Heinäveden grafiittiesiintymät

Heinäveden kaivoshanke

Suomalainen Oy Fennoscandian Resources Ab (FR) on Lontoon ja Tukholman pörssissä noteeratun Beowulf Mining Ltd:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka etsii taloudellisesti hyödynnettäviä malmiesiintymiä Suomessa ja myös muualla Fennoskandian kilpialueella (ruotsalaisten omistus yhtiössä n. 60%). FR on hakenut Suomessa useita kaivoslain mukaisia malminetsintälupia. Yhtiö etsii taloudellisesti hyödynnettävissä olevia grafiittiesiintymiä.

Tällä hetkellä FR:n malmitutkimukset keskittyvät pääosin Heinävedellä ja pieneltä osin Leppävirralla sijaitsevalle Pitkäjärven malminetsintäalueelle, jossa yhtiö on tehnyt geologisia havaintoja, kartoitusta, vähäistä näytteenottoa ja kallioperäkairausta. Tutkimuksista tähän mennessä saatujen tulosten perusteella yhtiö otaksuu, että Pitkäjärvellä saattaa olla taloudellisesti hyödynnettävissä oleva grafiittiesiintymä.

FR jätti 18.7.2016 kaivosviranomaiselle hakemuksen malminetsintäluvan saamiseksi alueelle, jonka pinta-ala on yhteensä 999,71 hehtaaria. Kaivosviranomainen päätti hakemuksen ja siihen liittyvien lisäselvitysten perusteella 7.12.2016 myöntää alueelle malminetsintäluvan lupanumerolla ML2016:0040 nimeltään PITKÄJÄRVI. Lupa tuli lainvoimaiseksi 9.1.2017.

Suunnitelmana on aloittaa lupa-alueella maaliskuun lopulla 2019 täydentävä kairausohjelma, joka käsittää kairasydännäytteen ottamista timanttisyväkairaamalla kohdealueelta Aitolampi. Keväällä 2017 alueella kairattiin yhteensä noin 1200m ja tulokset näistä tutkimuksista olivat tarpeeksi lupaavia lisäkairauksille. Keväällä 2018 tehtiin lisäkairauksia noin 1500m ja kerättiin lisää kairasydännäytteitä samalta alueelta.

Aikaisempien kairausten perusteella hyödynnettävää malmia on laskettu olevan 19,3 Mt, grafiittia 848 kt, grafiittipitoisuus keskimäärin 4,5 %, rikkipitoisuus 4,8 %. Kaivaminen tehtäisiin avolouhoksena, ja rikastus paikan päällä. Kaivoksen lopputuote olisi vaahdottamalla rikastettu grafiittikonsentraatti, jonka grafiittipitoisuus 94-98 %. Akkujen lopullisessa jalostuksessa grafiitin saato ei ole edes täyttä 100%:a, vaan tästäkin suurin osa on hukkaa.

Akkumineraaleja etsimässä 5/2019

Aitolammen kairausreiät löytyivät pienen etsinnän jälkeen.

Tässä kairaukset piilossa läheisellä kosteikolla.

Tietojen mukaan myös osasta kairarei’istä tulee myös paineellista pohjavettä, ja tämän mukana myös rikkiä ja muita liukenevia mineraaleja. Beowulf Mining ja Fennoscandian Resources on osin tehnyt myös luvatonta näytteenottoa pelkällä varausilmoituksella.

Heinäveden historialliset grafiittilouhokset

Aitolammen grafiittilöydökset eivät ole ensimmäisiä laatuaan. Noin 15 km Aitolammelta itään löytyy Suurenkahanvuori (tai Haapamäen Suurikaha). Alueella on kaivettu grafiittia 1865, 1860-1870-l, 1900-luvun alussa. Kokonaislouhinta 1 000 t, josta grafiittia 200 t.

Yli 100 vuotta vanhoja kaivupaikkoja oli vaikea löytää, mutta muutama kohta paksun sammalmättäikön alta erottui. Kuvan keskellä louhittu ura.

Kuvassa louhittu ura etualalla, ja risteävä ura oikealla olevien mäntyjen keskellä.

Haapamäen alueella on myös kaksi muuta grafiittiesiintymää, josta on louhittu malmia: Käärmerinne (kokonaislouhinta 1200 t) ja kultakallio (60t). Käärmerinteen esiintymää emme löytäneet maastosta.

Heinäveden kaivoshankeen riskit

  • Pieni englantilainen malminetsintäyhtiö, jolla ei ole kaivostoimintaa. Yhtiöllä ei ole liikevaihtoa, ja se rahoittaa toiminnan toistuvilla osakeanneilla. Riski hankkeen kannattavaan onnistumiseen on siis erittäin suuri.
  • Grafiitin suhteellisen pienet pitoisuudet. Toimivissa kaivoksissa grafiittipitoisuudet ovat moninkertaiset.
  • Valtavat määrät sulfidista sivukiveä ja rikastusjätettä. Malmikiven rikkipitoisuus on 5 % luokkaa.
  • Vesikierron haastavuus rikastusprosessissa. Rikastamiseen tarvitaan paljon vettä. Kuinka paljon ”puhdistettuja” vesiä päätyy vesistöön, ja niiden tosiasialliset vaikutukset?
  • Mahdolliset sateliittikaivokset ovat ripoteltuna useaan paikkaan.
  • Toiminta on keskeytyksissä pitkän aikaa, ja kaivoksen loppusulkeminen venyy vuosikymmenten mittaiseksi. Tästä esimerkkinä on vaikka Pampalon kultakaivos Ilomantsissa tai Särkiniemen konkurssiin mennyt kaivos Leppävirralla.

PRO HEINÄVESI

Pro Heinävesi on perustettu vastustamaan grafiittikaivoshanketta Heinävedellä. Sen tavoitteena on säilyttää puhdas luonto myös tuleville sukupolville.

”Pro Heinävesi -ryhmän tarkoitus jakaa ja saattaa ihmisten tietoon Heinävedelle suunnitellun grafiittikaivoksen riskit ja sen vaikutukset vesistöihimme sekä luontoon. Puhdas vesistömme ei salli pilaamista lainkaan! Siksi kaivoksen perustamista vesistöjen välittömään läheisyyteen ei voi hyväksyä.”

https://proheinavesi.weebly.com/

Sähköautoilu

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii uusien teknologioiden käyttöönottoa. Yksi ratkaisuista on liikenteen sähköistäminen mihin tarvitaan akkuja. Sähköautoja markkinoidaan ekologisuudella, sillä, että sähkömoottorista ei tule paikallispäästöjä, eikä fossiilisia polttoaineita käytetä. Sähköautolla on kuitenkin heikkouksia, jotka jätetään mainitsematta.

Ensinnäkin sähköauton valmistaminen vie ainakin kolmanneksen enemmän energiaa kuin tavanomaisen auton valmistaminen, ja sähköauton elinkaaren aikaiset kokonaispäästöt ovat huomattavat. Sähköauton valmistuksenaikainen CO2-päästö on kaksinkertainen normaaliin henkilöautoon verrattuna. Ympäristön kuormitusta kasvattaa myös se, että nykyiseen tekniikkaan perustuva akusto pitää vaihtaa auton käyttöiän aikana kerran. Akuston raaka-aineista grafiitin, litiumin ja koboltin kaivaminen aiheuttaa ympäristöongelmia ja riskejä. Malmin louhinta, jalostus ja kuljetus kuluttavat energiaa, ja siitä syntyy päästöjä. Sähköauto ei auta ilmastonmuutokseen, jos sähkö tuotetaan fossiilisista polttoaineista.

Sähköautot ovat energiatehokkaita ja niiden käyttämä sähkö voidaan tuottaa kokonaan tai osittain uusiutuvilla energialähteillä. Tämän vuoksi niiden käytön kokonaispäästöt jäävät merkittävästi polttomoottoriautoa pienemmiksi. Fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna sähköauton käytössä poistuu taasen öljyn poraamiseen, jalostamiseen ja kuljettamiseen liittyvät päästöt ja ympäristövahingot.

Esimerkkinä Tesla Model S -sähköauto (85 kWh) – Teslan akkupaketin kokonaispaino on 540 kilogrammaa, mistä 54 kilogrammaa on grafiittia. Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksidipäästöjä!

Litiumin hankinta aiheuttaa jo nyt suuria ympäristöongelmia, sillä sitä ei löydy mistään paljaana, vaan se on aina irrotettava jostakin. Käytännössä litium pitää irrottaa suolasta. Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä! Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin. Käytännössä yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa!

Euroopan komissio ja Suomen valtio ovat todenneet akkuteollisuuden raaka-aineiden saatavuuden muodostavan riskin huoltovarmuudelle. Euroopan akkumarkkinoiden arvo voisi olla vuosittain 250 miljardia euroa vuodesta 2025 alkaen ja tässä ”Suomen kannattaa olla mukana”. Tähän huumaan Suomen valtio on lähtenyt täysin palkein veronmaksajien rahoituksella. Sitä hoitaa Suomen Malmijalostus Oy, joka sai korruptoituneen rahoituksen Talvivaaran pelastusoperaation aikana. Eikä tämä ole suinkaan ainoa yritystuentamuoto.

”GTK:lle miljoonan lisärahoitus akkumineraalien etsintään”

”Kaivosyhtiö Keliberin suuri litium-hanke viivästyy vuosia aiemmin arvioidusta – Tuotanto pyritään käynnistämään vuonna 2024”. Tässä Suomen malmijalostus Oy myös omistajana.

”BATCircle (Finland-based Circular Ecosystem of Battery Metals)”. Business Finland (ent. Tekes) rahoittaa tätäkin kautta akkumineraalihuumaa.

 

Lähteet: Wikipedia, useat eri uutislähteet (Yle, Iltalehti, Suomen Malmijalostus jne).

Loppusanat

AkkuHype ei ole vielä loppunut. Se on vasta alussa. Kysymys on vain miten hoidamme asian. Ajaako ekovihreä akkumineraalien kaivaminen ympäristön edelle? Heinäveden tapauksessa myös muutaman vuoden massiivinen 20 Mt louhinta vain noin 15000 Teslan akun tähden? (jos jalostuksen hukka otetaan huomioon niin luultavasti alle 10 000 kpl). Kannattaako tämä? Kannattaako tämä tosiaan? Tämän sallii ainoastaan Suomen valtion kaivoslain typeryys ja tämä korruptoitunut akkumineraali-huuma.

Miljoonan sähköauton valmistus ja käyttö Suomessa olisi suurimpia ympäristötuhoja. Tästä johtuen sähköautojen hiilineutraalisuus toteutuisi vasta kymmenien vuosien käytön myötä, jos sittenkään! Sähköauton, uusien pistorasioiden ja akkujen rakentamiseen tarvitaan grafiittia, kobolttia, litiumia, nikkeliä, kultaa ja hiiltä moninkertaisesti perinteisiin autoihin verrattuna. Noiden metallien louhinnassa tulee kymmeniä kertoja enemmän päästöjä tavalliseen autoon nähden. Todellakin olennaisin asia on, että päästöt tulevat kasvamaan merkittävästi sähköautoiluhuuman alkutaipaleen aikana!

Kannattaisiko arvokkaita (köyhien esiintymien) mineraaleja hyödyntää vasta silloin, kun ”BAT-tekniikat” kehittyneet vuosikymmenien tai vuosisatojen päästä? Tällä hetkellä Suomen valtio tuhlaa surutta arvokkainta luonnonvaraansa eli puhdasta vettä. Puhdas vesi on yhtä katoava luonnonvara kuten fossiiliset polttoaineet. Ja tätä meillä tuhlataan näillä saastuttavilla kaivoshankkeilla.

Kaivoslain muutosta ajava kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle lokakuussa 2019. Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite keräsi puolessa vuodessa lähes 60 000 allekirjoitusta. Mutta saa nähdä miten tämä PunaViher-hallituksen luotsaama eduskunta saa tähän juurikaan mitään hyvää aikaan? Hyvänä esimerkkinä olkoon uraanin talteenoton salliminen Terrafamen saasteparatiisista. Kaivoslain muutos taas tuntuu olevan ristiriidassa tämän akkumineraalihuuman kanssa, ja tämän vuoksi odotettavissa ei ole kovinkaan loistelias lopputulema.

Heinäveden kaivoshankkeen haittavaikutukset eivät ole pelkästään ympäristöä koskevia. Hankeen sosiaaliset ja matkailuun vaikuttavat haitat ovat myöskin erittäin merkittäviä, ja jotka pitäisi voida huomioida vastuullisessa kaivostoiminnassa.

Kuopion FinnPulp-sellutehtaan päätöksessä KHO teki rohkean ja hyvän päätöksen ns. Weser-tuomion. EU-tuomioistuin tiukensi linjauksia vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteiden oikeudellisesta sitovuudesta vuonna 2015 niin kutsutussa Weser-tuomiossa. Sen mukaan vesien tilaa heikentävälle tai hyvän tilan tavoitteen vaarantavalle hankkeelle ei saa myöntää lupaa. EU kaivannaisjätedirektiivi edellyttää myös, että kaivostoiminta ei saa aiheuttaa pinta- tai pohjavesihaittaa pitkänkään ajan kuluessa.

Onko sähköautoilu vain erittäin saastuttava välivaihe? Olemmeko ajamassa itseohjautuvalla Teslalla suoraan Valtion louhimaan kallioleikkaukseen? Vai onko fossiilisen polttoaineen käytölle järkevämpiä vaihtoehtoja? Esimerkiksi kiertotalouden energialähteet bio- ja maakaasu, biopolttoaineet. Tai puhtaammat energialähteet kuten vety tai jopa suola-akut? Vetyautoilussa on myös odotettavissa edistystä lähivuosien aikana, sillä EU-komissio, Japani ja Yhdysvallat ovat sopineet kiihdyttävänsä vety- ja polttokennoteknologioiden kehitystä.

Tämän sähköautokyydin tarjosi Kaivostutkijat

”Fossiilisilla polttoaineilla” autoileva Jari sekä Ympäristö- ja kier(t)otalous asiantuntija Jarkko

Previous

Hokka

Next

Orijärven kaivos

1 Comment

  1. kaivostutkijat

    Kaivoskorruption huipentuma! Lisätalousesityksessä Suomen malmijalostusta pääomitetaan 150 M€ ja akkuhypeen pumpataan vastaavasti 300 M€. Onko härskipää touhua koronan varjolla!!! Ja veronmaksajien piikkiin kaikki tämä! Kaivosyhtiön ja Terrafamen pohjaton rahamonttu kiittää. Suurin osa tästä menee peliveijareille ja kannattamattomaan kaivos- ja akkuhuuman rahoittamiseen! #kaivoskorruptio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi & Theme by Anders Norén