Keliber Technology Oy:n suunnittelema kaivostoiminta perustuu tällä hetkellä viiden litiumesiintymän louhintasuunnitelmiin Kaustisella, Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Kaivoskohteet ovat vuoden 2019 kannattavuustarkastelun tuotantojärjestyksessä Syväjärvi, Rapasaari, Länttä, Outovesi ja Emmes. Syväjärvi ja Outovesi on suunniteltu avolouhintakohteiksi, Rapasaari ja Länttä avolouhinnan ja maanalaisen kaivostoiminnan yhdistelmäoperaatioiksi ja Emmes maanalaiseksi kaivostoimintakohteeksi.

Tuotantosuunnitelman mukaan tunnetut malmivarat mahdollistavat yli 13 vuoden kaivostoiminnan. Malmivarojen kasvamisen myötä vuosittaista lopputuotteen tuotantokapasiteettia on voitu nostaa 15 000 litiumhydroksiditonniin.

Syväjärven kaivosinfran ja Päivänevan rikastamoalueen rakentaminen ajoittuu nykyisen suunnitelman mukaan vuosille 2022-2024. Syväjärven esiintymän malmin louhinta käynnistyy vuoden 2024 jälkimmäisellä puoliskolla.

Läntän kaivoksen avaaminen on siirtynyt myöhemmille tuotantovuosille Keliberin malmivarojen painopisteen merkittävästä siirtymisestä Syväjärven ja Rapasaaren alueelle. Viimeisimmän kannattavuustarkastelun mukaan Läntän kaivoksen toiminta-aika on noin 4 vuotta, alkaen arviolta vuonna 2034.

Läntän esiintymän alueelle on kairattu tähän mennessä 100 syväkairausreikää, joiden yhteispituus on 9 067 metriä. Kairaustietojen perusteella määritetyt JORC2012 -koodin mukaiset mineraalivarannot ovat 1,328 Mt keskipitoisuudella 1,04 % Li2O. Teknistaloudellisilla laskelmilla on määritetty Läntän esiintymän malmivaroiksi 1,090 Mt keskipitoisuudella 0,89 % Li2O.

Hakemuksen mukaan Läntän avolouhintavaihe kestää noin vuoden, jonka jälkeen tuotanto siirtyy vaiheittain noin kolmivuotiseen maanalaiseen louhintaan. Maanalainen kaivostoiminta alkaa valmistelevilla töillä, joita ovat mm. vinotunnelin, yhdys- ja louhintaperien sekä ilmanvaihtonousujen louhinnat. Louhittu malmi kuljetetaan ensin malmikentälle, josta se lastataan malmirekkoihin ja kuljetetaan Päivänevan rikastamolle. Malmin louhintamääriksi on esitetty avolouhoksesta 263 000 tonnia ja maanalaisesta kaivoksesta 826 000 tonnia.

Avolouhintaa varten asetettava vakuus 40 000 euroa.

Kaivosvakuudella katetaan seuraavat kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteet:
• avolouhoksen aitaaminen (1200 m) ja varoituskylttien asentaminen  (25 000 €)
• viipaleparakkien poisto ja rakennuspohjien siistiminen (2 000 €)
• sähkölinjojen ja muuntamojen purkaminen (5 000 €)
• vesienkäsittelyaltaiden tasaamistyöt (kaivinkonetyöt) ja siistiminen (2 000 €)
• vesienkäsittelyyn liittyvien putkilinjojen ja pumppaamojen poisto (2 000 €)
• kaivosalueen yleinen siistiminen (varikkoalueet ym.) (2 000 €)
• tiestön purkaminen (2 000 €)

Maanalaista kaivosta varten asetettava vakuus 25 000 €.

Lähde: Tukes:n päätös 11.2.2022

 

https://www.kriittisetmateriaalit.fi/eun-ehdotus-litiumin-luokittelusta/

Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n Risk Assessment Committee (RAC) -komitea haluaa luokitella kolme litiumin suoloa perimää vaurioittavien tai lisääntymismyrkyllisten aineiden luokkaan 1A. RAC-komitean mukaan litiumin suolot voivat heikentää lisääntymiskykyä sekä vahingoittaa sikiötä tai rintaruokinnassa olevia lapsia.

Matkassa on vain yksi mutka: samaan aikaan kun ECHA miettii litiumin luokittelu, EU tarvitsee kipeästi litiumia vihreän siirtymän toteuttamiseen.

Jos litiumin suoloille lätkäistään ECHA:n ehdottama leima, iskee se litiumin tuotantoon korkeampien tuotantokustannusten muodossa ja ajaisi sijoittajia pois litiumin parista, varoittavat teollisuuden etujärjestöt. Pallo on nyt komissiolla, jonka pitää päättää, täyttävätkö nämä aineet uuden luokittelun kriteerit.

Euroopan komissio päättää lähiaikoina luokitellaanko litium myrkylliseksi kemikaaliksi. Tämä on saanut aikaan melkoisen kuhinan akku- ja raaka-ainetuottajien keskuudessa, jotka varoittavat päätöksen suistavan EU:n vihreän siirtymän raiteiltaan

 

Länttä kohti 5/2020, 7/2022

Läntästä löytyi kolme koekaivausta, jotka ovat täyttyneet vedellä.

Louhittua materiaalia löytyi alueelta vähäisiä määriä. Melko pieniltä tuntuvat myös alustavat vakuudet. Mitä alueen jälkitarkkailuun on varattu?

Kvartsijuonne koekaivannon reunassa.

Paljonkohan sulffidipitoista kiveä löytyy sivukivistä?

Miten käy litiumin myrkyllisyysluokituksen kanssa, vai ajavatko sähköautot myrkkypäästöjen edelle!? Tulevaisuus näyttää on merkitys vähäinen vai ei…

Jälkihapollinen lähdevesi

Janoiset kaivostutkijat löysivät keitaan Läntän ja Koivusaarennevan koelouhoksien läheisyydestä. Matkajuomat saatiin matkaan Finn Spring:n Toholammin tehtaalta. Mutta mistä Finn Spring olikaan kaukaisesti tuttu…?

Lähdevesijätti Finn Spring tuomittiin hovissa 290 000 euron korvauksiin sekä sakkoihin ympäristön turmelemisesta

Hovioikeus katsoi, että lähdevesivalmistaja ja myös patukkatehdas Leader Snack olivat pilanneet ympäristöä johtamalla puutteellisesti käsiteltyjä jätevesiä luontoon vuosien ajan.

Syytteen mukaan Finn Springin ja uimahalliyhtiö Lylyn Pisaran jätevedet on johdettu sakokaivojärjestelmään, jonka kapasiteetti ja puhdistusteho ovat lleet täysin riittämättömät. Ylivuotovedet taas on johdettu avo-ojaan, mistä ne ovat kulkeutuneet eteenpäin.

Oikeus katsoo, että yritykset olivat vuosien ajan johtaneet jätevesiä luontoon ilman riittävää käsittelyä ja ympäristölupaa sekä myös ympäristölupaehtojen vastaisesti, mikä on aiheuttanut ympäristön pilaantumista. Oikeuden mielestä toiminnanharjoittajan vastuulla on ymmärtää yritystoimintansa seuraukset, vaikka viranomainen ei valvoisikaan.

Finn Springin toimitusjohtaja sekä hallintojohtaja tuomittiin molemmat ympäristön turmelemisesta päiväsakkoihin. Toimitusjohtaja sai 60 päiväsakkoa eli yhteissummaltaan 8 100 euroa. Hallintojohtaja taas 40 päiväsakkoa, jonka yhteissumma oli 4 880 euroa.

Hovioikeus katsoi päätöksessään, että useana vuonna todetulla jätevesisienikasvustolla Lestijärvellä ja Toholammin Härkänevan tehtaalla on yhteys Finn Springin ja Leader Snackin jätevesien purkuputkiin.

Lähde Yle 4.2.2022

 

Kyllä sakot tuntuvat kohtuuttoman suurille, jos vertaa suhdetta Talvivaaran jätevesien laskemiseen ja kipsisakka-altaan vuotoihin! Ei mene tasan oikeuden jakaminen kyllä tässä maassa! Onko kaivosteollisuutta kohdeltu sinkkihansikkain tapahtuneista negatiivisista ympäristövaikutuksista ja onnettomuuksista, jälkihoidoista puhumattakaan? Harvassa ovat olleet Nemesiksen tuomiot kaivosherroille ja yhtiöille… Maanpakolaisen Pekka Peränkin sakot oli enemmän vitsi kuin tuomio; Talvivaaran konkurssi yhtiöstä puhumattakaan… Aurinkoisia eläkepäiviä vaan Pekalle sinne Luxemburgiin!

Tämän lähteen tarjosi Kaivostutkijat.

Jari ja Jarkko