Kangasjärven kaivos

Kangasjärven kupari-sinkkikaivos toimi vuosina 1984–1986 Outokumpu Oy:n omistuksessa Pyhäsalmen kaivoksen satelliittikaivoksena. Kaivospiirin omistajina ovat olleet Geologian Tutkimuskeskus (malminetsintä 1964–1982), Outokumpu Oy (1983–2002) ja Pyhäsalmi Mine Oy (2002–2005).

Kokonaislouhinta on ollut vuosina 1984–1985 noin 0,75 Mt ja rikastetun malmikiven määrä noin 0,09 Mt. Kaivosalueella on sivukiven jätealue, jonka pinta-ala on 6 ha. Sivukivien määrä on noin 0,66 Mt. Kaivosalueelle ei ole läjitetty rikastushiekkaa. Malmin rikastuksesta syntynyt rikastushiekka on läjitetty Pyhäsalmen kaivoksen jätealueelle.

Suljetulla kaivosalueella on sivukiven jätealue ja vedellä täyttynyt avolouhos. Louhoksen ja jätealueen valumavedet kulkeutuvat Kangasjärveen ja edelleen Kangasjokeen, joka laskee Nilakan Vuonamonlahteen. Tarkkailutulosten mukaan 1990-luvun lopulta lähtien järven valumavedet alapuoliseen vesistöön ovat olleet happamia (pH = 4,5) ja metallipitoisia.

Jätealue (5–6 ha) on vettä suotavalla moreenimaalla, mikä viittaisi happamien valumavesien kulkeutumista myös jätealueen ympäristön irtomaan pohjavesiin. Pohjaveden laadusta ei ole tarkkailutietoja. Jätealuetta ei ole peitetty ja se sisältää happoa tuottavia jätekiviä.

Kaivostoiminnan aikana Kangasjärvi oli muutettu luonnonravintolammikoksi, missä kasvatettiin siian poikasia. Kaivoksen sulkemisen ja louhoksen täyttyessä vedellä siian poikaset kuolivat syksyllä 1987. Viranomaisten mukaan louhosvesipäästöjen liian suuret Zn- ja SO4-pitoisuudet aiheuttivat vauriot poikastuotannolle, mistä syystä kalanviljely lopetettiin vuonna 1988.

Tarinaa kaivoksen ympäristövalvonnasta:

VAHTI-tietojärjestelmän mukaan kaivoksen asioista on neuvoteltu kokouksissa, puhelimitse ja tekemällä tarkastuksia avolouhokselle 9 kertaa vuosina 2003–2008. Aiheena olivat olleet avolouhosalueen jälkihoitoon, jätevesien käsittelyyn ja jatkotoimenpiteisiin liittyvät asiat. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (ent. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) ei ole käsitellyt Kangasjärven kaivoksen asioita suorittaessaan tarkastuksia Pyhäsalmen kaivokselle. Keski-Suomen ympäristökeskus ja Pohjois-Savon ympäristökeskus jättivät 19.6.2008 hakemuksen Itä-Suomen ympäristölupavirastoon ja pyysivät lupaviranomaiselta ratkaisua siitä, onko Kangasjärven järvikuiviota pidettävä vesilain tarkoittamana vesistönä ja tarvitaanko Kangasjärven vedenpinnan korkeuteen vaikuttaviin toimenpiteisiin ympäristölupaviraston lupa. Hakemus liittyi Kangasjärven kuivatukseen toukokuussa 2006, jolloin Pohjois-Savon poliisilaitokselle oli jätetty tutkintapyyntö siitä, onko tyhjentäminen tapahtunut ympäristönsuojelulain mukaisesti. Ympäristölupaviraston päätöksen (6.2.2009) mukaan Kangasjärvi on kuivatettu Vaasan läänin kuvernöörin 26.11.1880 antaman päätöksen perusteella ja kuiviosta on muodostettu Ala-Kangasjärven ja Ylä-Kangasjärven tilat. Täten ympäristölupaviraston tulkinnan mukaan Kangasjärvi on lakannut olemasta vesistönä eikä sen kuivattamiseen siten tarvitse hakea vesilain mukaista lupaa. Rikostutkinnan päätös annettiin 9.4.2010 ja päätöksen mukaan rikosta ei ollut tapahtunut ja asian tutkinta lopetettiin.

Jälkihoitoyritykset:

Vuonna 1989 avolouhoksen vesi kalkittiin, mutta sillä oli vain lyhytaikainen vaikutus metallien saostumiseen ja pH:n kasvuun. Vuonna 1998 louhosveteen lisättiin sulfaatin pelkistäjäbakteeriymppiä sianlantalietteen muodossa ja AIV-puristenestettä bakteerien hiilen energialähteeksi. Kokeilu lopetettiin, koska havaittiin louhokseen tulevan hapellista pohjavettä kallioraoista, mikä hidasti sulfaattia pelkistävän tilan saavuttamista.

Vuonna 2005 Kangasjärvi kuivatettiin. Louhoksen ympäristön pintavesien ohjaus louhoksesta poispäin edisti alimpien louhosvesikerrosten muuntumista hapettomaksi. Muutoksen jälkeen kokeiltiin uudelleen sianlantalietteen lisäystä sulfaatin pelkistysprosessin käynnistämiseksi. VTT:n tekemän seurantatutkimuksen mukaan pelkistysprosessia ei kuitenkaan saatu tehokkaasti käynnistymään. Syynä heikkoon bakteeriaktiivisuuteen oletettiin olevan veden alhainen lämpötila (4 °C) ja pH (~4) sekä sulfaatin suuri pitoisuus. Lisäksi bakteeriaktiivisuutta heikensi orgaanisen hiilen pieni määrä.

Vuonna 2006 Outokumpu Oyj on saanut luvan sulfaatinpelkistäjäbakteeriympin lisäämiseen louhosveteen veden neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi. Kokeessa ei onnistuttu käynnistämään sulfaatinpelkistysprosessia.

Vuoden 2016 loppusyksyn tarkkailutulosten mukaan avolouhoksen vesi oli hyvin hapan (pH 3) ja sisälsi runsaasti sulfaattia (510 mg/l), sinkkiä (41 mg/l), rautaa (12 mg/l) ja mangaania (5,7 mg/l, Taulukko 9). Myös kuparipitoisuus oli poikkeavan suuri (0,47 mg/l). Avolouhoksen vedestä ei mitattu Al- ja Cd-pitoisuutta, mutta todennäköisesti myös niiden pitoisuudet ovat olleet suuria happamuuden takia. Verrattuna avolouhoksen veden laatuun Kangasjärven alueelta poistuvan veden sulfaatti- ja metallipitoisuudet olivat pienentyneet kymmenesosaan, sinkin osalta sadasosaan, mutta veden pH oli alhainen, vain 4,5 (Luusua, Taulukko 9). Jokiveden pH pysyi lievästi happamana (< 6), noin 10 km:n päässä järvestä.

Lähteet:

– Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12 | 2018
– GTK ARKISTORAPORTTI 46/2015

Juoppoh….Kaivoshullun päiväkirja

11.5.2018

klo 8:30: Herään teltasta. Kevään ensimmäinen kaivoskierros menossa. Eilinen menikin Pyhäsalmen ja Mullikkorämeen kaivoksella. Kevään ensimmäinen camping löytyi Vuohtomäen näkötornin juurelta. Aurinko lämmittää jo.

klo 8:35: Aamupala näkötornin juurella. Kahvia koneeseen. Sitä tummaa Kenialaista.

klo 9:00: Paikallisen nähtävyyden tsekkaus. Rillankivi Keiteleen ja Pyhäjärven rajalla.

klo 10:00: Matka jatkuu. Kurvaan autolla päätieltä kohti metsäautotietä. Kohteena Kangasjärven kaivos. 4 kilometrin pätkä kaivokselle pitäisi olla helppo juttu. Kelirikko! Puurekka on kyntänyt tien paikoin urille, ja auton maavara alkaa olla rajoilla. Hissun kissun, ja juuri ja juuri, matka jatkuu.

klo 10:10: Bingo! kohteella. Arska paistaa ja sää on mitä mainioin. Hitech-mittarit mukaan reppuun ja menoksi.

Klo 10:14: Mitä helv%&”#ä! Heti löytyy rikinkatkuinen alue. Karut ovat maisemat taas kerran. Aitauksetkin ovat syöpyneet, eikä niitä ole pystytyksen jälkeen huollettu. Alueella ei ole minkäänlaisia varoitusmerkkejä.

Klo 10:15: Joku kaivosvaltaaja on sentään merkkaillut tontinrajat.

klo 10:20: Kaivostutkijoiden BAT-mittareita. Ebay 2€, parempaan kun ei ole varaa… Maa on erittäin hapanta tämän kukkamittarin perusteella.

klo 10:20: Hapottaako? Louhoksen pH-pohjat olivat 2,5! Rikinkeltainen oli päivän väri.

Klo 10.56: Puhelu kaivostutkija kakkoselle. Väliaikatietoa eetteriin…Mutta kaveri touhottaa jotain Jehovan todistajista, jotka hän on kutsunut aamukahveelle. Vihreää teetä ja ituja. Pyhää paatosta ja sen semmoista… Mitä muuta? Ei puuttuisi kuin Uskoon tulo, ja Herättäjä juhlat… Palaillaan paremmalla ajalla kaivosasioihin…

klo 11:11: Kalkki-idiotismia! Kuorma-auton lavallinen kalkkikivisoraa… Tämähän on kaivosalan BAT-teknologiaa parhaimmillaan!

Kalkkikivisuodatuksen teho onkin päätä huimaavaa! Ei voisi uskoa, että kaivostoiminta ei saa aikaa yhtään tämän parempaa! Mites ELY:n valvonnan taso? Perse penkissä toimistossa. Munaa ja meisseliä ei ole saada asioita oikeasti kuntoon. Diipadaapa laki sitä, asetus vuodelta 1880 tätä!? Ei voi ymmärtää! Kaivoskorruptiota?!

Klo 11:23: Sivukivikasaa, ja suotovesiä maastoon. Eipä kyllä ole kovinkaan kummoisia tämän alueen luonnonsuojeluasiat! Eikä kyllä yllätä yhtään, että ex-valtio omisteinen Outokumpu Oy on ollut asialla! Samanlaista toimintaa on harrastettu miltei kaikissa Outokummun vanhoissa kaivoksissa. Kaiken lisäksi ex-Outokumpulaiset puuhailevat nykyään hyväveliverkoston voimin kaivoshankkeita ympäri Suomea. Tekniikat ovat suurin piirtein samat kuin ennenkin. Tästä hyvänä esimerkkinä mainittakoon FinnCobalt:n hanke Outokummun kaupungissa. Ajurina toimii taas valtiollinen akkumineraalihypetys.

klo 11.33: Löytyypä äärimmäisen metallipitoisia maita! Rikkiä ja sinkkiä!

Klo 11.35: Sivukivialueet ovat melkoisen rujot. Tuttuun tapaan jälkihoitotyöt ovat pyöreä nolla.

Klo 11.35:  35 vuoden aikana maasto onkin metsittynyt tukevasti vai mitä? Luonto korjaa…

Klo 11:40: Suotovesiä kuivatetulle Kangasjärvelle päin. Ojat on kyllä kaivettu, jotta vesi virtaisi paremmin alapuolisiin vesistöihin. Ei voi ymmärtää tätäkään! Eikä ole ainoa paikka, jossa näin on tehty. Mikähän fysiikanlaki tässäkin on taka-ajatuksena? Se, että saatteet laimentuvat paremmin isommassa vesistössä?!

Klo 12:00: Asemapaikan vaihto alajuoksun suuntaa. Aika jättää tämä raiskattu ympäristö.

Klo 12:30: Pato Kangasjoen suussa. Hapokasta vettä virtaa täälläkin parin kilometrin päässä louhoksessa. pH-tasot hieman alle 5:n. Laimeneehan se…

12:45: Kangasjoen suunnasta löytyy myös vanha tarkkailupiste. Lieneekö kalankasvatukseen vai kaivostoimintaan liittyvä? Varsinainen älynväläys kasvattaa siikoja kaivoksen vieressä. Miten olisi taimenkasvattamo Terrafamen ”puhdistetuissa” kaivosvesissä?! Kyllähän se onnistuu, kun ”ympäristölupa” ja ”kaivoslaki” on erityisesti luontoa, ja vesistöjä suojeleva…

Klo 12:56: Retkikahveet tarkkailupisteen puuterassilla. Pajuryteikkö voittaa kyllä bulkki ABC-kahvilan terassin sata-nolla.

Klo 13:24: Aika jättää tämän kaivos. Eiköhän ole jo nähty tarpeeksi! Ajatus paremmasta tiestä takakautta… Umpikuja! Tykkylumi on kaatanut puita tielle. Ei kun takaisin samoja routaisia reittejä.

klo 14:22: Säviällä sigthseeing. Mitäs, mitäs…! Eturengas on vajonnut puoliksi. No jospa se riittäisi Pielaveden huoltamolle asti. Metsäautotie vaati sittenkin veronsa?

klo 14:44: Just! Rengas on tyhjä kuin kaivostutkijan apurahastotili. Ei kun renkaan vaihtoon, ja tilalle autoteollisuuden innovaatio eli moderni ”kottikärryn rengas”.

klo 15:15: Ylinopeuksista ei ole pelkoa. Yli 60 km/h ei uskalla ajaa. Täristää.

klo 15:35: Paikallinen Pielavetinen huoltamo-korjaamo 1. Ei oo aikaa korjata. Just! Adios, eipä tarvitse vierailla toiste. Oli Neste-huoltamo… nesteessä.

Klo 15:45: Yritys numero 2. Täältä sai tubeless-paikan renkaaseen, joten kottikärryn rengas vaihtoon, ja matka jatkuu hiukkasen nopeammin.

Klo 18:45: Kaivosaarteiden inventointi kotona. Mikä olisi sinkin ja kuparin romumetallihinta?

Klo 20:47: Kyrsii!!!  Kaivostoiminnan vastuullisuus nähtiin tälläkin reissulla. Kangasjärven hapotus oli kärkipäässä käydyistä kohteista. Outokumpu Oy kyntää ja syvältä! Vedän kaivostutkijan vapaapäivän eli kolmen tähden Jallupullon… nukahdan…

Klo 23:58: Herään hikiseen painajaiseen. Uiskentelen kusenkeltaisessa uima-altaassa. Seuranani on joukoittain puolikuolleita siikoja. Terrafame-pipoinen Juha Sipilä lapioi altaaseen kalkkikivisoraa, ja ELY:n virkailija nyökyttelee vieressä päätään hyväksyvästi. Altaan toisella reunalla kyykistelee jo uusi demarikaivosministeri  Ana# Rinne. Uuden hallituksen kaivoslaki-Jytky tulossa…. demareiden ”viherpato” murtuu…. Huh mikä painajainen!

12.5.2018

Ei mitään muistikuvia…

 

Tämän päiväkirjan tarjosi Kaivostutkijat

Jari

ja inspiraation loi…