Kaustisen litiumkaivoshanke

Kaustisen litiumkaivoshanke

Keliber on kaivosyhtiö, joka tavoittelee litium-kaivoksen avaamista Keski-Pohjanmaalle. Keliber-nimi tulee sanoista ”Keski-Pohjanmaan litium ja beryllium.

Kaustisen ja silloisen Ullavan alueelta löydettiin 1960-luvulla spodumeenia, josta voidaan erottaa akuissa käytettävää litiumia.

Hanke kuuluu Suomessa 1990-luvulla syntyneeseen kanadalaistyyppiseen pienkaivostoimintaan. Norjalainen Nordic Mining ASA osti 68 % Keliberistä 2008. Tällä hetkellä yhtiön osakkeista yli 80 % on suomalaisten sijoitusyhtiöiden ja yksityishenkilöiden omistuksessa.

Vuonna 2016 tehdyn arvion mukaan yhtiön JORC-koodin mukaiset malmivarat ovat 4,49 miljoonaa tonnia (1,10 % LiO2) . Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan JORC-koodin mukaiset malmivarat ovat nousseet yli 9 miljoonaan tonniin. Malmivarat ovat kuudessa spodumeenipegmatiittiesiintymässä: Kokkolan ja Kaustisen rajalla sijaitsevassa Syväjärven esiintymässä sekä Kaustisella sijaitsevissa Rapasaaren ja Outoveden esiintymissä, Emmesissä Kruunupyyssä ja Leviäkankaalla Kaustisella sekä Ullavan Läntän esiintymässä. Kaivoksen teknologiaa on kehitetty Outotec Oyj:n kanssa. Vuonna 2019 yhtiö suoritti jatkuvatoimisen litiumhydroksidi-pilotin Outotecin kanssa, jossa he osoittivat tuotantoprosessin toimivuuden tuottamalla akkulaatuista litiumhydroksidi-monohydraattia.

Vuonna 2018 julkistettujen suunnitelmien mukaan louhos ja rikastamo tulisivat Kaustiselle, mutta tehdas Kokkolan teollisuusalueelle. Kokkolaan suunniteltu tuotantolaitos työllistää 50 työntekijää. Tehtaan rakentamisen arvioidaan maksavan noin 115 miljoonaa euroa, mikä on puolet Keliberin kokonaisinvestoinneista.

Tuotantoon päästessään Kaustisen litiumkemikaalituotanto vastaisi 5 %:a maailman tuotannosta ja olisi Euroopan suurin tuotannossa oleva litiumkaivos, jonka malmivarat riittäisivät 13 vuoden tuotantoon. Keliber tuottaa tuotantolaitoksen valmistuttua litiumhydroksidia (LiOH).

Lähde: Wikipedia

Syväjärven louhoksesta louhitaan malmia yhteensä noin 1,7 milj. tonnia ja sivukiviä yhteensä noin 12,6 milj. tonnia. Louhoksen suunniteltu toiminta-aika on 4 vuotta ja tuotanto on suunniteltu aloitettavan vuonna 2019. Malmia louhitaan vuosittain enimmillään 540 000 tonnia, jota määrää ympäristölupahakemus koskee. Louhittavan sivukiven määrä vaihtelee vuosittain. Sivukiveä on louhittava vuosittain arviolta 6-9 -kertainen määrä malmin määrään verrattuna. Keskimääräinen vuosilouhinta (malmi+sivukivi) on noin 3,6 miljoonaa tonnia

Akkuhuuman lähteillä 5/2020

Kaivostutkijat tekivät vihreän siirtymän fossiilisella polttoaineilla kohti akkukaivosta (CO2 päästöt 129 g/km). Löytyikö Kaustiselta SE päästötön autoilumuoto?

Isoin omistaja on valtion akku- ja kaivosyhtiö Suomen Malmijalostus Oy, jolla on 26 prosentin siivu Keliberistä. Toiseksi isoin omistaja on 16 prosentin osuudella norjalainen kaivosyhtiö Nordic Mining. Sitten seuraa pitkä lista pienempiä omistajia, mukana yksittäisiä sijoittajia, eläkevakuuttajia, sijoitusyhtiöitä ja entinen maakunnallinen puhelinyhtiö (vuoden 2020 tiedot).

Ensimmäinen avolouhos tulisi Syväjärvelle turvesuon pohjoispuolelle. Rikastamo tehtäisiin kuivalle kohdalle suon länsireunalle. Toinen avolouhos, Rapasaari, avattaisiin myöhemmin suon itäreunalle. Paikka on yhtään liioittelematta loistava. Alueella on ollut historian saatossa tervahautoja ja nyt pitkään turvetuotantoa, joten neitseelliseen luontoon ei tarvitse koskea. Turvetuotannon ansiosta alueella risteilee valmis tieverkko, jota pitää lähinnä leventää ja vahvistaa. Lähistöllä ei ole myöskään isoja järviä. Muutama kilometri kaivosalueesta luoteeseen on kirkasvetinen mutta pieni Outovesi. Edelleen muutama kilometri siitä luoteeseen mutkittelee Ullavanjoki, josta vesi laskee pääjoki Perhonjoen kautta Kokkolan pohjoispuolella Perämereen.

Hannu Hautala ”Se onkin erinomaisen mielenkiintoinen juttu! Hautala innostuu. Nostetaan 200 miljoonaa euroa ilman vakuuksia tai aiempaa liiketoimintaa. Kaikki perustuu malmivaroihin ja tulevaan liiketoimintaan. Kaivostoiminta on erikoinen ala.” Keliberin suunnitelmissa siitä 60 prosenttia eli noin 200 miljoonaa euroa on velkaa, siis pankkilainaa.

Ministerit ovat olleet kiinnostuneita litiumkaivoksesta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on käynyt kaivoksella useita kertoja. Hän on naapurikunnasta, Toholammilta. – Kun tapasin Lintilän keväällä, hän sanoi ensimmäiseksi että tuntee sitten tämän projektin paremmin kuin minä, Hautala nauraa. Lintilän sukulainen on kuulemma tonkinut spodumeenikiviä alueen tietyömaalla jo 1960-luvun alussa.

Keliber nosti tuotto-odotusta keväällä sen jälkeen kun malmivarat päivitettiin: yhtiö suunnittelee tuottavansa 15 000 tonnia akkujen raaka-aineeksi kelpaavaa litiumhydroksidia vuodessa. Se riittää noin 400 000 sähköauton akkuihin. Jos Keliber toimii 13 vuotta, sen litiumvarat riittävät paperilla laskettuna yli viiteen miljoonaan sähköautoon.

Business Finland on myöntänyt Keliber Technology Oy:lle enintään 708 000 euron avustuksen osana BATCircle 2.0 -yhteishanketta, johon kuuluu tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Keliber on mukana edistämässä kansallisen akkustrategian toteuttamista ja kestävän akkuekosysteemin kehittymistä. Yhteishanke tukee ympäristö- ja kiertotaloushankkeita tavoitellen vastuullista materiaalien käyttöä ja tuotantoa sekä korkeaa kierrätysastetta

Ympäristön jälkihoidon pitkäaikaiskustannukset jäävät taseen ulkopuolelle.

Luvan saajan on asetettava 1 672 027 € (alv 24 %) suuruinen vakuus 28 ha:n sivukivialueen (kaivannaisjätealue) kaivannaisjätteiden jätehuollon ja kaivannaisjätealueen vesienkäsittelyn varmistamiseen, kaivannaisjätealueiden käytöstä poistamiseen ja jälkihoidon toteuttamiseen liittyviin toimenpiteisiin.

MITÄ KELIBERIN kaivos sitten tarkoittaisi ympäristölle? Pähkinänkuoressa ympäristövaikutukset ovat seuraavat: Kaksi pientä järveä kuivatetaan Syväjärven louhoksen tieltä. Alueella elävien suojeltujen eläinlajien eli viitasammakon, kotkan ja suursukeltajan eteen on tehtävä työtä. Keliber on jo rakentanut sammakkolampia ja kotkalle uuden pesän. Louhinnasta syntyy tonneittain sivukiveä, joten jonkinlainen pölyhaitta ainakin kaivoksen välittömässä läheisyydessä on väistämätöntä. Ja sitten on Ullavanjoki. Kalastajat ovat huolissaan vain räjähdysaineiden aiheuttamasta typpikuormasta. He haluaisivat että Keliber tutkisi lisää puhdistamisvaihtoehtoja, jotta luontoon pääsevä vesi olisi mahdollisimman puhdasta.

Kalaveden tuotantolaitos sijaitsee Keski-Pohjanmaalla, Kaustisen kunnassa, noin 5 km kirkonkylältä itään. Prefloat-hiekassa on selvästi kohonneita pitoisuuksia arseenia, kadmiumia, kuparia jasinkkiä. Syväjärven malmin pilottikokeen (2019) perusteella tarkasteltuna prefloat jaeluokittuu vaaralliseksi jätteeksi arseeni- ja sinkkipitoisuuksien perusteella. Kalaveden tuotantolaitoksella syntyviä jätejakeita ovat alueen rakentamisen yhteydessä muodostuvat pintamaat, optisen lajittelun sivukivet, rikastushiekka, lieju, prefloat-ja magneettinen jae ja kiertovesialtaan pohjaliete. Rikastushiekka ja lieju läjitetään rikastushiekka-altaaseen ja prefloat-ja omaan eristerakennealtaaseen. Magneettinen ja kerätään ja kuljetetaan tuotantolaitoksen ulkopuolelle. Rikastushiekka-altaan pohjarakenteena toimii luontainen tai rakennettu turvekerros, jonka paksuus rikastushiekkatäytön aiheuttaman kokoonpuristumisen jälkeen on vähintään 300 mm. Prefloat-altaassa on eristerakenne ns. kalvorakenne.

Oma litium-tuotanto olisi myös globaalia vastuunkantoa, sanoo Aalto-yliopiston metallurgian apulaisprofessori Mari Lundström.

 

Lainausten lähteet: 12.11.2020 YLE ja Ympäristölupahakemus.

 

Akkupropaganda kaivostoiminnassa

Uutisotsikot ovat olleet melkoisen positiivisia. Pari esimerkkiä Kaustisen tapauksesta:

”Sähköauton sydän löytyy Suomesta”
”Suomalainen litium tarjoaa mahdollisuuksia puhtaampaan energiantuotantoon”
”Litium on sähköistä kultaa”
”Pohjanmaalla muhii jättipotti”

Markkinointiaineisto on suoraan kuin luontodokumentista. Kaikki on vihreää ja ympäristöystävällistä. Niin puhdasta kaivostoimintaa ei taida olla olemassakaan…

Terrafame mainostaa itseään hienosti ilmastonsuojelijana. Todellisuus lyö vasten kasvoja, jos poikkeaa kaivosalueella. Suomen saastunein paikka kaivosjätemäärällä mitattuna!

 

Vastuuton jälkikirjoitus

Viimeisen vuoden aikana on kaivosalalla ollut melkoinen pöhinä. Alaa on alettu kovalla tohinalla viherpesemään mm. ”vastuulliseksi” ja ”hiilineutraaliksi”. Imagon muodostus on vahvaa, kuten edellisessä kappaleessa tuli todettua… Asiaa ei luonnollisestikaan paranna se, että Suomen johtopalleilla olevat henkilöt ovat täysin palkein tässä propagandassa mukana. Eniten viime aikoina eräs vastuullinen Toholampilainen ministeri…

Olemme perään kuuluttaneet kaivosteollisuudelta ”vastuullisuutta”. Kaivosteollisuuden vastaus tähän on ihan täysi vitsi! Jatkattehan vastuuttomalla linjalla, niin uskomme siihen enemmän kuin tähän propagandaan. Miten olisi uusi trendisana. Totuus? Ilman niitä kauniita kuvia Suomen puhtaasta luonnosta. Miksi ei puhuttaisi suoraan hankkeen riskeistä? Olisi paljon uskottavampaa toimintaa kaivosyhtiöiltä.

Akkumineraalit tulevat! Pelastuuko maailma?

Arviot energian kulutuksesta vaihtelevat, mutta energian kulutus tulee nousemaan lähivuosikymmeninä. Se, että Suomalaiset siirtyvät sähköautoilemaan ja ekoilemaan, polttaa maailma hiiltä ja fossiilista polttoainetta entiseen malliin. Miksiköhän?

Jos ja kun kehittyvät maat siirtyvät trendikkääseen sähköautoiluun, siirtyy fossiiliset energiat yhä enemmän kehittyviin maihin. Ja missähän se maapallon väestön kasvu nykyään on? Kehittyvissä maissa. On täysin vihervanhurskautta ajatella, että SINÄ voit yksistään vaikuttaa ajelemalla sähkö-Teslalla.

Niin paljon kuin kulutamme luonnonvaroja yli varojen, ei akkumineraalit olet se oikea ratkaisu. Ei lähellekään, ja lyhytnäköisesti sehän on vain saastuttavampaa. Akkustrategialla Suomi käytännössä tuo nykyisten ”fossiilisten polttoaineiden tuotannon” vain Suomeen.

Viherpesu

On melkoista viherpesua, kun puhdas suomalainen lihanjalostus synnyttää hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin autoilu! Miksi keskusta kannattaa tässä suhteessa fossiilisten polttoaineiden poistamista, mutta ei lihanjalostustoimintaa? No vastauksen kyllä tiedätte, että kalliiksihan se maatalouden tukeminen tulee. Muuan Raahelainen terästehdas tuottaa muuten liki samat päästöt kuin liikenne yhteensä Suomessa…

Sähköautojen valmistus synnyttää enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin polttomoottoriautojen valmistus, mutta toisaalta täyssähköautolla ajaminen ei tuota lähipäästöjä, ja sähköauton lataamisen tuottama hiilidioksidirasitus riippuu siitä, miten auton käyttämä sähkö on tuotettu. Monissa maissa, kuten Intiassa ja Kiinassa, sähköntuotanto pohjautuu edelleen pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin.

Puhutaanpa vielä rahasta ja hiilitonneista. Vihervasemmisto lappaa rahaa akkuklusterille säkkitolkulla siinä toivossa, että saadaan hiilipäästöjä vähemmiksi. On todella ihmeellistä laittaa velkarahaa ISOSTI tähän, kun on muita paljon kustannustehokkaampia keinoja käytössä! Rahaa pumpataan sähköautojen hankintaan, sähkö- ja kaivosklusteri-infraan tolkuttomia määriä. Nämä rahat pyörivät sitten osin hyväveliverkostojen piireissä, ja sielläkös vasta ollaan tyytyväisiä. Toki mahdollisuus vastuulliseen elinkeinoonkin on olemassa. Emme suinkaan sitä ole kieltämässä!

Akkumineraalit taloudessamme. Onko sähköinen kulta Suomen uusi Nokia?

Kuka vastaa onko akkustrategia taloudellisesti kannattavaa? Gigafactoreita tehdään maailmalla ennätystahtiin. Miten pieni Kepu-Suomi pärjää kovassa kilpailussa? Akkustrategiaa vasta aloitellaan, ja siinä ollaan kilpailijoita jäljessä. Meneekö huuma ohi ennen kuin tuottoa syntyy? Voi olla, että voittoa tulee, mutta ei ole mitään taetta sen suuruudesta tai kestosta.

Teolliset investoinnit tuovat työpaikkoja. Vastuullisesti toimittuna tämä on hyvä asia varsinkin paikkakunnille missä työtä on vähän. Mutta kuseeko homma kaivoslain kivikautisuuteen? Miksi ei tehdä kunnon vesienkäsittelylaitoksia (koska hinta liian suuri), vaan käytetään kivikautisia menetelmiä: kalkilla/sulfaatilla saostaminen, laimentamismenetelmää, kosteikkopuhdistusta, saostusaltaita. Miksi kaivosteollisuudella on erivapaus laimentaa kaivosjätettä- ja jätevettä?! Ei ole ihme, että ”kaivoskorruptio” jyllää, eikä kunnon lainsäädäntöä ole saatu aikaan. Eikä tulla saamaan. Siitä pitää huolen kaivosteollisuuden lobbausryhmät, ja poliitikkoja viedään kuin ”jätelitran mittaa”.

Miten pienet juniorikaivos yhtiöt aikovat pärjätä muun maailman kanssa akkumineraalien tuotannossa. Suomi on tuskin ainoa vastuullinen paikka mistä sitä löytyy tai tulee löytymään. Kestääkö juniorien talous lamakaudet ja ikävät tuotannon yllätykset? Montako yhtiötä kaatuu ennen kuin voittoa syntyy?

Mutta kaikki on mahdollista. Voihan tästä kehittyä varsinainen ”kultakaivos” ja ”akkuekosysteemi”, joka luo vaurautta ja työpaikkoja. Vasta muutaman vuosikymmenten päästä nähdään totuus:

Miten puhdasta ja vastuullisuutta se olikaan.

Montako kaivosta suljettiin vastuullisesti.

Montako euroa kaivosinvestointeja ja -avustuksia kierrätettiin akkuveroparatiiseihin.

Montako kaivoskeinottelua näillä akkumineraaleilla tehtiin.

Montako kaivoslakia uudistettiin (tai jätettiin uudistamatta).

Kuinka monta poliittista valhetta ja ”valheenomaista”  kuultiin ministereiden suusta.

Akkumineraalien jätejälki

Vastuullinen tuotantoketju on muutakin kuin akkumineraalien louhintaa maaperästä. Louhinta ja prosessointi tekniikka on kaikkea muuta kuin sitä puhdasta hypeä! Jätevesiä, kemikaaleja, haitta-aineita. Maaperään kiinteästi sidotut luontaiset haitta-aineet (mm. raskasmetallit) jauhetaan pienemmiksi partikkeleiksi, jolloin haitta on paljon paljon suurempi kuin kiinteässä muodossa.

Miljoonan sähköauton valmistus ja käyttö Suomessa olisi suurimpia ympäristötuhoja. Tästä johtuen sähköautojen hiilineutraalisuus toteutuisi vasta kymmenien vuosien käytön myötä, jos sittenkään! Sähköauton, uusien pistorasioiden ja akkujen rakentamiseen tarvitaan grafiittia, kobolttia, litiumia, nikkeliä, kultaa ja hiiltä moninkertaisesti perinteisiin autoihin verrattuna. Noiden metallien louhinnassa tulee kymmeniä kertoja enemmän päästöjä tavalliseen autoon nähden. Todellakin olennaisin asia on, että päästöt tulevat kasvamaan merkittävästi sähköautoiluhuuman alkutaipaleen aikana! Montako nippeliä ja namiskaa sinun Teslaasi valmistetaan vaikkapa Kiinassa, ja puhtaalla hiilivoimalla?

Onko sähköautoilu vain erittäin saastuttava välivaihe? Olemmeko ajamassa itseohjautuvalla Teslalla suoraan Valtion louhimaan kallioleikkaukseen? Vai onko fossiilisen polttoaineen käytölle järkevämpiä vaihtoehtoja? Esimerkiksi kiertotalouden energialähteet bio- ja maakaasu, biopolttoaineet. Tai puhtaammat energialähteet kuten vety tai jopa suola-akut? Vetyautoilussa on myös odotettavissa edistystä lähivuosien aikana, sillä EU-komissio, Japani ja Yhdysvallat ovat sopineet kiihdyttävänsä vety- ja polttokennoteknologioiden kehitystä.

Mites olisi ihan vaikka polkupyöräilyn suosiminen? Tai vaikka ihan kulutuksen vähentäminen?

Kuva: Toivanen, Savon Sanomat

 

 

Kaiken taustalla luonnonvarojen järkevä käyttö

Luonnonvarojen säästävää käyttöä ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista edistävät myös materiaalien ja tuotteiden kierrätys ja uusiokäyttö. Tuotesuunnittelulla voidaan merkittävästi vaikuttaa tuotteiden koko elinkaaren aikaisiin päästöihin. Kuluttaja puolestaan voi ostopäätöksillään ja valinnoillaan vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita markkinoille valmistetaan.

Energialähteellä on merkitystä

Uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä hyödyntäminen on toinen tehokas keino vähentää fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä. Uusiutuva energia on peräisin auringosta, tuulesta, vedestä, maaperän varastoimasta lämmöstä ja biomassoista. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan Suomessa nykyään noin neljännes energiasta. Puunjalostusteollisuuden puun ja jäteliemien energiahyödyntämisen ansiosta Suomi on yksi uusiutuvan energian käytön kärkimaita Euroopassa.

Kustannustehokkainta on säästää energiaa

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on olemassa useita keinoja, joita tulee käyttää rinnakkain. Energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen on todettu kustannustehokkaimmaksi tavaksi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Jopa puolet globaalista päästövähennystavoitteesta olisi mahdollista saada aikaan energian käytön tehostamisella.

Lähde: https://ilmasto-opas.fi

 

 

 

Akkumineraalihuumassa mukana vielä 2050-luvulla Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko