Leveäselän kaivos oli Raajärven kaivoksen satelliittikaivos. Rautaruukki Oy:n omistama kaivos oli toiminnassa vuosina 1969-1974, josta kaivostoimintaa oli vuosina 1972-1974. Leveäselän magneettinen anomalia löytyi Misin alueella v. 1958 suorittaman aeromagneettisen matalalennon yhteydessä. Ensimmäiset kairaukset sattuivat vuoteen 1960. Näiden tuloksena inventointiin tuolloin 0,8 Mt malmivarannot 47% rautapitoisuudella. Myöhemmin saatavaa malmiarviota nostettiin 1,4 Mt:iin. Rautarikastetta tästä piti saada 0,7 Mt.

Leveäselän malmion hyväksi käyttämiseksi ajettiin malmion läheisyyteen kuilu 240 metrin syvyyteen. Louhintamenetelmänä käytettiin levylouhintaa. Malmi lastattiin päätasoilta pyöräkuormaajilla suoraan nostokuuppaan, jolla malmi nostettiin maanpinnalle, josta autoilla Raajärvelle. Kokonaislouhinta oli 0,3 Mt(?).

Leveäselän kaivos koki lyhyen toimintansa aikana kaksi vakavaa sortumaa. Ensimmäinen tapahtui lokakuussa 1972, jolloin louhoksessa kattopilarin sortuminen aiheutti runsaiden pohjavesivarastojen purkautumisen kaivokseen. Tällöin kaivos täyttyi vedellä, joka kuitenkin voitiin pumpata pois. Vuonna 1974 tapahtui toinen samanlainen sortuma, jolloin kaivokseen veden mukana valui lisäksi hienoa hiekkaa ja louhoskiveä. Tässä sortumassa vioittuivat kuilurakenteet suurimmaksi osaksi käyttökelvottomiksi. Kaivosta yritettiin myöhemmin vielä tyhjentää kaivokseen jääneen kaluston pelastamiseksi, mutta työt keskeytettiin turvallisuussyistä ja kaivos suljettiin. Sortumat eivät aiheuttaneet ihmishenkien menetyksiä.

Leveäselän pohjoinen jätealue, joka on moreenimaalla, on peittämätön ja päältä lähes kasviton. Kivikasan rinteet kasvavat nuorta mäntyä. Avolouhoksen länsipuolen sivukivikasa on peitetty louhoksen maanpoistomaalla. Jätealue on kasviton ja se on maastoajorata-käytössä.

Lähteet:

VUORITEOLLISUUS 1976/2
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12 | 2018

Sortuneella kaivoksella 6/2020

Metsikön kätköistä se löytyi, Leveäselän rautakaivos.

Leveäselän kaivos toimi vain reilun yhden vuoden. Toiminta päättyi kaivoksen romahdettua.

Kirkkaan sininen laguuni.

”Kaivoksen rakenteet pettivät yllättäen ja kaivoskuilut täyttyivät vedellä.
– Siinä oli monella miehellä tukala paikka, kun joutuivat hissikuilun seinäverkkoja pitkin kiikkumaan maanpäälle kilpaa jalkojen alla nousevan veden kanssa. Sinne syvälle kuiluihin ja veden alle jäivät koneet ja laitteet. Laskettiin, että kahden miljoonan markan arvoiset… 27.10.2010 YLE”

Vanhaa sukelluskuvaa Leveäselältä.

Kaivostorni.

Kaivostorni ja Rautaruukin teräspalkki.

Onko tornilla korkeutta? On noin 50 m.

Murskauspiste, joka toimii nykyään myös poroaitauksena…

Ei tipu malmia täältä.

Ylös on pitkä matka.

Yhtä paljon on matkaa alas.

Kymppi-levelin kaivos?

Sortunut katto.

RR®-rautaportaat.

Älä astu harhaan!

Eipä pyöri tämän kaivoksen RR®-rattaat.

Asbestijätettä löytyy täältäkin Rautaruukin perintönä.

Levelille +42 asti ”uskallettiin”

Varoituksen sanana: tämä on hengenvaarallista! Alaosan kansi on lisäksi heikkokuntoinen.

Rautaruukin Rappioromantiikkaa. RR®-paaluja etsittiin, ei löytynyt.

Kaivostaidetta. Tekijä tuntematon ®.

”Rautakaivos”

Jätettä sivukivialueella. Aikansa tapa dumpata vaarallisetjätteet myös sivukivikasoihin.

Jälkisanat

Leveäselän kaivos oli aikansa taidonnäyte. Reilun vuoden toiminnan jälkeen kaivos suljettiin sortuman takia. Tarina ei kerro silitettiinkö kenen päätä ja miten kovaa. Perintönä Rautaruukki jättiin hoitamattoman kaivosalueen sekä hengenvaarallisen kaivostornin asbestijätteineen. Mitä kaikkea jätettä penkkaan on haudattu? Purkautuuko vanhasta kaivoskuilusta raskasmetallipäästöjä alueen pohjavesiin (alueen hiesukerrokseen)? Kuka kunnostaa tämän alueen? Vastaus: ei ainakaan Rautaruukki tai nykyisin SSAB.

Tämän info®maation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko