Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Kolin Hermannin louhos

Kolin Hermannin monttu – Uraanin etsintää kansallismaisemissa

Kolin alueen kallioperässä on myös uraanimalmia. Suomessa 1950-luvulla aloitetun uraaninetsinnän ensimmäisiä löytöjä tehtiin vuonna 1957 Enon Hutunvaarassa, sittemmin Paukkajanvaaran uraanikaivoksena tunnetuksi tulleella alueella. Paukkajanvaaran löytöä tutkinut yhtiö Atomienergia Oy ulotti heti etsinnät myös luoteeseen pitkin Kolin kvartsiittijaksoa. Herajärven kannakselta Herajoen ja Jeron väliltä löydettiin silloin noin 2 000 uraanimalmilohkaretta, joiden emäkallioiksi osoittautuivat useat pienet uraania sisältävät pesäkkeet pitkin Herajärven kannaksen kvartsiittikallioita.

Yhtiö louhi koe-erät uraanimalmia nykyisen kansallispuiston alueella Martinmontusta keväällä 1959 ja Hermanninmontusta talvella 1960. Rikastuskokeet tehtiin Paukkajanvaarassa. Malmia louhittiin 0,02 Mt ja malmin uraanipitoisuus oli keskimäärin 0,08%. Esiintymät olivat uraanipitoisuudeltaan ja kooltaan niin vähäisiä, etteivät ne oleet taloudellisesti käyttökelpoisia. Puiston alueella sijaitsevia kahta avolouhosta ei ole maisemoitu. Hermanninmontun uraaniesiintymän puhkeama on noin 100 m pitkä ja pari metriä paksu; Martinmontun esiintymä on pienempi, 150 m pitkä ja vain 0,5 m paksu.

Outokumpu Oy Malminetsintä jatkoi Atomienergia Oy:n työtä Kolilla 1960-luvun alusta noin kymmenen vuoden ajan, ensin Herajärven kannaksella ja myöhemmin myös pohjoisempana Ipatin pienen esiintymän löydyttyä yhtiön tutkimuksissa. GTK tarkisti Kolilla alueellisen geokemiallisen kartoituksen tuloksia 1970-luvulla. 1980-luvulla GTK osallistui Kolin esiintymien tutkimuksella uraanigeologian kansainväliseen yhteistyöhön.

Outokumpu Oy Malminetsintä löysi vuonna 1969 radioaktiivisia lohkareita Ipatin laelta Ukko-Kolin pohjoispuolelta. Lohkareet jäljitettiin emäkallioon, joka sijaitsee vain 0,5 km itään Kolin kylästä; uraaniesiintymälle annettiin nimeksi ”Ipatti”. Syväkairauksiin perustuvan malmiarvion mukaan esiintymän keskipitoisuus on 0,083 % U. Se on kooltaan pieni, uraanisisältö on 59 t U.

Uraaninetsinnän yhteydessä on Herajärven kannaksen uraania sisältävältä vyöhykkeellä havaittu radioaktiivisuutta myös lähteissä ja notkojen kosteikoissa.

Lähteet:
https://www.herajarvenkierros.fi/reittikuvaus-kertomus
Kolin kartta-alueen kallioperä:Geologian tutkimuskeskus – 2006
Uraanin esiintyminen Fennoskandian kilven alueella – M60/2007

 

Kolin kansallispuistossa 5/2019

Vaellusretki 2016 Kolin kansallispuiston sivureiteillä paljasti oudon mystisen louhoksen Herajärven itäpuollela. Mikä oli tämä louhos, jossa oli outo varoituskyltti, ja miksi louhoksen reunoilla oli varoitusnauhoja? Kyseinen louhos osoittautuikin jälkeen päin uraanilouhokseksi 65 vuoden takaa…

Kaivostutkija tekivät paluun salaperäiselle louhokselle säteilymittarin kanssa toukokuussa 2019.

Avolouhoksen alue erottui maastosta helposti, vaikkakin louhittu alue oli melko pieni.

Louhosaluetta ei ole peitetty, mutta merkitty varoitusnauhoin.

Ajan syömä varoituskyltti avolouhoksesta. Missä säteilyvaara?

Suurimmat säteilytasot olivat kokoluokkaa 4 mikrosieverttiä tunnissa.

Jälkisanat

Onko Terrafameen rakennettava uraanin talteenottolaitos lähtölaukaus laajemmalle uraanin etsinnälle ja hyödyntämiselle Suomessa? Historia on osoittanut valtiollisten yhtiöiden ja GTK:n toimivan nimenomaan malmien hyödyntämisen perässä. Näin tulee olemaan tulevaisuudessakin, sillä Terrafamen uraaninlaitos tuskin jää ainoastaan Talvivaaran uraanin varaan. Sivujuonteita etsitään ja kartoitetaan kyllä muualtakin hyödynnettäväksi, jos vain ovat taloudellisesti kannattavia. Ja näistähän ei julkisuudessa kerrota…

Miten olisi Korsnäsin lyijykaivoksen rikastushiekka-alue, jossa löytyy jo kiertotaloushanke valtiolle. Uraania ja toriumia, joiden määrää on kartoittetu vasta vuosikymmenten jälkeen kaivoksen sulkemisen jälkeen…

Kansallismaisemia Ukko-Kolin huipulta.

Kaivosteollisuuden ja valtion näkemys samasta aiheesta?

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko

Previous

Ihalaisen kalkkikaivos

Next

Saattoporan kaivos

2 Comments

  1. Juho

    Kiitos mielenkiintoisesta jutusta. Aloin googlailemaan Herajärven kaivoksesta, kun päädyin sunnuntaina 10.5.2020 Hermannin kaivokselle aivan sattumoisin minivaelluksellani.

    • kaivostutkijat

      Herajärven eteläpäästä reitiltä ei ole kuin parin kilometrin matka Paukkajanvaaran vanhalle uraanikaivokselle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi