Rautaruukki Oy on harjoittanut Mustavaarassa kaivostoimintaa vuosina 1976 – 1985. Mustavaara on osa laajempaa Porttivaaran malmiesiintymää. Porttivaaran alueen malmiesiintymistä kiinnostuttiin ensimmäisen kerran jo 50-luvulla ja malminetsintää tehtiin 50- ja 60-luvuilla. Esiintymän koekairauksia tehtiin 1960- ja -70-lukujen vaihteessa ja vuonna 1971 tehtiin päätös kaivostoiminnan aloittamisesta. Malmin määräksi arvioitiin 38 miljoona tonnia.
Kaivoksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1973 ja tuotanto käynnistyi vuonna 1976. Kaivos oli 1970-luvun lopulla Länsi-Euroopan suurin vanadiinipentoksidin tuottaja ja maailmanlaajuisestikin merkittävä. Parhaimmillaan kaivos työllisti yli 300 henkilöä. Vuonna 1985 toiminta lopetettiin taloudellisesti kannattamattomana vanadiinin maailmanmarkkinahinnan laskiessa ylitarjonnasta johtuen.
Kaivoksen yhteydessä oli murskaamo, rikastamo ja tehdas vanadiinin erotukseen. Malmia louhittiin avolouhoksesta. Koko toiminnan aikana kaivoksen tuotanto oli noin 1,97 milj. tonnia magnetiittirikastetta, jonka keskimääräinen vanadiinipitoisuus oli 0,91 %.
Malmia louhittiin 13,65 milj. tonnia ja sivukiveä lähes 4 milj. tonnia.
Jätteen ja jätevesien käsittely
Malmin päältä poistettu sivukivi toimitettiin sivukivialueelle, joka sijoittui avolouhoksen itäpäähän ja toiminnan loppuvaiheessa louhoksen pohjoispuolelle (malmin kattopuoli). Mustavaaran kaivoksen rikastushiekka-allas (”jäteallas”) sijaitsi Mustavaaran eteläpuolella, noin 1 500 m päässä kaivokselta. Sen vesitilavuus oli uutena 5,3 Mm3 ja pinta-ala 120 ha. Allas on muodostettu rakentamalla noin 1 600 m mittainen moreenitiivisteinen louhepengerpato vaarojen välisen painanteen itäpäähän Lavotjoen suualueelle. Pohjamaana oli suota, eikä altaaseen tehty erityisiä pohjan tiivisterakenteita.
Rikastuksessa muodostuvat jätevedet pumpattiin suoraan rikastamon sakeuttamon ja tasausvesialtaan kautta Mustavaaran ylitse, josta ne virtasivat edelleen rinnettä ja ojaa myöten rikastushiekka-altaaseen suurimman osan kiintoaineesta jäädessä rinteeseen. Loppu kiintoaine laskeutui altaaseen, jossa myös pieni osa typestä hajosi biologisen toiminnan vaikutuksesta.Natriumsulfaatista peräisin olevat sulfaatit sen sijaan päätyivät kokonaisuudessaan alapuoliseen vesistöön. Vanadiinitehtaan jätevesille ei ollut järjestetty tehostettua puhdistusta, mutta vaihtoehtoisia menetelmiä oli tarkasteltu jätevesistä aiheutuvien haittojen pienentämiseksi. Vanadiinitehtaan jätevedet pumpattiin ensin vanadiinitehtaan pohjoispuolella olevaan altaaseen ja sieltä jaksoittain rikastushiekka-altaaseen.
Vanadiinitehtaalta tuleva silikaattisakka ja vanadiinisaostuksen suotovedet olivat rikkihapon lisäyksen takia happamia (pH 2 – 5) ja niissä oli ammoniakista peräisin olevaa typpeä. Vedet johdettiin vanadiinitehtaan pohjoispuolella Sirniönlammen läheisyydessä sijaitsevaan jäteveden tasausaltaaseen, josta ne pumpattiin jaksoittain rikastushiekka-altaaseen. Kevättulvien aikaan tasausaltaaseen kertyvä ylimääräinen vesi kulkeutui ylivuodon kautta Sirniönlampeen. Näiden vesien merkitys vesistölle arvioitiin pieneksi verrattuna muihin kaivostoiminnasta johdettuihin jätevesiin.
Rikastushiekka-altaasta selkeytetyt jätevedet johdettiin edelleen luvanvaraisesti Lavot- ja Sirniönjokiin. Vesioikeuden luvassa Lavot- ja Sirniönjoki Lavotjoen alapuoliselta osalta määriteltiin viemäreiksi. Selkeytynyt vesi johdettiin vesistöön padon puolivälissä olevasta ylivuotoputkesta. Veden juoksutusta säädeltiin luontaisen vesistöjen virtaaman mukaan painotettuna ja purkukohdassa oli virtaamanmittauslaite sekä automaattinen vesinäytteenotin.
Rikastushiekka-allas on ympäröity ympärysojin, mutta käytön aikaisen seurannan perusteellasinne tuli silti keväisin valumavesiä jään tukkiessa ojia. Sade- ja valumavesien osuus altaan ylijuoksutuksista on ollut arviolta 30 – 45 %. Viipymä altaassa oli useita kuukausia.
Lähde: Mustavaaran kaivoksen historia. Alla olevassa linkissä historiasta laajemmin.
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B850D98CA-2C40-4310-8429-A6414DA341A7%7D/78501
Mustavaaran uudelleen avaaminen
Mustavaaran kaivoksen mahdollista uudelleenavaamista on puitu julkisuudessa. Vuonna 2011 perustettu Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee avaavansa kaivoksen uudelleen lähivuosina. Vanadiinin ja raudan ohella talteen on tarkoitus ottaa myös titaania. Vanadiinipitoisten sivutuotteiden jalostaminen tapahtuu Raaheen rakennettavassa metallitehtaassa, jonka päätuotteet tulevat olemaan ferrovanadiini ja raakateräs. Mustavaaralta on siis tarkoitus kuljettaa rekoilla esirikastettua malmia jalostettavaksi Raaheen asti. Ferrovanadiinia käytetään seosaineena erikoislujien teräslaatujen valmistuksessa ja raakaterästä esimerkiksi valimoteollisuuden raaka-aineena.
SSaB:n metallitehtaan jalostusprosessissa syntyy myös hyödyntämiskelpoisia sivutuotteita, joita Mustavaara Oy:n on tarkoitus hyödyntää omassa tuotannossa. Tätä markkinoidaan rahoittajille ”kierrätysprojektina”.
Taustaa uudesta hankkeesta ja taustoista löytyy:
http://www.mustavaarankaivos.com/fi/
http://www.ymparisto.fi/MKOymetallituotetehdasYVA
Malmiesiintymän pystyleikkaus, ja mittakaava.
Tutkimukset
Kohde sijaitsee Posion ja Taivalkosken välissä, Posiolta noin 30 km etelään. Kohteelle tehtiin ”ruskaretki” syyskuussa 2017 pyörräillen alueella. Kuten alla olevasta kartasta näkyy, on kohde melko suurella alueella. Loppujen lopuksi 4:n tunnin visiitti oli vain pintaraapaisua, sillä joka nurkkaa ei tullut koluttua läpi.
Karttalähde: kansalaisen karttapaikka
Yllä olevasta Google Earth-sateliittikuvassa näkyy rikastehiekka-alue harmaana alueena. Alueen keskelle ei ole laskeutunut ufo, vaan alueelle on tehty kunnostamistöitä niityn muodossa.
Tästä se alkaa. Menosuunta kohti kaivosta.
Kaivoksen edustaa. Avoimet ovet, joten paikalle olisi päässyt helposti autollakin. Rikastamon aluetta on kunnostettu laajalti. Kuvan kohdalla on varmaan ”koira haudattuna”.
Rikastettua malmia. Tätä on aikoinaan kärrätty vientiin maailmalle.
Rikastehiekkaputkilinjan pohja Mustavaaran ylitse. Kohdalla on pukistot kuljettaneet rikastehiekkaa mäentoisella puolen olevalle jätekentälle.
Vanhoja rakennuksien pohjia Mustavaaran päällä. Mites olisi vielä asbestipurkutyöt?! Oli asbestipitoista Luja-levyä jätetty perustuksiin…
Ruskamaisemia….
Rikastehiekkajätealueella oli sangen hämmentävät mittasuhteet ja näkymät. 
Ylärinteessä oli hiekkamainen maasto, ja takamaastossa lampi, jonne kaikki töhnä kulkeutuu.
Yllä videokuvaa alueelta.
Kuolleita puita koristamassa ruskamaisemaa…
Rikastehiekkauoma, jota pitkin ”jätettä” lirutettu alemmaksi lampeen…
Jätealueen keskelle on tehty kunnostamistöinä nurmialue.
Muheva kasvualusta?
Olisiko hapokasta vettä…
Mustavaaran mangrove… Aika synkän oloista…
Kirkasvetinen lampi… Tarkoitushan on, että kaikki rikastehiekan sisältämät epäpuhtaudet jäisi tähän lampeen. Tällä altaallahan ei ole minkäänlaisia tiivistysrakenteita, vaan tavaraa on kasattu vain suon päälle. Kuinkahan paljon raskasmetalleja ja muista epäpuhtauksia kulkeutuu pohjavesiin, ja maapadon lävitse…
Suodatusaltaan pintavesien purkupaikka. Koppi löytyi alueen itäpäästä.
Pintavedet lantrattiin viereiseen ”tunturijokeen” sopivassa suhteessa, että päästöt vain laimenevat edelleen. Nouseekohan tähän tunturipuroon rautu?
Varsinainen avolouhos Mustavaaran päältä. Alla videoklippi louhoksesta.
Avolouhos toisesta päästä nähtynä.
Murkaamon sijainti. Takana avolouhos. Uuden firman konttori (matkailuvaunu). 
Sirniönlammen suodatuspato.
Hups! Kierroksen lopuksi metsittyneen metsätien varrelta löytyi ukaasikyltti. Vieläköhän on voimassa?
Johtopäätökset:
Kohde oli varsin laaja ja mielenkiintoinen. Rikastehiekka-alue oli aluksi rujo ilmestys, mutta loppujen lopuksi alue toimi sellaisena kuin sen oli tarkoituskin eli jätealueena. Kaivosalueella oli tehty myös jonkinverran kunnostus- ja ennallistamistöitä.
On sanomattakin selvää, että kaivospiirin alueella on toiminnasta johtuvia happamia vesiä ja muita raskasmetallipitoisia maita pitkin ja poikin aluetta.
Lisätutkimustarvetta jäi runsaasti jäljelle. Rikastamoaluetta, ja Sirniölampea ei tullut tutkittua juuri ollenkaan. Myöskään sivukivikasojen tilannetta ei tullut katsottua. Kuinkahan paljon happamia vesiä kulkeutuu näiltäkin alueilta vesistöihin? Mielenkiintoista olisi tietää kuinka pitkälle vanhat päästöt ovat kulkeutuneet jokia pitkin kaivosalueen ulkopuolelle.
Nähtäväksi jää myöskin uuden toimijan Mustavaara Oy:n toiminnan kestävyys. Aluetta on ainakin suunnitelmien mukaan tarkoitus laajentaa merkittävässä määrin, kuten alla oleva luonnossuunnitelma osoittaa. Kaivoksen lähistöllä on tehty malminetsintää, joten nähtäväksi jää myöskin laajeneeko toiminta-alue entisestään.
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari
