Lipasvaaran talkkimalmikaivos sijaitsee Polvijärven kunnassa. Sen omistaa Mondo Minerals, jolla on rikastamorakennus Outokummun Vuonnoksen vanhalla kaivosalueella. Lipasvaaran kaivospiirin alueella on kaksi avolouhosta, kaksi sivukivikasaa sekä louhoksen ja läjitysalueiden vesien käsittelyyn tarkoitetut altaat, ojia, tiestöä ja varastorakennuksia. Päälouhos sijaitsee alueen keskellä ja ulottuu 6,5 ha:n alueelle. Sen itäpuolella on maisemoitu sivukivialue ja pohjoispuolella peittämätön sivukivialue. Kaivospiirin eteläosassa on eteläinen louhos, josta on louhittu vasta pintakallion serpentiinikiveä.

Vesien käsittelyaltaat sijaitsevat kaivospiirin länsireunalla. Altaissa käsitellään läjitysalueilta tulevat suotovedet sekä louhoksesta pumpattavat kuivanapitovedet ennen niiden johtamista alueen länsipuolella virtaavaan Kukkaropuroon.

Lipasvaaran alueella on ollut kaivostoimintaa vuodesta 1984 vuoteen 2001. Vuosittain louhitun talkkimalmin määrä on vaihdellut 30 000–150 000 t. Vuodesta 2001 louhinta on ollut keskeytyneenä. Avolouhoksesta on louhittu talkkimalmia, joka on rikastettu hakijan Vuonoksen tehtaalla Outokummussa. Talkkimalmin sivukivenä olevaa serpentiniittiä ja kiilleliusketta on louhittu pieniä määriä hyödynnettäväksi.

Toimintaa on tarkoitus jatkaa louhimalla päälouhoksen tämän hetkisestä pohjatasosta alaspäin noin 20 m. Samalla koko louhosta laajennetaan kallionpinnan tasosta alkaen. Päälouhoksen arvioitu toiminta-aika on noin 10 vuotta.

Talkkimalmin louhinnan ollessa keskeytyneenä avolouhokseen on kerääntynyt vettä, joka joudutaan poistamaan ennen louhinnan jatkamista. Vedestä on otettu näytteet 10 m:n välein koko louhoksen syvyydeltä. Analyysitulosten mukaan veden nikkelipitoisuus vaihteli 0,87 mg/l–1,8 mg/l. Kohonneita arseenipitoisuuksia tavattiin vain pohjan tuntumasta. Louhoksen tyhjennys- ja kuivanapitoveden käsittely tapahtuu altaissa, missä tällä hetkellä käsitellään sivukivialueen suotovesiä. Käsiteltyä vettä johdetaan Kukkaropuroon maksimissaan 3 000 m3/d eli n. 34 l/s. Louhoksessa arvioidaan olevan vettä noin 780 000 m3.

Eteläinen louhos otettiin käyttöön vuonna 2001 jolloin siellä suoritettiin maanpoistoa (9 148 m3) sekä louhittiin 2 200 t serpentiinikiveä koristekiveksi. Vuoden 2005 jälkeen toiminta on ollut keskeytyneenä. Louhinta keskittyi kallion pintaosaan, jolloin merkittävää vettä keräävää louhosta ei ole muodostunut. Louhinta-alueen laajentaminen täysimittaiseksi vaatii maanpoistoja. Pintamaat käytetään pohjoisen sivukivialueen maisemointiin ja myöhemmin eteläisen louhoksen jälkitöihin.

Suoto- ja kuivanapitovesien käsittely

Läjitysalueiden suotovedet kerätään reunaojiin, jotka yhtyvät kokooma-altaalla, josta vedet kulkeutuvat edelleen painovoimaisesti kosteikkoaltaalle. Kosteikkoallas ei ole toiminut odotetulla tavalla ja vedet joudutaan käsittelemään kemiallisesti.

Vesienkäsittelyjärjestelmä koostuu kosteikkoaltaasta ja kahdesta käsittelyaltaasta. Niiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 18 000 m3. Kosteikon loppupäästä käsiteltävät läjitysalueiden suotovedet pumpataan altaaseen 1 ja sieltä kalkin lisäyksen jälkeen altaaseen 2. Kalkin avulla veden pH nostetaan yli 9, jolloin nikkeli saostuu. Kalkin lisäyksen jälkeen veden annetaan selkeytyä noin 2 vuorokautta. Selkeytysvaiheen aikana veden laatua seurataan ja lupaehdot täyttävä vesi juoksutetaan Kukkaropuroon.

Tuotantovaiheessa louhoksen kuivanapitovedet ohjataan pumppaamalla käsittelyjärjestelmään suotovesien kanssa. Vesienkäsittely tapahtuu porrastetusti siten, että 1. altaassa saostetaan arseeni ferrisulfaattilla.

Toiminnan ympäristövaikutukset

Kaivosalueelta poistettavien vesien vaikutus Kukkaropuron veden laadussa on näkynyt pääasiassa veden sähköjohtavuuden ja nikkelipitoisuuden nousuna. Kukkaropuron nikkelipitoisuus on louhosalueen yläpuolella ollut keskimäärin 4–5 μg/l. Heti louhoksen alapuolella puroveden nikkelipitoisuus on noussut käsitellyn suotoveden juoksutuksen vuoksi (ka. 30 μg/l), mutta pitoisuus laskee alajuoksulle päin mentäessä lähelle taustapitoisuutta. Kukkaropuron vettä ei käytetä virkistyskäyttöön, ja pienet haitta-ainepitoisuudet laimenevat taustapitoisuuksien tasolle jo louhoksen alapuolisella tarkkailupisteellä.

Nisäjärven sedimenttiä on tutkittu vuosina 1995, 2002, 2004 ja 2007. Vuosina 2002 ja 2004 otetut sedimenttinäytteet osoittivat, että pohjasedimentin nikkelipitoisuus ylittää maaperän luontaisen nikkelipitoisuuden kaikilla havaintopisteillä. Mikään todetuista pitoisuuksista ei ylittänyt saastuneelle maalle asetettuja raja-arvoja.

Kukkapurossa heti louhoksen alapuolella puroveden nikkelipitoisuus ylittää tarkkailutulosten mukaan jo tällä hetkellä ajoittain nikkelille ja nikkeliyhdisteille ehdotetun sisämaan pintavesien väliaikaisen ympäristölaatunormin.

Toiminnassa on noudatettava seuraavaa:
– Läjitysalueen 2 laajennusosalle on tehtävä luonnonmaan päälle moreenimaatäyttö läjitysalueen pohjan tasaamiseksi ja tiivistämiseksi. Läjitysalue 2 on muotoiltava mahdollisimman hyvin maastoon sopeutuvaksi.

Serpentiniitti sisältää pilaantuneen maan arviointiin sovellettavan PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvot ylittäviä kromi-, nikkeli-, koboltti-, antimoni- ja arseenipitoisuuksia. Koska serpentiniitin sulfidisen rikin kokonaispitoisuus on pieni (<0,1 %) ja kivi on happoa tuottamaton, metallien, arseenin ja antimonin liukenemisriski on erittäin pieni Suomen luonnonoloissa.

Lupaehtoja

-Louhoksen tyhjennysvaiheessa Kukkaropuroon johdettavat vedet on puhdistettava niin, että vesistöön johdettavan veden ainepitoisuudet ja päästöt ovat enintään seuraavat: arseeni 0,2 mg/l (20kg/a) nikkeli 0,7mg/l (150kg/a) kiintoaine, 20mg/l (2000 kg/a )

– Kukkaropuroon johdettavan jäteveden määrä saa olla enintään 3 000 m3/d. Veden juoksutus on järjestettävä siten, että veden arseenipitoisuuden nousu Kukkaropurossa sekoittumisen jälkeen on enintään 0,05 mg/l ja että Kukkaropurossa ei vesien johtamisen seurauksena aiheudu tulvaa tai muita haittoja.

-Louhittavan sivukiven happokuormitus- ja haitta-aineiden liukoisuuspotentiaali on arvioitava kivi- tai mineraaliaineksen kokonaiskoostumuksen ja mineralogian perusteella kustakin louhoksesta talkkimalmin louhinnan ensimmäisen täyden toimintavuoden aikana ja sivukiven laadun muuttuessa olennaisesti. Tutkimustulokset ja asiantuntija-arvio läjitettävien kiviainesten ympäristöominaisuuksista on toimitettava viivytyksettä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle.

-Happoa tuottava sivukivi ja mahdollisesti happoa tuottava sivukivi on sijoitettava sivukiven pohjoiselle läjitysalueelle tai sen laajennusosaan neutralointipotentiaalia omaavaan kiviainekseen sekoitettuna ja neutralointipotentiaalia sisältävän kiviaineksen sisälle siten, että etäisyys läjitysalueen reunoihin on vähintään 3 m.

-Laskeutusaltaista poistettavan lietteen koostumus, liukoisuus- ja tarpeellisilta osin muut ominaisuudet on selvitettävä ennen lietteen poistoa. Selvitys lietteen koostumuksesta ja ominaisuuksista sekä suunnitelma lietteen käsittelystä ja sijoituksesta on esitettävä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle kuukautta ennen ensimmäistä lietteen poistoa.

-Sivukiven läjitysalueet on jälkihoidettava ja maisemoitava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti peittämällä ne puhtaita maa-aineksia sisältävillä moreeni- ja kasvukerroksella.

-Tarkkailua ja kaivannaisjätteen jätealueen jälkihoitotoimenpiteitä on jatkettava toiminnan loputtua niin kauan kuin tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että alueesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, alue on vakaa ja pysyvästi maisemoitu, alueesta ei aiheudu onnettomuuden vaaraa ja siitä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ei ole enää tarpeen tarkkailla.

-Toiminnan lopettamista koskeva yleissuunnitelma on toimitettava tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä.

-Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

-Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 28.2.2020 mennessä.

Vakuudet

Luvan saajan on jatkettava Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hallussa olevan noin 84 000 euron suuruisen vakuuden voimassaoloa, jolla varmistetaan maa- ja kiviaineksen läjitysaluetta koskevien velvoitteiden täyttäminen sekä toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen. Ennen talkkimalmin louhinnan aloittamista on vakuuden arvoa korotettava 250 000 euroon. Tarkkailun ja jälkihoidon riittävyyden varmistamiseksi vakuudeksi jää vähintään 50 000 euroa.

Lähde:AVI 5.3.2010
Lipasvaaran kaivoksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 57/01/3 lupamääräysten tarkistaminen

 

Lipasvaarassa 5/2019

Päälouhos. Louhoksen veden pH 6,0. Sähkönjohtavuus lievästi koholla.

Harvinaista herkkua. Mittakaivo mittaamassa purkautuvan veden ominaisuuksia.

Lipasvaaran mineraalien värejä.

Eteläpuolen auki kaivettua pintamaata. Jääkauden muovaamia pinnanmuotoja.Ja värimaailma on sangen vivahteikas. Ja viimeisimmän jääkauden siloittama.

Eteläpuolen pienempi louhos.

Rujo sivukivialue. Odottaa lopullista maisemointia… on odottanut jo lähes parikymmentä vuotta.

Sivukivialueella löytyi osin rikkipitoista maa-ainesta.

Sateen vaikutuksesta tästä möyhystä syntyy kyllä happamia pintavesiä.

… joita löytyy alueen kokoojaojista. pH 5,0 eli happamia vesiä löytyy. Ja värimaailma kertoo, että ihan puhtaista vesistä ei ole kyse.

Vesiä käsitellään sammutetulla kalkilla manuaalisesti sekoittaen. Huom! avoimet ovet kohteelle. Luulisi olevan ovien lukossa eikä sepposen sellällään.

Jätevesien käsittelyallas ykönen.

Hämmennetään jätevesikeitos allas ykösestä =>kakoseen ja lopuksi maastoon eli Kukkapuroon.

Jälkisanat

Serpentiinikivi alue oli poikkeuksellisen erikoisen näköinen. Omanlaisensa nähtävyys tämäkin!

Tällä kohteella tuli selvästi esille, että sivukivialueet pystyvät myös muodostamaan runsaasti happamia pintavesiä. Tässä suhteessa alun perin tehdyt pohjatyöt ja jälkihoitotoimet ovat epäonnistuneet selkeästi. Kaivostoiminta on ollut pysähdyksissä jo kohta 20 vuotta. Ja juuri mitään ei ole tapahtunut… muuta kuin sammutetulla kalkilla saostamista. Mitähän kaikkea alueen pohjavesissä löytyykään? Näitä ei varmaan ole seurattu kovinkaan laajassa mittakaavassa, jos ei ollenkaan.

Koska kaivostoiminta on vanhan luvituksen alla, on myös vakuudet naurettavan pieniä. Kaivospiirin omistajalla ei ole ollut siksi kiire päivittää ympäristölupaansa, sillä ehdot kiristyisivät tiukemmiksi. Kiitos tästä Talvivaaran jätevuotojen.

Lipasvaaran alueen eteläpuolella on myös käynnissä malminetsintää Bolidenin toimesta. Saapa nähdä löytyykö Luikonlahden kaivokselle lisää rikastettavaa materiaalia satelliittikaivoksen myötä…

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

 Jari ja Jarkko