Luikonlahden kaivos

LUIKONLAHDEN KUPARI-SINKKIKAIVOS

Luikonlahden suljettu,  ja nykyisin kunnostettu kupari-sinkkikaivosalue sijaitsee Kaavin kunnassa. Kaivospiirin ensimmäinen omistaja oli Ruskealan Marmori Oy, joka etsi alueelta kalkkiesiintymiä 1930-luvulla. Asuntotalon malmio löytyi vuonna 1944.  1950-luvulla Malmikaivos Oy teki malminetsintää yhteistyössä Ruskealan Marmori Oy:n kanssa. Etsintöjen tuloksena löytyi Kunttisuon malmi vuonna 1957 (Juuantien pohjoispuolella). Kaivostoiminnan aloitti Myllykoski Oy vuonna 1968. Kaivostoiminta päättyi vuonna 1983. Malmia louhittiin kolmesta avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta. Kaivostoiminta alkoi suurimman ns. Asuntotalon esiintymän avolouhintana 1968–1971. Louhinta jatkui täällä sitten maan alla aina vuoteen 1983 saakka. Vuosina 1980–1983 louhittiin myös Kunttisuon ja Pajamalmin malmiesiintymät.

Kaivostoiminnan päätyttyä suljettu kaivosalue siirtyi FinnMinerals Oy:n, Mondo Minerals Oy:n hallintaan. Suljetun kaivosalueen kunnostus ja jälkihoito tehtiin vuonna 2007 Mondo Minerals Oy:n toimesta. Mondo Minerals Oy myi rikastamon Kanadalaisomisteiselle FinnNickel Oy:lle, jolle siirtyi suljetun kaivosalueen kaivosoikeudet ja jälkihoidon tarkkailuvelvoite. Finn Nickel Oy aikoi avata kaivoksen rikastamon ja haki jo sitä varten lupia. Hanke kaatui kuitenkin yhtiön konkurssiin heinäkuussa 2009.

Alueen myöhempiä omistajia ovat olleet Vulcan Resources Ltd ja Altona Mining Ltd.  Nykyisin alueen kaivosoikeudet omistaa Boliden Ltd. Boliden jatkokäsittelee Kylylahden malmin Luikonlahden rikastamolla, ja käyttää vanhaa rikastushiekka-aluetta jätealueena. Rikastamo on toiminut täydellä teholla syyskuusta 2012 lähtien.

Vuosittain Luikonlahteen kuljetetaan rikastettavaksi arviolta 550 000 tonnia malmia Kylylahden kaivoksesta Polvijärveltä. Malmi sisältää mm. kuparia, kobolttia, nikkeliä, kultaa ja sinkkiä.

Luikonlahden kaivoksen kokonaislouhinta oli noin 10 Mt, rikastetun malmin määrä noin 7 Mt ja sivukiven määrä noin 3Mt. Malmi sisälsi keskimäärin 0,94 % Cu, 0,61 % Zn, 0,11 % Co ja 17,22 % S.  Luikonlahden kaivostoiminnan aikana syntyi arviolta 6 Mt rikastushiekkaa, joka läjitettiin entisen Petkellammen alueelle padotulle jätealueelle. Noin 10 000 tonnia rikastushiekkaa sijoitettiin maanalaiseen kaivokseen täyttönä. Vuonna 2012 uudelleen kunnostettu rikastushiekan jätealue otettiin uudelleen käyttöön.

Sivukivikasat on todettu heikosti happoa tuottavaksi. Kaiken kaikkiaan sivukiven läjitysalueen suotovedet olivat vain lievästi happamia (pH 5-6) ja niiden raskasmetallisisältö oli kohtalainen. Osa sivukivistä käytettiin kaivoksen toiminnan aikana kaivosalueen patojen verhouksessa ja tierakenteissa sekä Maarianvaaran tien päällysrakenteessa (2 km alueella).

Kaivosalue ja sen lähiympäristö jakaantuu useisiin pienvaluma-alueisiin.

Nykytilaselvitysten pohjalta kaivosalueelle on laadittu jälkihoitosuunnitelmat, jotka Itä-Suomen lupavirasto hyväksyi vuonna 2006. Sivukiven läjitysalueet on peitetty magnesiittihiekkamoreenikerroksella. Alue on nurmitettu. Kunnostetun kaivosalueen valumavesiä tarkkaillaan säännöllisesti Boliden Ltd:n toimesta.

Lähteet:

• GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015
• WIKIPEDIA

 

Avoimet ovet Luikonlahdella

Jatkoa Kylylahden vierailulle 2.9.2017 oli myös Luikonlahden kaivoksen avoimet ovet. Tässä joitain muistinvaraisia poimintoja:

• Nykyinen malmikivi kuljetetaan Kylylahden kaivokselta rekoilla. Pääasiassa 8 autoa, jotka tekevät 6 lenkkiä päivässä (arkisin). Päivässä kuljetetaan 2500-3500 t malmia rikastamolle.
• Rikastamolla malmi esikäsitellään murskaamalla ja jauhamalla,
  jonka jälkeen se rikastetaan vaahdottamalla rikastuspiirissä.
• Rikastusprosessin tuotteina saadaan kupari-kultarikaste, sinkkirikaste, koboltti-nikkeli-rikaste ja rikkirikaste. Prosessissa
  muodostuu kaivannaisjätteenä rikastushiekkaa.
• Luikonlahdesta rikastemalmi viedään rekoilla Harjavaltaan Bolidenin tehtaalle jatkokäsittelyyn.
• Nykyisen tuotannon rikastehiekkakasat kasataan vanhojen päälle. Jostakin taisin lukea, että Luikonlahdella on käytössä ainakin jossain geokalvoja altaiden pohjilla, mutta alkuperäiset osat eivät luonnollisestikaan ole kuin kasattu kutakuinkin suoraan maan päälle.
• Rikkikiisu kasataan myös alueelle. Lopullinen rikkikiisun loppusijoitus jäi varmistamatta. Joissakin hakemuspapereissa oli vaihtoehtona loppusijoitus Kylylahden kaivoksen onkaloihin.
• Boliden Oy vastaa myös aikaisempien alueen toimijoiden ympäristövastuista eli koko alueesta ympäristöluvan mukaisesti.
• Kohteella on oma laboratorio, vesistöjen ja pohjavesien omatarkkailu kerran viikossa. Viranomaistarkkailua harvemmin (pääasiassa omatoimiseuranta ja tiedot viranomaisille). Viranomaisten tulokset kestävät useamman viikon, omat ovat käytössä samana päivänä.
• Rasitteena ovat aikaisemman kuparikaivostoiminnan tuottamat happamat ja metallipitoiset suotovedet.
• Rikastamo on toiminnassa 24h/365pv. Yleensä 3 henkeä/vuorossa.
  Modernisoitu n.2010-2011, kun Kylylahti aloittanut toimintansa.
• Boliden tekee malminetsintää lähialueella, koska Kylylahden kaivos loppunee vuoden 2019 aikana.

Valokuvia

Vanha kaivostorni. Mitä ilmeisimmin ollut aikoinaan murskaus- tai jauhatuspisteenä.

Asbest se kaiken kest! Hihnalla murskattu malmikivi kuljetettiin eteenpäin.

Murskesiilot, ja niiden takana rikastamorakennus.

Vesinäytteitä tehtaan laboratoriossa.

Labrassa voi tutkia kaikenlaista mm. malmipitoisuuksia vesinäytteiden lisäksi.

Kalustoesittelyä.

Työturvallisuuteen on panostettu.

Tätä sieltä rikastuslaitoksesta tulee, ja kuskataan Harjavaltaan käsiteltäväksi

Käppyrät on saatu edustettavaan kuntoon. Nikkeliä saisi pumpata vesistöihin 310 kg/vuodessa…

Pitäisikö tilastoihin lisätä 2014 vuoden osalta Bolidenin tehtaan vuoto Kokemäenjokeen: ”Uusi teollisuuspäästö Kokemäenjokeen – kuparia Bolidenin tehtaalta jokeen noin 120 kg” https://yle.fi/uutiset/3-7397086

Toisaalta tuo on pientä toiseen vuotoon samalla alueella:

Harjavallan nikkelipäästö tapahtui 5.–6. heinäkuuta 2014, kun Harjavallassa toimivasta Norilsk Nickelin tehtaasta pääsi Kokemäenjokeen prosessivettä, joka sisälsi muun muassa 66 tonnia nikkelisulfaattia. Lisäksi jokeen päätyi pienempiä määriä kobolttia, kuparia, lyijyä sekä kadmiumia. Kyseessä on Suomen historian suurin nikkelipäästö, esimerkiksi paljon kohua aiheuttaneen Talvivaaran kaivoksen tapauksessa luontoon karkasi vain 2–3 tonnia nikkeliä.

Lähde:wikipedia

Mitäköhän kaikkea tämä tehtaalle johtavan tien varressa oleva kosteikko pitää sisällään? Takamaastossa rikastamoalue.

Jälkisanat

Kovasti vakuuteltiin, että Boliden-korporaatio hoitaa ympäristövastuunsa. Se mm. pyrkii kunnostamaan vanhoja kaivoksiaa Ruotsissa. Mutta olisiko tässä mukana  ruotsalaista yritysdiskuteerausta. Eli savolaisittain suomennettuna, että on kaiken maailman laatujärjestelmiä, ympäristöetiikkaa, hienoja prosessikaavioita ja sen semmoista diipadaapaa. Käytännön tasolla henkilöstön resurssit sidotaan tähän diipadaapaan, ja konkreettiset hommat pääsevät pahimmassa tapauksessa kusemaan rankasti… Saapa nähdä ollakko väärässä… aika näyttää myös Bolidenin osalta onko kyseessä ns. kasvottomasta ruotsalaisesta yrityskulttuurista vai hoidetaanko hommat kunnolla ja vastuullisesti vai tuijotellaanko pörssiyhtiössä pelkästään numeroita ja tulosta viivan alla…

Google ja hakusanoina ”Boliden ja vuoto” löytyy mm seuraavaa:

Boliden Kevitsa: Suomen suurimmasta kaivoksesta kulkeutuu metalleja pohjaveteen – Ei kelpaisi talousvedeksi, https://yle.fi/uutiset/3-9874589

Harjavallan Bolidenilta karkasi ilmaan rikkidioksidia, https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/harjavallan-bolidenilta-karkasi-ilmaan-rikkidioksidia-13914362/

Kokemäenjokeen karkasi noin 2 000 litraa raskasta polttoöljyä, http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074127849/Kokemaenjokeen+karkasi+noin+2000+litraa+raskasta+polttooljya

Eli lipsahduksia sattuu. Tosin Kevitsan kaivos ei ole alunperin Bolidenin tekosia, vaan kanadalainen First Quantum Minerals:n. Vastuut ovat kylläkin nykyään Bolidenillä. Onhan ruotsalaisilla ollut varaa ostaa kaivos noin 650 miljoonalla eurolla… Ruotsalaisia hakusanoja ei taida uskaltaa edes kokeilla, että mitähän länsirajan takana löytyisikään…

Tai mitä kaikkea Luikolta jääkään lopulta perinnöksi…

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari