AREVA Resources Finland Oy –nimisen yhtiön toimeksiannosta GTK teki malmitutkimuksia yhtiön valtausalueilla ja niiden ympäristössä Enon (nyk. Joensuun) ja Kontiolahden kuntien alueella toukokuusta joulukuuhun 2008 ja touko-kesäkuussa 2009. Kenttätyöt käsittivät kallioperäkartoitusta ja maastosäteilymittausta, lentogeofysikaalisten anomalioiden tarkistuksia maastossa, tutkimuskaivantojen kaivuun ohjausta, valvontaa, kartoitusta, säteilymittausta ja näytteenottoa, lohkare-etsintää säteilymittauksin ja montuttamalla, paikannusta tarkkuus-GPS-laitteilla ja lisäksi syväkairauksen valvontaa. Työmaalle kaivettiin 18 tutkimuskaivantoa. Vuoden 2009 aikana työn painotusta siirrettiin aineiston dokumentointiin, koska yhtiö päätti tämän vaiheen tutkimuksensa Riutassa ja mm. peitti kaikki tutkimuskaivannot elokuussa 2009.

Tutkimukset jäivät kesken, sillä yhtiö ajoi Suomen toiminnot alas vuoden 2009 kuluessa ja myi aiheet ja aineistot Mawson Resources -yhtiölle keväällä 2010. Muut ulkomaiset pikkuyhtiöt olivat luopuneet Suomen toiminnoista vuoden 2009 loppuun mennessä, sillä uraanin maailmanmarkkinahinta on pudonnut niin alas, ettei kaivostoiminnan aloittaminen Suomessa ollut enää kannattavaa. Tämä merkitsi myös uraaniryntäyksen päätöstä, sillä Mawson keskittyi AREVAlta hankitun Ylitornion Rompaksen Au-U-esiintymän tutkimuksiin painottaen kullan osuutta. Alkuvuodesta 2012 Mawson suuntasi toimintansa kokonaan Ylitornion kullan selvittämiseen; sen Ruotsissa ja Suomessa sijaitsevat uraaniaiheet siirrettiin uudelle toimijalle, Euro Scandinavian Uranium AB -yhtiölle. Vuonna 2013 yhtiö heitti pyyhkeen kehään, ja vetäytyi Suomesta tutkimuskohteiden valituksiin vedoten.

AREVAn ja GTK:n edustajien yhteisen, perustilaselvitykseen liittyneen maastokäynnin perusteella mitattiin gammasäteilyn voimakkuutta aikaisemmin tutkittujen Riutan esiintymän kohteiden alueella toukokuussa 2007. Tyypillinen taustasäteily (gammasäteilyn efektiivinen annosnopeus, yksikkönä mikroSievert/tunti) Riutan esiintymän metsätiellä, hiekkakankaalla ja moreenimaalla on 0,05–0,07 µSv/h. Kuusojassa veden päällä mitattu lukema oli 0,03 µSv/h. Ns. Ristimontun puhkeaman alueella säteily on 0,40–0,50 µSv/h niillä alueilla kaivannon ympärillä, joilla maata on poistettu tai siirretty 50 vuotta sitten. Itse kaivannossa ja sen liepeillä mitattiin 0,72–2,24 µSv/h, mutta paikallisesti havaittiin noin 20 µSv/h säteilylukemia muutamissa kaivannon äärellä sijaitsevissa malmipultereissa, kun mittaus tehtiin kiinni pulterissa. Metrin korkeudella nämäkin lukemat puolittuivat gammasäteilyn vaimenemisen ja lähteen pistemäisyyden vuoksi. Vastaavanlainen tilanne on esiintymän kaakkoisella puhkeamalla ns. Kolmosviuhkan kallioilla ja montuilla: korkeita säteilylukemia on havaittavissa kallioissa pistemäisesti, suurin mitattu arvo on yhdessä Kolmosviuhkan puhkeaman irtonaisessa näytteessä 57 µSv/h (mittari kiinni kivessä).

Lähteet:

• Uranium exploration for AREVA Resources Finland Oy in the Eno-Kontiolahti study area, GTK
• Yle-uutiset

Uraanin jäljillä 5/2019

Kaivostutkijat jalkautuivat uraanitutkijoiden jäljille Itä-Suomen kaivoskierroksen yhteydessä 2019.

Uraanitutkimus Suomessa oli kovimmillaan 2005…2012. Syynä uraanikiimaan oli tietysti uraanin ylös kohonnut Spot-hintakehitys. Hintakehitys alapäin ja pienet uraaniesiintymät johtivat kuitenkin siihen, että tutkimukset pääsääntöisesti lopetettiin. Uraanin hintakehitys oli kiivaimmillaan Talvivaaran kaivoksen avaamisen aikoihin. Salaiset keskustelut ja pöytäkirjat varmasti sisältävät uraanin louhinnasta suuria suunnitelmia myös siellä. Uraanintalteenottolaitos odottaa edelleen toimilupaansa. Kannattamatonta sellaista. Valtiollinen Terrafame ei ole vielä uskaltanut tulla kunnolla esiin luvan kanssa. Vielä…

Ja se Terrafame tuottaa valtiolle paljon verotuloja… Ja omistajalle paljon paljon osinkoja…

Paukkajanvaara uraanikaivos 5/2019

https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/paukkajanvaaran-uraanikaivos/

Akkumineraalit

Onko akkumineraaleissa nähtävissä samankaltainen hypetys kuten Hollannin tulppaanisipuleiden tai edellä mainitun uraanin hinnan osalta? Koboltin osalta kiima oli vuosi-pari sitten kovimmillaan. Hinnan lasku on ollut raju. Syynä on luonnollisesti se, että kun hinnat nousee, avataan uusia kaivoksia varsinkin halpamaihin. Ja paikoihin missä pitoisuudet ja tuotantokustannukset ovat huomattavasti paremmat kuin Suomessa.

Mitenkähän FinnCobaltin Outokummun kaivoshanke etenee näillä hintakehityksillä? Vieläkö vedetään kaivosmörkökortti hihasta? Lapsityövoimasta puhumattakaan… Kaivosintoilijat ovat sanakäänteissään yhtä lailla provosoivia, kuten kaivostutkijatkin…

Kaivoksista halutaan nostaa mörkö päivänvaloon: Haluamme vihreitä sähköautoja, mutta koboltti pitäisi nostaa Afrikasta orjatyövoimalla

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/212659

 

Operaatio Akkumalmi

”Suomen Malmijalostus Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka tähtää kotimaisten mineraalien arvon vastuulliseen maksimointiin. Teemme työtä suomalaisten kaivos- ja akkutoimialan yritysten aktiivisena omistajana ja teknologisena kehittäjänä sekä sähköautojen akkujen arvoketjun rakentajana.”

Ja akkumineraalihypettä rahoitetaan siis valtion toimesta. Eikä Talvivaaran raunioille kyhätty korruptoitunut Suomen Malmijalostus Oy ole suinkaan ainut epäsuoran yritystuennan muoto:

Latitude 66 Cobalt Oy on vuonna 2017 perustettu kaivostoimintaan ja mineraalituotantoon erikoistunut yritys. Latitude 66 Cobalt on australialais-suomalainen yhtiö, joka on varannut härskisti 5700 neliökilometrin verran maa-alueita malminetsintään Lapissa! Ja tämän tunnetusti löperön kaivoslain suomin valtuuksin. Sen emoyhtiö on australialainen Latitude 66 Cobalt Inc. Yhtiö on ostanut Kuusamossa ja Posiolla sijaitsevat kaivoskehityshankkeet, jotka ovat aiemmin olleet muun muassa Outokummun, Dragon Miningin sekä Belvederen hallussa.

Ja kunnon kaivosyhtiön toimita kulkee mielikuvat edellä: ”Kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt on lahjoittaa toiminta-alueensa urheiluseurojen toimintaan 10 000 euroa”.

”Valtionyhtiö kaavailee jopa 500 miljoonan euron investointia akkumateriaalien valmistukseen”

Suomen Malmijalostus Oy suunnittelee kahden uuden tehtaan perustamista sähköautojen akkumateriaalien valmistukseen.

Lähde:kauppalehti 3.1.2020

Kovin on vihreää tämä akkuhypetys, ja vuosikymmenten päästä nähdään montako ongelmakaivosta ja konkurssia ne ovat tuoneet tähän maahan. Lieneekö emosuonet yhtä kannattavia kuin villeimmät akkumalmietsijöiden päiväunet. Tuskin…

Ja miten nämä Malmijalostuksen puuhapetterit luulevat pärjäävänsä globaalissa kilpailussa?! Kiina ja itä-Euroopan maat pesevät Suomen tuotantokustannuksissa 100-0. Siinä taas palaa veronmaksajien Oy Ab:n rahoja kokolailla, jos ennusmerkit ovat historian kanssa yhteneväiset…

Ja ilmaisena vinkkinä kansainedustaja-pelleille, että suurin luonnonvara tulevaisuudessa ei ole akkumineraalit vaan puhdas vesi!

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko