Montolan kaivos

Montolan kaivos

Montolan kalkkikivikaivos sijaitsee Virtasalmella. Se oli toiminnassa vuosina 1909–1976. Kokonaislouhinta oli 3,87 Mt

Kaivos on täyttynyt kalliopohjavedellä, ja nykyään sukelluksen harrastajat käyttävät sitä harjoittelupaikkana. Kaivoksen vettä on myös käytetty juomavetenä, mutta nykyisin sitä ei käytetä kuin poikkeustapauksissa. Montolan kaivoksella on vettä noin 0,8 miljoonaa kuutiota.

Montolan kalkkirata oli Haukivuoren ja Pieksämäen välillä sijainnut noin 6 kilometrin pituinen 600mm kapearaiteinen rautatie, joka oli käytössä vuosina 1933–1953. Rataa pitkin kuljetettiin Montolan kaivoksesta louhittu kalkkikivi Savon radan varressa sijainneelle Loukolammen kalkkitehtaalle käsiteltäväksi. Veturitalli sijaitsi Montolassa. Rata suljettiin 1.6.1953 sattuneen ratapenkan sortumaonnettomuuden jälkeen.

Lähde: Wikipedia

Loukolammen tehdas vuodelta 1949. Kuva GTK Hakku.

 

Kohteella 6/2018

Vanhoja kaivosrakennuksia Montolassa.

Vanha kaivosrakennus.

Siilorakennus, josta murskeet on pudotettu luukuista kuljetettavaksi.

Nämä hihnat eivät enää kulje…

Tornissa ei ole syytä ”ninjailla” putoamisvaaran vuoksi! Myöskin rakenteiden kestävyys on jo kyseenalainen.

Vanha dynamiittipakkaus.

Vanhoja moottoreita.

Nostinkoneistusta.

Louhoksen alue on aidattu, ja se toimii sukelluspaikkana. Montolassa on vuosien varrella tapahtunut useita sukellusonnettomuuksia.

Tehdasrakennukset alkavat jäädä jo metsän keskelle lahoamaan.

Kalkin käyttö vesienkäsittelyssä

Kalkkituotteiden käyttötarkoitukset veden käsittelyssä vaihtelevat suuresti ulottuen juomaveden käsittelystä jätevedenpuhdistukseen, luonnonvesien ja kaivosvesien käsittelyyn sekä lietteen käsittelyyn. Myös teollisuuden jätevesien neutralointiin käytetään kalkkituotteita.

  • Teollisuuden jätevesien neutralointi. Kalkkituotteita käytetään happamien vesien neutralointiin, liuenneiden epäpuhtauksien saostamiseen ja värin poistoon. Suurimmat teollisuuden jätevedenpuhdistamot toimivat biologisine vaiheineen kuten kunnalliset puhdistamot, joissa kalkkituotteilla säädetään pH:ta ja alkaliteettia.
  • Kalkkituotteita käytetään mm. terästehtailla ja pintakäsittelylaitoksissa erilaisten happokylpyjen neutralointiin sekä metallien saostamiseen. Kun saostus tehdään jo syntypisteessä, eivät haitalliset raskasmetallit päädy vesistöön eivätkä kunnallisen puhdistamon lietteeseen vaikeuttamaan lietteen hyötykäyttöä.
  • Kalkkituotteet saostavat hyvin metalli-ioneja, kuten alumiinia (Al), kuparia (Cu), kromia (Cr), rautaa (Fe), sinkkiä (Zn), lyijyä (Pb), nikkeliä (Ni) ja kadmiumia (Cd). Näiden lisäksi kalkkituotteilla voidaan poistaa haitallisia anioneja kuten sulfaatteja, fluoridia ja fosfaatteja. Metallit saostuvat yleensä emäksisellä pH-alueella.
  • Jätevedenpuhdistuksen päätavoite on vähentää purkuvesistöjen kuormitusta poistamalla vedestä orgaaniset, happea kuluttavat yhdisteet ja ravinteet. Kunnallisilla puhdistamoilla jätevedet käsitellään useimmiten biologis-kemiallisilla menetelmillä, joissa kalkkituotteilla voidaan säätää jäteveden pH:ta ja alkaliteettia, saostaa ravinteita, kunnostaa lietteitä ja poistaa hajuja.
  • Vesilaitoksilla voidaan käyttää poltettua kalkkia tai sammutettua kalkkia. Juomaveden valmistuksessa tuotteet annostellaan prosessiin kalkkivetenä pH-ohjattuna. Kalkkivedellä tarkoitetaan kirkasta liuosta, joka ei sisällä lainkaan kiinteässä muodossa olevaa kalkkia.
  • Vesistökalkituksen avulla happaman veden pH-arvoa ja puskurikykyä nostetaan sellaiselle tasolle, että vesistön normaali eliöyhteisö säilyy tai elpyy.
  • Kalkkisuodin -menetelmä peltojen ja pihattojen valumavesien käsittelyssä vähentää fosforivaluntaa ja samalla vesistöjen rehevöitymistä.

Lähde: Nordkalk

Jälkisanat

Montolan kaivos ei suoranaisesti kuulu ympäristöongelmista kärsiviin kaivoksiin. Siitä esimerkkinä mainittakoon kaivoksen vedenkäyttö juomavetenä. Kalkkikiveä käytetään kaivosteollisuudessa happamien vesien neutralisointiin, ja metalli-ioneiden saostukseen esimerkiksi saostusaltaissa. No miten on käynyt, kun on laitettu Outokummun aikaiset kaivosinsinöörit kaivosvesien käsittelyn puuhamiehiksi? Kalkkia on kyllä käytetty, mutta tulokset ovat paikoin olleet naurettavuuden asteikolla mitattuna jopa huikeat! Pari kuutiota kalkkikivisepeliä ei todellakaan poista kaikkia ongelmia. Tästä esimerkkinä vaikkapa Kotalahden kaivoksen puhdistamo (https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/kotalahden-kaivos-osa-ii/). Muitakin esimerkkejä ”kalkki-idiotismista” on näkynyt muillakin kaivoksilla. Kalkki on varmasti hyvä apuväline kaivosvesien käsittelyssä, mutta vaatinee ymmärtämistä ja oikeanlaista käyttöä. Eikä kalkki poista kaikkia ongelmia. Esimerkiksi metalli-ionien saostus luo vain paikallisen ongelmapaikan saostusaltaalle, josta ne voivat edelleen aikojen saatossa kulkeutua pohjavesiin tai suotovesien kautta vesikiertoon luontoon. Kaivosvesien käsittely onkin oltava kokonaisuus, joka toimii alusta loppuun koko elinkaarensa ajan! Ei vain kaivoksen olemassa olon ajan, ja halvimmilla mahdollisilla menetelmillä.

Näillä eväillä voisi uudistaa nykyistä ”Kepun sorvaamaa” kaivoslakia. Tosin poliitikkoja tähän työhön EI pitäisi sotkea ollenkaan! Pieleen tulee menemään…

Kansalaisaloite: Suomen kaivoslaki uudistettava!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3663

 

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko

 

Previous

Hälvälän kaivos

Next

Kangasjärven kaivos

2 Comments

  1. Endorzan

    Onko teillä kuvaa siitä kun toi montola kaivos oli toiminnassa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi