Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Rautuvaaran kaivos

RAUTUVAARAN RAUTAKAIVOS

Rautuvaaran suljettu rautakaivos sijaitsee Kolarin kunnassa, Länsi-Lapissa. Rautaoksidimalmi sisälsi keskimäärin 46,78 % Fe ja 0,36 % Cu. Rautuvaaran kaivos oli toiminnassa vuodesta 1962 vuoteen 1988. Kaivoksen omistajat olivat Suomen Malmi Oy (1956-60), Otanmäki Oy (1960-67) ja Rautaruukki Oy (1967-1988). Rautuvaarassa malmia louhittiin kahdesta avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta. Rautaruukin toiminnan aikana rikastamo tuotti rauta- ja kultapitoista kuparirikastetta Rautuvaaran ja Hannukaisen esiintymistä. Kaivoksen sulkemisen jälkeen Rautaruukki Oy vuokrasi rikastamon Outokumpu Oy:lle, joka jatkoi rikastamon toimintaa vuodesta 1989-1996. Outokumpu Oy rikasti Laurinojan, Saattoporan ja Pahtavuoman Cu-Au-malmeja ja muutamien koelouhintakaivosten malmikiviä (Juomansuu, Kirakkajuppura).

Kaivoksen kokonaislouhinta oli noin 12,9 Mt, josta rikastetun malmin määrä oli 11,56 Mt. Rautaruukki Oy:n mukaan Rautuvaaran rauta-kuparimalmin rikastuksesta muodostui 4,68 Mt rikastushiekkaa ja Hannukaisen rauta-kuparimalmien rikastuksesta 2,38 Mt rikastushiekkaa (yht. 7,06 Mt). Outokumpu Oy:n kupari-kultamalmin rikastuksesta muodostui arviolta 2,5 Mt rikastushiekkaa.

Kaikkiaan jätealueella on rikastushiekkaa noin 9,53 Mt. Jätehiekka rajautuu altaan eteläosassa vesialtaaseen. Jätettä on levinnyt myös vesialtaan pohjoisosaan veden alle ja levinnyt pölyämisen kautta itäpuolen kosteikkoalueelle (vuoden 2015 tilanne). GTK:n kairausnäyteanalyysien mukaan alueen rikastushiekat ovat happoa tuottavia kaivannaisjätteitä. Sivukivien määrä on ollut noin 1,3 Mt. Rikastamon lähiympäristön sivukivistä osa on murskattu ja käytetty maarakentamiseen kaivosalueella toiminnan aikana ja toiminnan päätyttyä Ylläs-Äkäslompolon alueella.

Rikastushiekan jäteallas (135 ha) ja sivukivikasa sijoittuvat kaivoksen itäpuolelle Niesajokilaaksoon. Rikastushiekan jäteallas sijaitsee suurimmalta osalta tiivistyneen turpeen päällä. Tiivistyneen turpeen alla on moreenia tai hiekka- ja soramaata.

Rautuvaaran kaivosalue kuuluu Niesajoen pienvaluma-alueeseen, josta vedet laskevat Äkäsjokeen ja edelleen Torniojokeen. Jätealtaan itäpuolitse on kaivettu ympärysoja, johon ohjattiin Niessajoen latva-alueen vesiä kaivostoiminnan aikana ja sen jälkeen. Jätealtaan pohjoispuolinen vesiallas toimi kaivostoiminnan aikana vesivarastoaltaana. Nykyisin altaaseen lasketaan puhdistetut Ylläs-Äkäslompolon matkailukeskusten yhdyskuntavedet. Rikastushiekka-altaan eteläosan selkeytysaltaan kaakkoisosaan kaivettiin vuonna 2012 purku-uoma, josta selkeytysaltaan vedet virtaavat ylivuotona edellä mainittuun ympärysojaan ja edelleen alapuoliseen Niessajokeen. Selkeytysaltaan alapadon suotovedet kulkeutuvat avo-ojaa pitkin soistuneen alueen läpi Niessajokeen. Kontaminoituneita vesiä voi sekoittua pohjoisosassa ja kapealla alueella itäosassa läjityksen alla olevan moreenin pohjaveteen.

Alueen nykytilaselvitys, mihin liittyi rikastushiekka-altaan lisäkunnostustarpeen arviointi, tehtiin vuosina 2005-2006 Rautaruukki Oy:n tilaamana GTK:n toimesta. Tutkimuksessa selvitettiin rikastushiekan kemiallinen nykytila, pohjakerrosten rakenne ja altaan suotautumismekanismi. Lisäksi selvitettiin jätealtaan ympäristövaikutukset ympäristön pinta- ja pohjaveteen sekä metsämaahan.

Rikastushiekan jätealueen pohjanrakenne muodostuu suuressa osassa aluetta tiivistyneestä turvekerroksesta (vesitiivis). Turpeen alla on kantava hiekkamoreeni, jonka paksuus vaihtelee useita metrejä.

Rikastushiekka sisältää PIMAasetuksen ylemmät ohjearvot ylittäviä kupari- ja arseenipitoisuuksia (Cu>200 mg/kg, As>100 mg/kg). Nikkelipitoisuudet ylittivät vain muutamissa rikastushiekkanäytteissä nikkelin ylemmän ohjearvon (150 mg/kg). Uraania oli runsaasti vain hyvin ohuessa pintaosan rikastushiekkakerroksessa (50-60 cm syvyydellä, Juomasuon malmin rikastushiekka).

Entisen selkeytysaltaan vesi sisälsi luonnon pintavesiin verrattuna melko runsaasti ravinteita, kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, natriumia ja rikkiä. Sen sijaan haitallisena pidettävien metallien ja metalloidien pitoisuudet alittivat mm. talousveden laatuvaatimukset.

Vuosina 2005-2006 tehdyn nykytilaselvityksen mukaan rikastushiekka-altaan kemiallisen muutunnan vaikutukset ilmenivät voimakkaimmin vyöhykepadon ja välipadon välisen painanteen pintaveden voimakkaana happamoitumisena. Suotovesialueelta vesi imeytyy maahan ja kulkeutuu pohjaveden virtaussuunnan mukaisesti jätealtaan alitse etelään. Jätealueen eteläpuolen pohjaveden havaintoputken vesi oli neutraalia ja jätevesivaikutus ilmeni pohjaveden ravinne- ja suolapitoisuuksien kasvuna, mikä viittaa happamuuden neutraloitumiseen ja haitta-aineiden pidättymiseen jätealtaan alapuolisissa maakerroksissa.

Jätealueen eteläosan vesialtaasta poistuvan pintaveden vaikutukset Niessajokeen olivat pieniä, lähinnä lisäten hieman jokiveden suolaisuutta.

Rikastushiekan jätealueen sulkemisen ja jälkihoidon suunnitelmat laati Pöyry Finland Oy vuosina 2008-2012 . Rajakomissio hyväksyi sulkemissuunnitelman vuonna 2010 (Rajakomissio 2010) ja tarkennetut suunnitelmat hyväksyttiin Pohjois-Suomen aluehallinnossa elokuussa 2014 (PSAVI 2014). Lupapäätöksen mukaan jätealueen jälkihoito kohdennetaan toteutettavaksi eri menetelmin neljällä osa-alueella. Jätealueen muotoilu pohjoisosan suotovesiallasta lukuun ottamatta toteutetaan reunoja kohti kallistuvaksi. Pohjoisosaan tulee tiivispeitto, jonka tiivistysrakenteena käytetään bentoniittimattoa. Tiivistysrakenteen päälle tulee vähintään metrin paksuinen peitto- ja kasvukerros. Jätealueen keskiosa peitetään ohuella moreenikerroksella. Selkeytysaltaan vesipintaa lasketaan patoturvallisuus huomioiden. Ylivirtauskynnyksen purku-uoman ja nykyisen ympärysojan liittymäkohtaan rakennetaan pienehkö rauhoitusallas ja purku-uoma Niessajokeen kunnostetaan.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015 ja ARKISTORAPORTTI 64/2015

Kohteella Syyskuussa 2018

Kaivostorni ja rikastamo.

Kaivosalueen pääportti.

Kaivostorni.

Lähikuva kaivostornista.Rikastamon rakennuksia.

Rikastamoaluetta.

Maanalaisen kaivoksen kaivoskuilu on valettu umpeen. Suomen rautatieverkoston pohjoisimpaan päätepuskimeen päättyy virallisesti Suomen rataverkko pohjoiseen päin mentäessä. Tästä puskimesta meni kuitenkin kaivoksen toiminnan aikoina muutaman kerran juna läpi. Parhaimmillaan juna meni noin sata metriä puskimen läpi.Rautapitoinen ratapiha rautakiskoineen.

Ratapiha-alue. Ei oikein terveen näköinen ympäristö. Eikä junia oli kulkenut vähään aikaan.

Toisenlaista rautaa… Toinen avolouhoksista.

”Rautuvaaran sulkemistyöt

SSAB:n nykyisin omistama juridinen yhtiö Rautaruukki Oyj hoitaa Kolarin kunnan alueella sijaitsevan Rautuvaaran vanhan kaivosalueen lopullisen ympäristöllisen sulkemisen vuoden 2018 loppuun mennessä. Varsinainen kaivostoiminta Rautuvaarassa on loppunut 1996 ja kaivos on suljettu turvallisesti kaivoslakien mukaisesti 2004. Rautaruukki omistaa Rautuvaarassa vielä merkittävän maa-alueen, jonka moreenivarantoja hyödynnetään rikastushiekka- ja sivukivialueen lopullisessa sulkemisessa.

Rautuvaaran vanhalla kaivosalueella on noin 80 hehtaaria rikastushiekka-aluetta ja 12 hehtaaria sivukivialuetta, joiden lopullisen sulkemisen yhtiö hoitaa vuoden 2018 loppuun mennessä myönnettyjen lupien mukaisesti. Rikastushiekka- ja sivukivialueen lopullisella sulkemisella varmistetaan, että näiltä alueilta ei jatkossakaan pääse ympäristöön happamia vesiä, joita voi syntyä alueille varastoitujen maamassojen kemiallisesta rakenteesta johtuen.

Rautuvaaran rikastushiekka- ja sivukivialueen lopullista sulkemista on käsitelty useita vuosia Lapin ympäristökeskuksen, Rajajokikomission ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa, joille Rautaruukki on toimittanut sulkemista koskevat suunnitelmat ja niihin eri vaiheissa toivotut täydennykset. Pitkä lupaprosessi ei ole aiheuttanut terveydellistä vaaraa eikä viranomaisten tekemien sekä Rautaruukin vapaaehtoisten vesistötarkkailujen mukaan myöskään haittaa alueen vesistöille.

Sulkemiseen liittyvät maansiirtotyöt alkavat touko-kesäkuussa 2017. Tarkoitus on valtaosin hyödyntää moreenia yhtiön Rautuvaarassa sijaitsevalta omalta maa-alueelta, mikä on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä ratkaisu. Moreenin lisäksi alueiden sulkemiseen käytetään merkittävissä määrin bentoniittimattoja, jotka peitetään moreenirakenteilla.”

Tiedote: SSAb

Destia möyhentämässä aluetta.

Kalustoa sunnuntaiparkissa.

Sivukivikasan alue.

Arkipäivän toimintaa välipadolla. Näyttäisi laitettavan bentoniittimattoa patorakenteeseen.

Kunnostettua rikastushiekka-aluetta. Maatäyttö on jo tehty. Ns. pintakerroksen levitys on vielä osin tekemättä.  Taustalla häämöttää Ylläs.Uoman vesi oli neutraalilla tasolla.

Hannukainen Mining Oy

”Rikastushiekkajakeet läjitetään kahtena virtana: matalarikkisenä LIMS-rikastushiekkavirtana ja korkearikkisenä High-S -rikastushiekkavirtana. LIMS-rikastushiekka läjitetään vanhan Rautuvaaran rikastushiekan läjitysalueen päälle.
Vuonna 2017 Rautaruukki Oyj /SSAB aloitti rikastushiekka-alueen sulkemisen Destian toimesta. Vanhan rikastushiekan päälle on laitettu tiivistetty moreenikerros, sen päälle bentoniittimatto, joka on vielä päällystetty moreenilla. Vuonna 2018 alueelle levitetään vielä kasvukerros. LIMS-rikastushiekka-alue eristetään ympäristöstä padoilla ja ojilla. Erillisiä pohjarakenteita ei rakenneta, vaan läjitys tapahtuu alueella olevan vanhan rikastushiekan päälle.

Magneettikiisua sisältävä High-S -rikastushiekka sijoitetaan rikastushiekka-alueella sijaitseville erillisille varastoalueille. High-S -rikastushiekan läjitysalueella rakennetaan tiivis pohjarakenne, joka muodostuu HDPE-muovikalvosta ja bentoniittimatosta. Runsasrikkinen rikastushiekka varastoidaan kahdessa erillisessä, padoilla eristetyssä solussa, joista ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan toinen allas ja tarvittaessa myöhemmin rakennetaan toinen allas.

Vesivarastoaltaaseen kerätään puhtaita vesiä Hannukaisen alueelta, ja se toimii prosessinraakaveden lähteenä. Vesivarastoaltaaseen johdettavat vedet puhdistetaan tarpeen mukaan. Vesivarastoallas rakennetaan Hannukaiseen Kivivuopionojan laaksoon patoamalla alue etelä- ja länsipuolelta. Altaan pohjalle ei rakenneta pohjarakenteita. Vesivarastoaltaan pohjois- ja itäpuolelle rakennetaan katkaisuojat, joilla vähennetään ulkopuolisten valumavesien pääsyä altaaseen.

Rautuvaaran selkeytysallas sijoittuu rikastushiekka-alueen eteläosaan, rikastushiekka-alueen välittömään läheisyyteen. Allas rajautuu rikastushiekka-alueen eteläiseen patoon ja selkeytysaltaan patoon. Ensimmäisen kuuden toimintavuoden aikana rikastushiekka-alueen selkeytysaltaana käytetään Rautuvaarassa nykyisin olemassa olevaa eteläistä allasta. Tämän jälkeen eteläosaan rakennetaan uusi selkeytysallas. Rakentamiseen kuuluu tyypillisiä maansiirtotoimia kuten patojen, avo-ojien ja pengerrysten rakentamista. Altaan pohjalle ei rakenneta pohjarakenteita. Selkeytysaltaan vedet ovat puhtaita vesiä, jotka johdetaan Muonionjokeen.”

Jälkisanat

Rikastushiekka-alueen kunnostus… Aikansahan se on ottanutkin. Kaivostoiminta on loppunut vuonna 1988 ja rikastamon toiminta vuonna 1996. Herran vuonna 2018 aluetta ollaan viimen sulkemassa!

Ja mitä vielä! Hannukainen Mining Oy tulee ja raiskaa alueen taas uuteen uskoon. Jätealueet tulevat ammottamaan avonaisia vielä pitkään, vaikka toiminta olisikin seis tai loppunut kokonaan. Eikö tuo Rautaruukin 30 vuotta kertone paljon miten näitä asioita puliveivataan käytännössä…

Ja ne kunnostuksen hyödyt…Hannukainen Mining kippaa omat jätteensä päälle. Miten pohjarakenteet ja padot kestävät uuden kuormitustilanteen? Pettääkö bentoniittimatot jostain paikasta, kun kunnollisia pohjatöitä ei ole alun perinkään tehty? Mites jätealueiden laajennukset, jos kaivostoiminta laajenee? Onko avolouhos turvallinen loppusijoituspaikka High-S -rikastushiekalle?  Ja jos käytetään kalvorakenteellista allasta, mikä on sen käyttöikä?

Eli armoton määrä rikastehiekkaa ja vesiä virtaisi Rautuvaaran alueella, jos Hannukainen Mining Oy saa Yrityksensä aluille. Hurjista mittasuhteista kertoo, että tuotannosta tulisi 4,4 Mt rikastushiekkaa vuodessa!!! Rautuvaaran alueelle saatiin aikoinaan vain vaivaiset 2,5 Mt rikastushiekkaa. Onkohan kapitaalia ja ammattitaitoa hallita tämän mittaluokan kaivoshanketta hallinnassa, kun jos nyt puheet ja teot ovat saaneet jopa koomisia piirteitä aikaan. Tarinoita voi lukea Facebookista: Ylläs ilman kaivoksia, https://fi-fi.facebook.com/hannukaisenkaivos/

Kaivosalue kuvattuna Ylläksen päältä. Kuvittelepa tuonne alueelle Hannukaisen 4,4 Mt rikastushiekkaa vuodessa 20 vuoden ajaksi…

Arvosana kohteelle ja toiminnalle:

Pieni plussa, että loppukunnostus on mennossa 30 vuoden odotuksen jälkeen. Pahimmat rikastushiekka-alueen asiat jäi näkemättä, kun niitä piilotellaan maamassojen alle. Rikastushiekkakasaanhan on vuosien varrella ”loppusijoitettu” kaivostoiminnan kuomat Kuusamon Juomasuon uraaneista lähtien. Aika moni ei vain tiedä näistäkään asioista. Vuodet näyttävät miten hyvä lopputulos saatiin aikaan. Ja miten betoniittimatot auttaa suotovesien osalta… no ei poista sitä ongelmaa kokonaan.

Niin, ja lopultahan vastuuhan siirtynee Hannukainen Miningille kunnostuksen jälkeen; omistaahan se kaivospiirin Rautuvaarassa. Mites vastuut, jos Hannukainen Mainingilta loppuvat rahat….?! Tuskinpa kaivostoiminnan vakuudet riitä kuitenkaan kovin pitkälle.

 

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari

 

 

 

Previous

Juvakaisenmaan rautalouhokset

Next

Pahtavuoman kaivos

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi