Avainsana: Kaivostutkijat Page 42 of 82

Outokumpu Oy Malminetsintä on suorittanut Suomussalmen Kiannanniemen alueella 1960-1980-luvuilla pääasiassa nikkelin etsintää.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) aloitti 1990-luvulla kullanetsinnän alueella. Kansannäyteviitteiden ja tutkimusten perusteella paikannettiin Kuikkapuron kultaesiintymä sekä Syrjälä S ja Syrjälä N mineralisaatiot.

Kesällä 2001 Outokumpu Mining Oy kaivautti kaksi tutkimuskaivantoa Kuikanpuron ohuen maapeitteen alueella kriittisen vyöhykkeen poikki. Kaivannot kartoitettiin ja otettiin geologikairalla näytteet. Lisäksi kairattiin kolme lyhyttä syväkairausreikää vyöhykkeen poikki.

Vuonna 2004 valtaukset siirtyivät Polar Mining Oy:n hallintaan. Valtausalueen kultapitoisuudet jäivät selkeästi alle taloudellisten hyödyntämiskriteerien. Näin Polar Mining Oy luopui valtauksesta eikä hakenut sitä kaivospiiriin.

Kalevala Gold Oy ja Kuikankulta

KUIKANKULLAKSI nimetty kaivosprojekti Suomussalmen Kiannanniemessä on pieni, mutta pitoisuudeltaan ”hyvä” kultamalmio. Juuri sellaisia vuonna 2009 perustettu englantilainen Mineral Exploration Network etsi. Suomussalmen tapauksessa päätettiin 2016 perustaa uusi yhtiö, Kalevala Gold, josta malminetsintäyhtiö omistaa enemmistön. Osakkaana on myös englantilainen pörssiyhtiö Lions Gold.

Kalevala Gold suunnittelee rikastavansa Suomussalmen malmin siirrettävällä rikastuslinjalla, joka koostuisi neljästä merikontista.

Osa tuotoista investoitaisiin jatkotutkimuksiin. ”Kymmenen kilometrin säteellä on kolme muuta kultaesiintymää. Tämä olisi ensimmäinen teollinen kullantuotanto Kainuussa. Kaivokset voisivat toimia yhteensä 15 vuotta.”

”Kaivos olisi toteutuessaan ympäristöystävällinen, sillä louhinta tapahtuisi maan alla, ja kultajuonne on selvärajainen. Tämän vuoksi sivukiveä tulisi vain vähän. Sivukivi on louhinnan sivutuotteena syntyvää kiviainesta, jossa ei ole merkittäviä määriä hyödynnettäviä metalleja.”

”hanke tarjoaisi vähintään sata henkilötyövuotta”

Kalevala Goldin Oy:n Koetoiminta 2017-

• Kalevala Goldin projektijohtaja Anto Kaipiainen sanoo, että Suomussalmen Kiannanniemessä on louhittu ”tutkimusoja, joka menee mineralisaation päälle, sekä poistettu pintamaata noin puolen hehtaarin alueelta. Tässä tuli pieni virhe, kun toimenpiteemme jäivät ilmoittamatta osalle viranomaisista. Malminetsintälupa ei kiellä tutkimusojan tekemistä.
• Ely-keskuksen tarkastajat vierailivat paikan päällä kyläläisten kutsusta 17. heinäkuuta 2017. Tämän jälkeen kaivosyhtiö keskeytti työt. Sitä ennen alueelta oli kuljetettu 204 tonnia malmia Paltamoon Juuan dolomiittikalkki Oy:n kaivokselle rikastuskoetta varten. Rikastamisessa kulta erotetaan malmista. Ilmoitus rikastuskokeesta jätettiin Aluehallintavirastoon (Avi) vasta, kun malmi oli jo siirretty Paltamoon.
• Ely-keskus teki kesän 2017 tarkastuksen jälkeen poliisille tutkintapyynnön. Aluehallintovirasto oli jo aiemmin todennut yhtiön suunnitelmista, että koetoimintailmoitus ei ole niihin riittävä, vaan toimintaan tarvittaisiin myös ympäristölupa.
• Kalevala Goldin toimitusjohtaja Igor Vasilyev toteaa Ylelle, että oli heidän vikansa, että he eivät olleet ilmoittaneet viranomaisille kaikesta toiminnastaan, vaikka malminetsintäluvan myöntäneen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan toiminta olikin hyväksyttävää. Koelouhintaa varten kaivosasioista vastaavan Tukesin lupa ei kuitenkaan riittänyt: Ely-keskuksen mukaan tässä tapauksessa maastotöistä olisi pitänyt ilmoittaa malminetsintäluvan mukaisesti Elylle. Lisäksi yhtiön olisi pitänyt selvittää se, pitäisikö aviin tehdä koetoimintailmoitusta.
• Poliisi lopetti tapauksen tutkimisen, koska tuskin olisi ollut odotettavissa sakkoja suurempaa rangaistusta.
• Paltamossa on edelleen 2020 kolme merikontillista jätettä, joka on peräisin Suomussalmelta. Toiminnan takana oleva Kalevala Gold ei ole Ely-keskuksen kehotuksesta huolimatta saanut vietyä kontteja mihinkään. Kalevala Goldin hallituksen puheenjohtaja Igor Vasilyev kertoo, että he ovat selvittäneet asiaa Suomessa ja Ruotsissa. Sopivaa paikkaa ei ole kuitenkaan löytynyt, sillä jätefirmoilla ei ole ollut konteille tilaa tai lupia jätteiden käsittelyä varten. Ely-keskuksen ympäristöasiantuntijan Mari Helinin mukaan on harvinaista, että kaivannaisjätteet jäävät tällä tavalla pyörimään.
• Paltamoon kuljetettu koekaivauksen malmi sisältää kultaa ”teoriassa kilon, mutta käytännössä noin 300 grammaa”. Koerikastuksen tuottamasta kullasta yhtiö oli suunnitellut tekevänsä kultakolikoita liikelahjoiksi sijoittajille.

Lähteet:
– Tutkimustyöselostus Suomussalmen Kiannanniemellä valtausalueella ”Soidinrinne” (kaiv.rek. nro 7092/1) vuosina 2001-2003 suoritetuista kultatutkimuksista.
– YLE 13.2.2020, 6.10.2020
– HS,Sampsa Oinaala Julkaistu: 16.9.

Kaivostutkijoiden koekaivut 6/2020

 

SUOMUSSALMEN NIKKELIPROJEKTIT 2008

Kiannanniemen alueella on aikaisemminkin yritetty. 2000-luvun lopun nikkelihuumassa Kuhmo Metals Oy yritti heikolla menestyksellä kaivoshanketta.

Kuhmo Metals Oy tutki Suomussalmen Hietaharjun ja Peura-ahon nikkeli-kupari-platinametalli-esiintymien sekä Vaaran nikkeliesiintymän hyödyntämismahdollisuuksia. Hietaharjun ja Peura-ahon esiintymät sijaitsevat Kiannanniemen alueella ja Vaaran esiintymä Saarikylän alueella.

Kuhmo Metals Oy on Kainuun alueen nikkeliesiintymien tutkimista ja mahdollista hyödyntämistä varten vuonna 2004 perustettu australialaisen kaivosyhtiön Vulcan Resources Ltd:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

Hietaharjun ja Peura-ahon kaivoshankkeista ei arvioida muodostuvan havaittavia vaikutuksia Kiantajärven vesiympäristössä, kalastossa tai kalastuksessa.

Kaivosalueiden luontoa ja maisemaa muokataan pysyvästi Hietaharjussa ja Peura-ahossa molemmissa noin 15–20 ha:n ja Vaarassa arviolta noin 85 ha:n alueelta. Hankkeilla ei kuitenkaan arvioida olevan vaikutuksia kaukomaisemaan tai alueellisessa mittakaavassa tarkasteltuna luontoon tai sen monimuotoisuuteen.

Kaivostoiminnan käynnistäminen Hietaharjun ja Peura-ahon alueilla (VE1) johtaisi tämän hetkisen arvion mukaan 4-6 vuoden mittaiseen kaivostoimintaan. Kaivoksilta saataisiin louhittua nikkeli-kupari-platinametallimalmia yhteensä noin 0,65 Mt, jotka kuljetettaisiin Suomussalmen ulkopuolelle rikastettavaksi.

Kaivostoiminnan käynnistäminen Hietaharjun, Peura-ahon ja Vaaran alueilla (VE2) johtaisi tämän hetkisen arvion mukaan noin 6 vuoden mittaiseen kaivostoimintaan. Kaivoksilta saataisiin louhittua nikkeli-kupari-platinamalmia sekä nikkelimalmia yhteensä noin 2,4 Mt. Louhitut malmit rikastettaisiin Vaaran alueelle rakennettavassa rikastamossa.

Lähde: YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS, GROUNDIA OY 15.12.2008

 

 

Suomussalmen Kiannanniemellä saattaa olla mahdollisuuksia monimetallikaivokselle. Sotkamo Silverin mukaan Kiannanniemen Hietaharjusta ja Peura-aholta on löydetty koekairauksissa merkittäviä pitoisuuksia nikkeliä, kuparia, platinaa ja palladiumia.
Suomussalmen Kiannanniemen nikkeliä ja muita metalleja on tutkinut ruotsalainen Boliden, jolta Sotkamo Silver on nyt ostamassa kaivos- ja malminetsintäoikeuksia.
Lähde: YLE 6.10. 12:29

 

Jälkisanat

Kalevala Gold on taas loistava esimerkki vastuuttomasta kaivostoiminnasta, ja siitä kuinka härskisti nykyistä kaivoslakia voidaan hyväksi käyttää. Tämä hanke on ollut täysi vedätys saada rahoitusta hankkeelle. Jotain kertoo, että ”tutkimuksia” on suorittanut sekalainen joukko venäläisiä opiskelijoita. No jäihän tästä muistoja sangen näyttävän näköinen ”tutkimusoja”, ja ”kontillinen” kultarahoja…

Muutosta tällaiseen ei ole tulossa. Kepu on venyttänyt kaivoslain uudistusta henkeen ja vereen. Tästä esimerkkinä on, että kaivosyhtiön valtaavat merkittäviä alueita malminetsintään ja kaivospiireiksi ennen kuin ”uusi” lainsäädäntö astuu joskus tulevaisuudessa voimaan. Kaivosklusteri voi siten rellestää vanhoilla huonoilla ehdoilla mielin määrin eikä viranomaistasolla ei ole mahdollisuuksia puuttua asioihin.

Tähän on iskenyt kuokkansa myös Juniori yhtiö – Sotkamo Silver. Nimestä päätellen on lähdetty nyt lähdetty merta etemmäksi kalaan, ja vaihdettu tähtäin hopeasta kriittisiin materiaaleihin ja niihin akkumineraaleihin. Miten käy Kiantajärven? Lasketaanko kaivoksien jätevedet täälläkin laimentumaan isoon vesistöön?

Akkustrategia jyrää. Kuka siitä vastaa? Kuka maksaa? Kuka kansainvälisen akkupelin lopulta voittaa? Mitä jää perinnöksi? Tälläkö se ilmasto tosiaan pelastuu?

Jälkikevennys

Kiannanniemen lähellä sijaitsee Hiljainen kansa, joka on Reijo Kelan vuonna 1988 suunnittelema ympäristötaideteos. Alun perin ”Kansa” toteutettiin Kelan tanssiesitystä varten. Paikallinen pelto valtatie 5:n vieressä on vuodesta 1994 lähtien täytetty variksenpelättimen kaltaisilla hahmoilla, joiden päät on tehty turpeesta ja vartalo puukepeistä. Hahmoilla on päällään vaatteet, jotka liikkuvat tuulessa.

Tästäkö ne kaivoksien työllistävät vaikutukset?

• YVA-konsultti
• GTK:n malmintutkijat
• Akkumineraaliasiantuntija
• Sijoittaja
• Ely-viranomaiset
• AVIN viranomaiset
• Toimitusjohtaja (Bulvaani)
• Porari
• Louheen siirtoauton kuljettaja
• Kaivinkoneen kuljettaja
• Automaatioinsinööri
• Prosessisähkäsuunnittelija
• Hitsaaja
• Malminetsintä- ja kaivosalan luvituksen asiantuntija
• Laborantti
• Metallurgi
• Kunnossapidon suunnitteluinsinööri
• Kunnossapitoasentaja rikastamolle
• Business Finland Oy – lainanantaja. – Piikkiin menee –
• Suomen Keskusta – Hannu Hoskonen – Poliittista kaivospopulismia
• Suomen Vihreät – Akkuhypen viherpesijä
• Suomen Malmijalostus Oy – Tuhlaamme tehokkaasti veronmaksajien rahoja kriittisiin metalleihin ja akkumineraaleihin.
• Jne…

Kieltämättä kaivoksilla on työllistävä vaikutus! Kalevala Gold:n työntekijät ovatkin jo odottamassa pellolla…

Kaivosalan tuoma työllisyys toimii taloudellisena piristysruiskeena erityisesti pienillä paikkakunnilla. Hetken aikaa ja usein vastuuttomasti… Joskus ei päästä alkuruutua pidemmälle, kuten Kalevala Gold:n tapauksessa…

Tämän hiljaisen informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko