goes America!

Kaikessa viisaudessaan ja osakeanteineen Endomines on laajentanut kansainvälistä toimintaa hankkimalla TVL Goldin ja sen viisi kultaesiintymää Idahossa Yhdysvalloissa.

”Vuoden kolmannella neljänneksellä tärkeimmät tehtävämme olivat Idahossa Fridayn kaivoksen rakentaminen tuotantovalmiiksi ja Suomessa Pampalon kaivoksen valmistelu tuotannon keskeytyksen aikaisia ylläpitotoimia varten. Nämä kaksi hanketta olivat luonteeltaan päinvastaisia, mutta voin ilokseni todeta, että ne molemmat edistyivät turvallisesti ja ajallaan.

Fridayn kaivoksen ja sen yhteydessä olevan rikastamon rakennustyöt etenivät hyvin, minkä vuoksi pidämme todennäköisenä, että alkuvaiheen kullan tuotanto käynnistyisi jo ennen vuoden 2018 loppua, ja tuotannon ylösajo tapahtuisi vuoden 2019 alkupuolella. Paikallinen henkilöstömme Idahossa on ollut avainasemassa hankkeen eteenpäin viemisessä, ja paikalliset asukkaat, viranomaiset ja urakoitsijat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan.”

Kullan Jälkisanat

No ei kyllä iskenyt KultaKuume tällä reissulla. Tämän yrityksen toiminnasta vastaa mm. Toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde. Kokemusta onkin karttunut Talvivaaran talousjohtajana… Ihme touhua hehkuttaa tuota Karjalan Kultalinjaa, ja samalla yritys ajaa käytännön toimintaa alas Suomessa. HipHei ja mennäänpä halpavaltioon American Idahoon perustamaan uutta kaivosta. Siis häh!? Ei vaikuta kyllä mitenkään loogiselle… Ja tullaanko häntä koipien välissä kotio? No eipä ole kovin halpaa lystiä kaivella Karjalan kalliota puolen kilometrin syvyydestä. Ei tästä rahasampoa taida saada kuin hurjimmissa unissa. No onneksi unia rahoittaa sinisilmäiset sijoittajat Kyösti Kakkonen etunenässä. Onhan sijoittajien kukkarolla jo käyty 3 kertaa osakeantien merkeissä.

Ja aikalailla kevyttä toimintaa tuottaa n. 300kg vuodessa. Boliden kylylahti tuottaa tuplasti kultaa ihan vain sivutuotteena…

Eipä ennusmerkit näytä tämän yhtiön tilanteessa hyvälle. Konkurssi tai myynti eteenpäin lienee todennäköisin vaihtoehto pitemmällä juoksulla. Miten taas näiden sulkemisien kanssa? Odotellaan parivuosikymmentä taas asian kanssa… Parempia aikoja… konkurssia. Vuosikymmen taas menee, kun Ab Sipilöinti Oy kustantaa alueen sulkemisen verovaroin?

Mielenkiitoista olisi tietää myös näiden biohajoavien ja luontoa säästävien kemikaalien todellinen luonne. Ksantaattia käytetään täälläkin, mutta hajoaako loppujen lopuksi kokonaan? Kovasti vakuuteltiin rikastehiekkakasassa olevan vain murskattua hiekkaa. Niin ja kun vähän lukee syanidistakin, niin sitä löytyykin itse rikastehiekkakasasta. Uskoo ken uskoo näitä satuja =D

Ei kun osakeostoksille?! Puulaakisarjaa saa päivän osakehintaan 0,58€ kipale! Laskua vierailun jälkeen onkin kertynyt 20 % ja osinkoa ei ole herunut.

Vastuuvapauslauseke: Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse.

Loppukevennykseksi Legendaarinen Kultakuume… lopuksi se kulta-aarre löytyy…

Tämän informaation ja mielipiteet tarjosi Kaivostutkijat

Jari