SAATTOPORAN KAIVOS
Saattoporan kupari-kultakaivos sijaitsee Kittilän kunnassa, Pohjois-Suomessa. Saattoporan kaivos oli toiminnassa vuodesta 1988 vuoteen 1995. Kaivostoiminnasta vastasi Outokumpu Oy. Saattoporan alueella oli kaksi kuparikultamalmiesiintymää (Saattopora I ja II). Malmia louhittiin avolouhoksesta (A- ja B-louhokset) ja maanalaisesta kaivoksesta. Malmiesiintymä sisälsi keskimäärin 1,82 g/t kultaa ja 0,47 % kuparia. Malmimineraaleina oli kultaa, kuparikiisua, magneettikiisua ja rikkikiisua. Lisäksi esiintymässä oli pieninä pitoisuuksina uraanimineraaleja.
Kokonaislouhinta oli noin 5,7 Mt ja rikastetun malmin määrä noin 2,1 Mt. Sivukiviä louhittiin noin 3,6 Mt. Sivukivet on läjitetty kahdelle jätealueelle louhosten pohjoispuolelle. Sivukivet ovat happoa tuottamattomia kaivannaisjätteitä. Malmikivi kuljetettiin maanteitse Rautuvaaran rikastamolle, jonka jätealueelle on läjitetty rikastuksessa syntynyt rikastushiekkajäte.
Kaivosalueen ja sivukiven jätealueiden nykytila sekä tiedot ympäristövaikutuksista Kaivosalueen nykytilaselvityksen ja siihen liittyvän sulkemissuunnitelman on tehnyt Pöyry Finland Oy Outokumpu Mining Oy:n tilaamana. Nykytilaselvityksen mukaan Saattoporan louhosvesialtaassa ei ole ylivirtausta, mistä syystä louhosvedellä ei katsota olevan vesistövaikutuksia. Sivukiven jätealueet rajautuvat suomaahan, jonka katsotaan toimivan luontaisena kosteikkona pidättäen mahdollisia haitallisia alkuaineita. Tästä syystä kaivosyhtiön oletuksena on, ettei sivukivikasoista ole haittaa tai vaaraa ihmisen terveydelle. Levijokeen laskevassa sivukivikasan B vieriojassa havaittiin alueen taustapitoisuutta korkeampia nikkeli-, kalsium- ja sulfaattipitoisuuksia. Sen sijaan Levijoen veden vastaavat pitoisuudet olivat alueen taustapitoisuuksien tasoa. Selvityksen mukaan sivukiven jätealueista ei aiheudu haittaa pohjavedelle.
Ympäristö- tai vesilainsäädäntöön liittyvistä luvista ei löytynyt tietoa. Kaivoksen kuivanapitovesien laatua sekä niiden vaikutuksia purkuvesistössä on tarkkailtu Lapin vesi- ja ympäristöpiirin, nykyisen Lapin ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kaivoksen valvonta kohdistui vesiensuojeluun ja tarkkailutulosten tarkistamiseen. Kaivoksen jälkihoitoon liittyviä valvontatarkastuksia on tehty vuosina 2006 ja 2012.
Jätealueita ole maisemoitu tai peitetty, eikä siten ole saatettu päätökseen varsinaisia sulkemistoimenpiteitä. Kaivosalueella on ollut aktiivista malminetsintää, mikä on mahdollisesti osasyynä sulkemisen keskeneräisyydelle. Jätealueen kunnostussuunnittelu on käynnissä ja lisäksi alueella on meneillään tutkimuksia jätealueen nykytilasta, jotka tuovat lisätietoa mm. sivukivikasojen pohjavesivaikutuksista.
Lähteet:
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12 | 2018
Kohteella 9/2018
Jälkisanat
Outokumpu Oy Ab:n toiminta alueella päättyi vuonna 1995. Vuonna 2018 tilanne oli se, ettei kaivosta ole saatettu luonnonmukaiseen tilaansa, vaan halvimman periaatteen mukaisesti kaikki on jätetty maisemoimatta, ja kaivoksen sulkeminen suorittamatta. Ovatko sivukivikasat vastine kivituntureille? Ovatko kaikki sivukivikasat happoa- ja raskasmetalleja tuottamattomia? Mites vähäiset uraanipäästöt? Oman osansa saavat Levijoki kuin Äkäsjokikin, sillä kaivos sijaitsee vedenjakajalla. Onneksi päästöt eivät ole Outokummun päästöistä niistä pahimpia. Äkäsjoen viereen suunniteltavan Hannukaisen päästöt tulevat olemaan suuruusluokaltaan aivan erimittaluokkaa Saattoporaan verrattuna. Neljässä kuukaudessa vastaava määrä louhittavaa kuin Saattoporassa. Miettikääpä sitä! Hannukaisenkin kaivos on ollut muodollisesti ”odottamassa” suhtanteiden paranemista parikymmentä vuotta… Ja kaivoksen loppusulkemisen kustantaa veronmaksajat. Jos ei ihan täysimääräisesti, niin epäsuorien korruptiotukien ja -avustuksien kautta ainakin… # yritystuet
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari