Juuan Dolomiittikalkki Oy on perustettu vuonna 1978 ja sen toimialana on kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta. Mataran (tai aikoinaan Mataralehonkallio) dolomiittikalkkikaivos on aloittanut toimintansa n. 1979 ja se sijaitsee Juuassa Pohjois-Karjalassa. Kokonaislouhinta 327 692 t (2001 tieto). Esiintymä on löydetty jo aikaisemmin ja mm. GTK on tutkinut aluetta.

Dolomiitti on karbonaattikivilaji, joka koostuu dolomiittimineraalista. Se on läheistä sukua kalkkikivelle. Dolomiittia muodostuu, kun kalkkikivi altistuu dolomiittiutumiselle. Se on prosessi, jossa kalsiumioneista tulee magnesiumioneita. Kemiallinen kaava on CaMg(CO₃)₂. Dolomiitti louhitaan, murskataan ja jauhetaan sopivaan koostumukseen  ja jalostetaan sen jälkeen poltetuksi dolomiitiksi. Dolomiittia käytetään tavallisesti maanviljelyssä sen suuren magnesiumpitoisuuden vuoksi sekä täyteaineena ennen kaikkea maali- ja muoviteollisuudessa.

Lähde: SMA Mineral

Dolomiittikalkin tuotteet ovat kalkkikivikalliosta hienojakoiseksi jauhettuja ja kuivia maanparannusvalmisteita

Kalkitus parantaa erityisesti savi- ja hiesumaiden mururakennetta muuttamalla maan kationikoostumusta. Hyvärakenteinen maa muokkautuu helposti, läpäisee vettä ja kasvusto on rehevää ja tasaista. Hyvä maan mururakenne helpottaa juurten kasvua ja parantaa kasvien ravinteiden ottoa. Kuivana kautena hyvärakenteinen maa vähentää veden haihtumista ja parantaa juuriston syvyyskasvua.

Kalkitus parantaa maan happamuuden haittoja. Tällöin osittaisen avun tuo lisätty lannoitus, mutta paremman kasvituotannon tilaan voidaan vaikuttaa ainoastaan nostamalla pellon pH-taso oikealle tasolle kalkitsemalla. Happamuuden vaikutus on maassa pääosin välillistä. Merkittävin vaikutus lienee lannoitteiden ja maassa olevien kasviravinteiden vesiliukoisuuden paraneminen, kun pH nousee yli 6:n erityisesti fosforin osalta. Happamissa maissa alumiini, kadmium ja lyijy, sekä pieninä määrinä tarpeellinen, mutta runsaasti esiintyvänä kasveille myrkyllinen rauta, muuttuvat helppoliukoisiksi ja syrjäyttävät pää- ja sivuravinteet. Kasveille haitallisten aineiden takia kivennäismaiden pH-tavoite on yli 6,5.

Lähde: Juuan Dolomiittikalkki Oy

PÄÄTÖS KAIVOSLUVASSA ANNETTAVIEN YLEISTEN JA YKSITYISTEN ETUJEN TURVAAMISEKSI TARPEELLISISTA MÄÄRÄYKSISTÄ Juuan Dolomiittikalkki Oy:n Matara-kaivospiirin (KaivNro 2844) lupamääräysten tarkistaminen 23.3.2018. Tukes

Kaivosviranomainen on suorittanut 24.-25.8.2016 maastokatselmuksen mm. vakuuden suuruuden arvioimiseksi Juuan Dolomiittikalkki Oy:n Paltamossa ja Juuassa sijaitsevilla kaivospiireillä, mukaan lukien Mataran kaivospiirillä. Lisäksi yhtiö on 8.2.2018 toimittanut kaivosviranomaiselle vakuusasiaa koskevan päivityksen.

Uudet lupamääräykset korvaavat 24.6.2014 annetut lupamääräykset.

Lupamääräys 1 Kaivosluvan haltijan on asetettava 8 500 euron suuruinen vakuus pankkitalletuksena Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain mukaisia lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten. Asetettavalla vakuudella katetaan kaivoslain mukaisesti seuraavat kaivoksen lopettamiseen liittyvät lopetus- ja jälkihoitotoimenpiteet:  1. Avolouhokseen jätetään soveltuviin kohtiin luiskia, jotka mahdollistavat ylös pääsemisen louhoksen täyttyessä vedellä. 2. Avolouhokset (ja tarvittaessa myös jo vedellä täyttyneet) aidataan noin 800 metrin matkalta. 3. Portit ja kulkuesteet laitetaan kaivosalueen tielle ja avolouhoksen luiskalle. 4. Läjitysalueen ja kaivosalueen saattaminen yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon vaatii konetyötä 4-5 päivää. 5. Kaivosalueen rajoille soveltuviin kohtiin laitetaan varoituskyltit (10 kpl). Edellä kuvattujen toimenpiteiden tarkoituksena on, että kaivostoiminnan loppuessa kaivosalueella liikkumista ei ole tarpeen rajoittaa. Tiestöt voidaan säilyttää mahdollisia tulevia toimintoja varten. Kaivosyhtiö omistaa osan kaivospiirin maa-alueista. Kiinteistöt sijaitsevat kaivosyhtiön omistamilla alueilla.

Annetut lausunnot Asiasta ei ole jätetty lausuntoja.

Muistutukset ja mielipiteet Asiasta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Uudelleen kuullun kiinteistön (Pyysärkkä) yhteyshenkilö on ilmoittanut, ettei maanomistajalla ole vaateita asiassa.

Kaivosyhtiön selitys Kaivosviranomainen ei ole pyytänyt yhtiöltä kaivoslain 42 §:n mukaista selitystä

Lupamääräys 2 Lupamääräykset tarkistetaan 1.6.2021. Tarkistusväliä voidaan aikaistaa, jos kaivospiirin toiminnassa tapahtuu tai havaitaan (Tukesin kaivostarkastuksissa) oleellisia muutoksia. Kaivosyhtiön tulee toimittaa ajan tasalla oleva selvitys kaivoksen lopetus- ja jälkihoitotoimenpiteistä, jotta kaivosviranomainen voi arvioida ja tarkistaa vakuuden sisällön kattavuuden ja suuruuden riittävyyden. Selvitys tulee toimittaa 1.4.2021 mennessä.

 

Tukes on kaivoslaissa tarkoitettu kaivosviranomainen, joka valvoo lain noudattamista ja hoitaa kaivoslaissa säädetyt tehtävät.

Tukes

• ratkaisee kaivoslain mukaisesti kaivos- , kaivosturvallisuus- , malminetsintä- ja kullanhuuhdontaluvat sekä varausilmoitukset.
• ylläpitää kaivosrekisteriä. Etuoikeus malminetsintälupaan, kaivoslupaan ja kullanhuuhdontalupaan on sillä, joka on ensimmäisenä hakenut lupaa kaivoslain 34 §:ssä säädetyllä tavalla.

Tukes valvoo, että kaivostoiminta ja toiminnan edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä järjestetään yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi.

Tukes edistää kaivosten turvallisuutta ja ehkäisee, vähentää ja torjuu kaivostoiminnasta aiheutuvia haittoja ja vahinkoja sekä varmistaa haitan tai vahingon aiheuttajan korvausvelvollisuuden.

Kaikki Suomeen perustettavat kaivokset tarvitsevat Tukesin kaivosluvan. Lisäksi kaivokset tarvitsevat Tukesilta kaivosturvallisuusluvan, luvan kemikaalien ja räjähdysaineiden käyttöön ja varastointiin. Kaikki kaivokset tarvitsevat ympäriviranomaisen myöntämän ympäristöluvan. Usein kaivokselle edellytetään kunnan laatima asemakaava.

Kaivoslain tarkoituksena on turvata kuntien ja yksilön mahdollisuudet vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lupamenettely turvaa yleisten ja yksityisten etujen toteutumisen.

Lupamenettelyssä otetaan huomioon:

• kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset
• kiinteistöjen omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden oikeusasema
• toiminnan vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön
• luonnonvarojen säästävä käyttö.

Kaivostoiminta sovitetaan yhteen saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana turvataan. Yhteensovittamisessa otetaan huomioon myös kolttaväestön oikeudet.

Lähde: Tukes

Jauhojengi Mataran dolomiittikaivoksella 8/2020

Parhaat päivänsä nähnyt tienviitta ohjasi kohti dolomiittikaivosta.

Perillä odotti vedellä täyttyneet louhokset, ja varsin mielenkiintoiseen tilaan päästetty kaivosympäristö. Varsinaista kaivostoimintaa alueella ei enää ole.

Melko sanattomaksi vetää nähdä tällainen tuotantolaitos..

Erinäistä jätettä löytyy sieltä täältä…

Louhosalueet ovat aitaamatta, ja jätetty ”odottavaan tilaan”; yksityisiä etuja turvaamaan.

Itse louhoslampien vesissä ei ole huomauttamista. On ainakin kalkittu riittävästi, joten kyse ei ole raskasmetallipitoisista vesistä.

Paljonkohan erinäisiä öljyjä tai muita haitta-aineita, esim. asbesti, alueelta löytyy? Onko viranomainen ihan ajantasalla?

Ovatko rakennelmat rakennuslain mukaisia? Turvallisia? Mitä tähän sanoo kumileimauslaitos Tukes?

Sähkökeskus. Ovatko TUKES sähköasennukset kunnossa ja turvallisia?

Metsikön kätköistä paljastuu kavalkadi erinäisiä työkoneita. Tässä pyöräkuormaaja ruskamaisemassa…

Puskutraktori maastoutuneena lepikossa…

Kuljetushihnoja…

Eipä kulje ratikat täällä päin…

Erittäin epämääräisiä jätekasoja alueella näkyi. Kuinkahan paljon tästä oli vaarallista jätettä?

Ruostuneet ovat tämänkin kaivoksen ketjut…

Ruotsalaista kaivostekniikkaa. Nykyään Nyhammarin tehdas valmistaa pääasiassa myllyjä mineraalien jauhamiseen ja muihin rikastuskoneisiin sekä poranteriä ja poraussegmenttejä kaivoksen akselien pystysuuntaiseen poraukseen ja tunneliosien poraukseen.

Onko ympäristö- ja vastuullisuusjohtajan tuoli vapaana?

Jälkisanat

Pari yksittäistä asiaa: ”Yleisten ja yksityisten etujen turvaaminen” ja ”Tukes”.

Täytyy kummeksua Tukes-kumileimaisimen roolia Suomen kaivoslainsäädännössä. Mitään vastuuta viranomaisilla ei ole, ja mitään ohjaavaa tai kaivoskriittistä lausetta kyseiseltä kumileimaisin kioskilta ei ole vielä tullut vielä vastaan!? Kaikkea saa mitä halutaan.

Onkohan laintulkinta ja kriittisyys kitketty näppärästi pois kaivoslobbareiden toimesta? Onko kaivoskorruptio pesiytynyt tähänKIN organisaatioon. Onko hyväveliverkoston saunaillat tulleet tutuiksi? Hyvänä esimerkkinä työpaikkojen pyöräovista lienee uutinen:

”Tukesin virkamiehen rikosepäily tuli ilmi kiistellyn kaivoksen rikostutkinnan yhteydessä”

Ei todellakaan näin! Ei herätä luottamusta TUKES:n rooli onnettoman kaivoslainsäädännön renkipoikana.

Tämän informaation kalkitsi #jauhojengi