Kelkkalan rautakaivos toimi Tammisaaren Kelkkalan kylässä vuosina 1690–1900. Rautamalmiesiintymän löysi ruukinomistaja Daniel Faxell vuonna 1686 ja malmia louhittiin ainakin vuosina 1690–1707, 1740, 1786–1787, 1853–1864 sekä 1900-luvun alussa.

Kelkkalan kaivos koostui joukosta pieniä louhoksia, jotka sijaitsivat osittain kaukanakin toisistaan. Louhoksia ainakin Fältberg, Kiimasuo, Quickens (Kvik) ja muita. Isonvihan jälkeen, 1700-luvun alkupuolella, malmia käytettiin Kullaan ruukilla, mutta siinä oli liian paljon rikkiä. Pian Vuonna 1786 malmia louhittiin Fiskarsin masuunia varten, mutta sen jälkeen louhos pysyi hylättynä aina 1800-luvulle.

Yhteensä kaivoksista louhittiin malmia sen toiminta-aikana 2 739 tonnia (toisen lähteen mukaan 2 190 tonnia) ja malmin keskipitoisuus oli 35 %.

Lähde: Suomen vuoritoimi 1700-luvilla, Kauko Puustinen

 

Kelkkailemassa Kiimasuolla 9/2021

Eräs Kelkkalan kaivoksista löytyy Kuovilan kylän länsipuolelta. Louhos nimeltään Kiimasuo.

Jäljille pääsi, kun löysi louhittua sivukiveä maastosta.

Osin sammaleiden alta pilkottaa myös rautapitoista malmikiveä.

Itse louhoskuoppa on jo parin kolmen sadan vuoden aikana soistunut tukevasti umpeen.

Rautaa kivessä, ja taitaa olla rikkiäkin.

Näyttääpä nykyaikaiset malminetsijätkin vierailleen alueella. Mäen vierellä lyötyy myös vanha hiekkakuoppa, josta lienee saatu täyttöjä vanhalle junareitille. Vanhalla junareitillä sijaitsee nykyään metsäautotie, ja uusi junareitti on linjattu muutaman sadan metrin päähän pohjoispuolelle.

 

Kullaan masuuni / Kullan ruukki

Nykyisten Tammisaaren, Pohjan, Perniön ja Kiskon pitäjien rajamailla oli 1700-luvulla useampiakin pieniä malmikaivoksia ja masuuneja. Näistä eräs oli Kullaanjärven eteläpuolella sijainnut Kullaan masuuni. Siinä rikastettiin mm. Kelkkalan kylästä kaivettua rautamalmia. Kullaa toimi myös Fiskarsin ruukin apuna. Ongelmaksi em. rautamalmin kohdalla muodostui liiallinen rikkipitoisuus.

Kullaa perustettiin vuoden 1728 aikana ja se lopetettiin tarpeettomana jo 1754. Rippikirjoista ja kirkollisista luetteloista voisi kuitenkin päätellä masuunin jatkaneen toimintaansa vielä pari vuosikymmentä tämän ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa masuuni työllisti runsaasti työvoimaa ja monet lähitalojen jälkeläiset löysivät tiensä tähän raskaaseen ja likaiseen työhön.

Lähde: Juhan suku-uutiset – Kullaan masuunilta

Kullan ruukki sijaitsee 6 km Tenholan kirkosta koilliseen, Kullanjärven eteläpuolella Kockböleträsketistä Kvarnträsketiin laskevan joen varrella.

Kullan ruukki aloitti toimintansa 1730 Kullan kylässä Tammisaareen nyttemmin liitetyn Tenholan alueella. Jo vuonna 1626 Kullan koskessa oli kolme puromyllyä. Masuunin valmistuttua ne kuitenkin hävitettiin. Ruukin käyttövoima saatiin Kullanjärvestä Kvarnträsketin ja Långträsketin kautta Pohjanlahteen laskevasta joesta. Vesimäärä on joessa nykyään vähäinen, mihin osasyynä ovat myöhemmät vesijärjestelyt. Ruukin toiminta loppui jo 1754 ja masuuni purettiin todennäköisesti vuonna 1766. Toiminnan lopettamisen syynä olivat luultavasti hankalat kuljetusyhteydet, joiden vuoksi sekä malmin että valmiin takkiraudan kuljetus oli vaivalloista.

Ruukin rakenteita on säilynyt laajemmalla alueella. Joen länsipuolella on kivivahvisteinen pato (jatkuu joen itärannalla), suurista lohkokivistä tehty rakennelma (rakennuksen pohja?), 3 metriä leveä padon tai sillan paikka (jatkuu joen itärannalla), sysiä, liuskekivikasa, maakumpare, joka mahdollinen masuunin paikka, rakennuksen pohjia ja runsaasti kuonaa. Joen ranta ehkä osin kivetty. Joen itärannalla pato/siltarakenteiden lisäksi rakennuksen pohja, vanha tie, kalliolouhos ja kuoppia. Kuonakerroksen paksuus on edelleen paikoin yli 2 metriä, vaikka kuonaa on ajettu mm. tienpohjiksi. Itärannan kalliota on louhittu etureunasta ja jyrkkään rinteeseen on kaiveltu kuoppia.

Kalliokukkulalla ruukin yläpuolella sijaitsee Östergårdin eli Kullan tila, jonka päärakennus on vuosisadan vaihteesta. Lisäksi lähiympäristöstä Kullan kylän alueelta on löydetty yli 30 vanhaa miilunpohjaa.

Lähde: Museovirasto

Kullaan masuunilla

Pienen joen rannasta löytyy masuunijätettä kohtuu paljon. Myös sillan penkere erottui maastosta.

Masuunikuonaa.

Matala puro, jonka ylitse pääsi kumikengät jalassa. Kuonaa löytyi myös puron pohjalta.

 

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari