Keretin kaivos – Remastered edition 9/2020

Vanha Keretin kaivoksen versio

Finncobaltin Hautalammen kaivosprojekti

Keretin ja Outokummun alueen vierailevana tähtenä huseeraa nykyään FinnCobalt Oy, joka pyrkii avaamaan vanhalle kaivosalueelle uutta kaivosta.

FinnCobalt Oy suunnittelee Outokummun kaupungissa entisen Outokummun kuparikaivoksen alueella sijaitsevan Hautalammen koboltti-nikkeli-kuparimalmion ottamista tuotantoon. Yhtiön tavoitteena on tuottaa maanalaisesta kaivoksesta louhittavasta malmista kasvavan yhteiskunnan sähköistymisen tarvitsemia akkuihin käytettäviä koboltti- ja nikkelikemikaaleja.

”Tavoitteena tuottaa vastuullisesti ja jäljitettävästi akkuteollisuuden tarvitsemia Koboltti- ja Nikkelikemikaaleja”

”Rikastukseen liittyvät riskit helposti tunnistettavia, tiedossa ja hallittavissa”

– FinnCobalt Oy markkinointiaineisto 2020 –

 

Hautalampi Historiaa

Hautalammen kobolttimalmio on tunnettu jo 1930-luvulta saakka. Outokumpu Oy kehitti ja otti esiintymän tuotantoon vuosien 1985-1986 välisenä aikana. Malmiin kairattiin yhteensä 10 000 m kairareikiä, ja tehtiin vinotunneli valmiiksi noin 150 metrin syvyyteen. Yhteensä tunneleita tehtiin noin 2 100 metriä. Äkillinen koboltin hinnan pudotus keskeytti projektin vuonna 1986 ja Outokumpu lopetti koboltin tuotannon ja sulki Kokkolan kobolttipasuton.

FinnNickel Oy osti esiintymän oikeudet vuonna 2007 Outokumpu Mining Oy:ltä. Finn Nickel Oy suoritti alueella kairauksia vuosina 2007–2008 ja laati malmin louhinnan ja rikastamisen kannattavuustarkastelun vuonna 2009.

Australialainen Vulcan Resources Pty Ltd osti Hautalammen esiintymän oikeudet vuonna 2009 FinnNickel Oy:ltä ja muodosti yhtiön Vulcan Hautalampi Oy.

Hautalammin kaivokselle on myönnetty ympäristölupa jo vuonna 2009.

Vulcan Resources Pty Ltd (Perth, Australia) on lopettanut Suomen toimintansa ja myynyt Luikonlahden rikastamon ja Kylylahden kaivoksen Bolidenille. Hautalammen malmiesiintymä (Vulcan Hautalampi Oy) myytiin syyskuussa 2016 Alandra Oy:lle ja Kiviralli Oy:lle. Tetra Ekberg Oy tuli kolmanneksi omistajaksi kesäkuussa 2017.

Eurobattery Minerals AB rahoittajaksi 5/2020

YVA-ohjelman arviointi menossa 2021.

Lähde: FinnCobalt markkinointiaineisto ja Hautalammen YVA-ohjelman selostus.

FinnCobaltin Oy:n taustavoimat

Finncobalt Oy Toimitusjohtajana toimii Markus Ekberg , FM, Geologi (Eurogeologi)

35 vuoden kokemus kansainvälisestä kaivosteollisuudesta johtotehtävissä (Suomi, Norja, Ruotsi, Australia, Irlanti). Vetänyt kaivosalan tutkimus-, tuotanto- , kannattavuustarkastelu- ja kaivosten rakennushankkeita. Osallistunut eri maissa yhteensä kymmeneen YVA- ja luvitusprosessiin.

CV:stä löytyy hyviä meriittejä:

Endomines AB 2009- 2017
General Manager of the Hitura nickel mine (2007-2009)
Resident Manager of the Pahtavaara Gold Mine (2004-2005)

 

Ekberg:n lentävä lause Savon Sanomissa on taattua kaivosteollisuuden mantraa.

Särkinimen kaivoksen vastuullisuus oli jotain tätä…

Kotimainen ja veronmaksajien rahoittama perunapelto – Hituran kaivos –

 

Geologi korjasi kaivosbuumin hedelmät

Vesa-Jussi Penttilä on nähnyt kaivosalan laskun ja nousun.

”Kun metallit halpenevat, kaivoksia suljetaan ja alan ammattilaiselta voi mennä työpaikka. Kun metallit kallistuvat, kaivosalan ammattilainen voi vaikka ostaa kunnon auton.”

Vuosina 1988-2000 Penttilä työskenteli Nivalassa sijaitsevan Hituran nikkelikaivoksen johtajana. Noihin vuosiin mahtuu myös puolentoista vuoden jakso 1998-99, kun Hituran kaivos oli suljettuna huonon kannattavuuden takia.

Penttilä ryhtyi yrittäjäksi ja perusti alkuvuodesta 2004 Suomen Nikkelin, joka pyrki kehittämään uutta nikkelikaivostoimintaa.

Geologian perussääntö kuuluu, että malmia löytyy aina sieltä, mistä sitä on aiemmin löytynyt.

Suomen Nikkeli aloitti toimintansa ostamalla kuuden nikkeliesiintymän valtausoikeudet Outokummulta. Outokummulta ostettujen valtausten jatkoksi Penttilä valikoi vielä puoli tusinaa muuta lupaavaa esiintymää.

Suomen Nikkelin toiminta-ajatus ei ollut tehdä varsinaista malminetsintää vaan jalostaa tunnettuja esiintymiä kaivoksiksi.” Aluksi yhtiö rahoitti valtaustensa tutkimukset, koelouhinnat ja malmin rikastuskokeet suomalaisen pääoman turvin. Rahaa saatiin pankista, Tekesiltä ja TE-keskukselta.

Sitten syksyllä 2006 rahoittajaksi ja yhteistyökumppaniksi tuli kanadalainen malminetsintäyhtiö Belvedere Resources. Belvedere osti toukokuussa kokonaan Suomen Nikkelin, josta tuli Belvederen tytäryhtiö Finn Nickel. Sen jälkeen Belvedere osti kesäkuussa Outokummulta Penttilälle tutun Hituran kaivoksen.

Nyt Belvedere tuottaa nikkelimalmia kahdessa paikassa, Hiturassa ja kesäkuusta alkaen Leppävirran Särkiniemessä.

Seuraava projekti on kaivoksen avaaminen Leppävirran Valkeisenrantaan.

Kun Valkeisenranta avataan, Belvederen nikkelimalmin tuotanto kaksinkertaistuu.

Penttilälle toukokuun yrityskauppa merkitsi kaivosbuumin hedelmien korjuuta.

Hän ja kaksi muuta Suomen Nikkelin pääomistajaa saivat maksuksi yhtiöstään 8,2 miljoonaa Belvederen osaketta.

Osakkeiden arvo on nyt yhteensä noin 12 miljoonaa euroa, ja ensi vuoden alussa Penttilä ja muut pääomistajat voivat myydä osuutensa vapaasti.

Helsingin sanomat 5.8.2007

Kuva: Outokummunseutu-lehti

Särkiniemen ja Hituran kaivokset menivät molemmat konkurssiin. Ympäristöongelmat jäivät veronmaksajien ja naapurien perinnöksi!

Särkiniemen kaivos OSA 1

Särkiniemen kaivos OSA 2

Hituran kaivos OSA 1

Hituran kaivos OSA 2

 

Hautalampi ympäristövaikutusten arviointi

FinnCobalt Oy:n YVA ohjelman puutteellisuuksia on käsitelty ansiokkaasti Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry ja Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry:n toimesta 8.1.2021. Linkki koko lausuntoon.

Tässä muuta räikeä esimerkki:

1. Vastuu vanhoista kaivannaisjätteistä kuuluu ilmeisimmin Outokumpu oyj:lle ja on selvitettävä sen kustannuksella

Hanketta on suunniteltu hyödyntämään Outokummun vanhoja kaivosrakenteita ja jätealueita. Finncobaltin edustaja kertoi YVA-tilaisuudessa, ettei ole ottanut vastuita näistä. Ilmeisesti toiminta edellyttää sopimusta Outokummun ja Finncobalt/Eurobattery mineralsin välillä. ELY-keskus vastasi kysyttäessä Outokumpu Oyj:n vastuista, että koska vahingoista on annettu rikostuomio, asiaan ei voisi enää puuttua. Jotta alueella voisi toimia, on vastuut selvitettävä. Ongelmallista asiassa on ollut lupa- ja valvontaviranomaisten osaamisen puute sekä todennäköinen valtionyhtiötä suosiva rakenteellinen korruptio, joita on käytetty hyväksi.

Koska vanhojen jätteiden alueella esiintyy ja sieltä laajasti leviää laittomia vaikutuksia, on niiden korjaamisen määrääminen/korjaaminen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vastuulla. ELY-keskuksen tulee selvittää vastuut ja saattaa jätealueet laillisesti kestävään tilaan sekä hoitaa pinta- ja pohjavesien sekä maaperän kunnostus lailliseen tilaan.

Hankeyhtiö on pieni ja sen myöskin pienen rahoittajayhtiön Eurobattery Mineralsin toiminta on johtanut arvosteluun ja mahdollisesti rikostutkintaan Espanjassa. Vastuiden ja jälkihoidon lisäksi YVA:ssa täytyy selvittää uskottavasti kaivannaisjäteasetuksen mukaiseen jälkihoitotilaan pääsemistä varten tarvittavat vakuudet. Vakuudet tulee määrätä kaikille vastuullisille tahoille.

 

4. Kemialliset päästöt pinta- ja pohjavesiin

Tässä tulee tarkastella kaikkia kaivoksen toimintoja sekä eri vesijakeita, erityisesti kuivatusvesiä, suotovesiä, ja prosessivesiä. Kaikkien vanhojen ja uusien jätteiden suotovedet ja teollisuusalueiden hulevedet on kuvattava käsittelyineen.

Erityisesti tulee kuvata haitta-aineiden kuten:

a. raskasmetallien, lantanoidien/REE-metallien, ja arseenin, alumiinin, raudan ja mangaanin,
b. yleisten ja harvinaisten suolaionien (ml. litium, strontium, fluoridi ja bromidi),
c. asbestien ja kuituisten sekä vastaavasti vaarallisten mineraalien,
d. uraanin, toriumin ja niiden radioaktiivisten tytäraineiden,
e. kemiallisten reagenssien, räjähteiden komponenttien, kairauksen apuaineiden, flotaatioreagensseista erityisesti ksantaattien (ks. esim. Hannukaisen ympäristölupaprosessi), ja mahdollisten flokkulanttipolymeerien,
f. sekä ravinteiden erityisesti typpi- ja fosforiyhdisteiden pitoisuudet, vaikutukset ja päästöjen vähennysmahdollisuudet reagensseja ja prosessia muuttamalla.

YVA-ohjelmasta puuttuvat ylimalkaisimmatkin päästötiedot, mikä on erittäin valitettavaa, koska näitä on varmuudella yhtiön tiedossa tai YVA-hanke on ylipäänsä ennenaikainen.

YVA:ssa on tarkasteltava vedenpuhdistuksen vaihtoehdot mukaan lukien suolojen poisto esim. käänteisosmoosilla ja haihduttamalla. Erityisiä suolariskejä ovat syvältä tulevat kuivatusvedet ja mineraaleista mm. rapautumisessa vapautuva sulfaatti.

 

6. Hankkeen haitalliset vaikutukset Sysmäjärven RAMSAR- ja Natura 2000 – alueeseen

Hankkeessa on tarkoituksena johtaa raskasmetallijäämiä sisältäviä kaivosvesiä Sysmäjärveen. Sysmäjärvi on nimetty vuonna 2004 RAMSAR-yleissopimuksen mukaisesti kansainvälisesti merkittäväksi kosteikoksi

”Happamat kaivosvedet hävittivät kalat Sysmäjärvestä lähes kokonaan 1930–1960-luvuilla. Tämän jälkeen kaivosvesiä on neutraloitu vuosina 1964–2001, tuona aikana järven happamuus on vähentynyt ja järvi on toipunut”. Kuten kerrotaan, suunniteltu hanke todennäköisesti palauttaisi järven aiempaan vakavan pilaantumisen tilanteeseen.

 

8. Happamien kaivosvesien käsittelyyn ei ole suunnitelmia

Hanke edellyttäisi vanhan kaivoksen tyhjentämistä, mikä tarkoittaa varautumista laadultaan happamia kaivosjätevesiä vastaavien vesien käsittelyyn, vaikka tätä tosiasiaa ei tunnusteta suoraan YVAasiakirjassa. Asiakirjassa vain todetaan (4.4.2, s. 38), että kaivoksen tyhjennys- ja kuivanapitovedet voivat sisältää kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleja. Poistettavien vesien tämän hetkistä laatua ei ole selvitetty.

Sivuilla 26–27 esitetty kuvaus vesien allastuskäsittelystä on selvästi riittämätön.

Jäteveden käsittelyssä on esitettä suolanpoiston ja haitta-aineiden paremman puhdistuksen vaihtoehdot, ml. käänteisosmoosi ja vastaavat menetelmät. Jätevedet on määrä johtaa Alimmaiseen Hautalampeen, ja siitä edelleen Ruutunjoen kautta Sysmäjärveen, siis samaa reittiä, joilla aiempikin kaivostoiminta pilasi nykyistä RAMSAR- ja Natura 2000 –suojelualuetta.

 

9. Maa-ainesten perusteeton luokittelu pilaantumattomiksi, toiminnan ja vanhojen jätteiden vaikutukset maaperään on selvitettävä kattavasti

”Vinotunneliin on sijoitettu muutamia kymmeniä autolastillisia Talvivaaran koerikastamon rikastushiekkaa”. Talvivaaran testilaitoksen rikkihapolla liuotettua mustaliuskemursketta ei missään tapauksessa voida kutsua pilaantumattomaksi maa-ainekseksi, ja siksi tämä väite on väärä ja harhaanjohtava. Talvivaara-Terrafamen mustaliuske-sivukivi sekä sekundääriliuotuksen jäte on ympäristöluvassa luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi.

”Nykytiedon mukaan osa maa-aineksista (täyttömaat) sisältävät kohonneita pitoisuuksia metalleja ja rikkiä. Kattavaa tai tarkempaa tietoa alueen maaperän laadusta ei ole saatavilla”.

 

10. YVA-ohjelma pyrkii keventämään toiminnanharjoittajan vastuita ja velvollisuuksia vetoamalla aiemmin tehtyihin virheisiin

Outokummun kaivosalueesta ”on arvioitu voivan aiheutua edelleen vakavaa haittaa ympäristölle, mistä syystä sen ympäristövastuista ja -vaikutuksista on todettu olevan tarpeen selvittää lisää”. Edelleen todetaan, että ELY-keskus on vastuussa käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden tutkimuksista. YVA-ohjelmassa kuitenkin ongelmat kuitataan toteamuksella, että niiden laajuus ja mahdolliset tutkimukset määritetään myöhemmin. Tämä ei ole mahdollista. Yritys ja ELY-keskus eivät voi olettaa, että uusi projekti voidaan hyväksyä vanhalle kaivosalueelle selvittämättä ensin nykyisiä velvoitteita ja vastuita. Muussa tapauksessa on ilmeinen vaara, että kaivosyhtiö tulevaisuudessa voi pyrkiä väistelemään vastuuta omista ympäristövaikutuksistaan vetoamalla aikaisempaan kaivostoimintaan.

YVA-ohjelmasta ilmenevät hankkeen tekniset ja tieteelliset puutteet johtavat todennäköisesti tilanteeseen, jossa toistuvat alueen edellisten kaivoshankkeiden aiheuttamat ongelmat. ”Kaivospiirin alueen pohjavesi on pilaantunut jo aiemman kaivostoiminnan aikana. Alueen pohjaveden yksi suurimmista kuormittajista on Keretin vanhan kaivosalueen jätealueet. Pohjaveden laatu on alueella heikko ja se soveltuu huonosti vedenhankintaan”. Edelleen kerrotaan, että: ”Keretin kaivoksen toimintaa harjoittanut yhtiö on edelleen korvausvelvollinen joillekin alueen talouksille pohjaveden pilaantumisen vuoksi”; ja (s. 69) että ”Alueen pohjaveden käyttökelpoisuutta heikentää merkittävästi keskeiselle harjualueelle kasatut vanhan kaivoksen jätealtaat”.

Vallitseva tilanne tulisi todennäköisesti johtamaan vastuiden raukeamiseen, koska vastuuta ympäristöhaittojen jatkumisesta on mahdotonta määrittää. Lisäksi ehdotettu hanke tulee todennäköisesti uudelleen saastuttamaan jo kertaalleen kunnostettuja alueita, kun aiempien hankkeiden tuottamat saastukkeet mobilisoituvat. Vastuuta näistäkin voi toiminnanharjoittaja pyrkiä väistämään.

 

17. Yhteisvaikutukset

Eri päästöjen yhteisvaikutukset tulee kuvata luotettavasti ja kattavasti. Tämän tulee käsittää yhteisvaikutukset muiden hankkeiden toimintojen kuten Elementiksen ja GTKn koerikastamon ja lakkautettujen kaivoshankkeiden jätteiden kanssa.

 

18. Päästöjen vähentäminen hankevaihtoehtoihin

Suunnittelun lähtökohtana olevat päästöt ja vaikutukset ovat ilmeisen kestämättömiä. Tämän vuoksi hankevaihtoehtoihin tulee lisätä vaihtoehtoja, joissa metallien, arseenin, suolojen, kuituisten aineiden, radioaktiivisten aineiden, raskasmetallien, sekä kemikaalien ja ravinteiden päästöjen tasoja rajoitetaan merkittävästi.

 

19. Paras saatavilla oleva teknologia

Paras saatavilla oleva teknologia tulee kuvata laajasti kansainvälisesti mukaan lukien uusimmat teknologiat. Erityisesti tulee käsitellä vedenpuhdistuksen vaihtoehdot kustannuksineen.Tässä on keskeistä esittää sulfaatin ja suolanpoiston vaihtoehdot, tässä voi vertailukohtana kansainvälisiä teknologiareferenssejä mm. kaivosteollisuudessa.

 

22. Räjäytykset ja rikastamon melu ja tärinä aiheuttaisivat vakavia häiriöitä väestölle

YVA-asiakirjasta (sivu 54, kuva 10) käy ilmi, että jopa alle 500 m etäisyydellä kaivospiirin rajasta on varsin runsaasti rakennuksia ja asutusta. Tämä tosiasia kyseenalaistaa vakavasti koko hankkeen. Sivulla 39 esitetty väite, jonka mukaan ”maanalaisen louhinnan tärinä arvioidaan suhteellisen vähäiseksi”, on selvästi epärealistinen, kun otetaan huomioon räjäytyssyvyys ja käytettävien räjähteiden määrät.

 

23. Puutteelliset suunnitelmat kaivoksen sulkemisen ja jälkitöiden osalta

YVA-ohjelma-asiakirjassa ei esitetä realistista kaivoksen sulkemisen ja jälkihoidon suunnitelmaa, jolla uskottavasti voitaisiin välttää pitkäaikaiset ympäristövaikutukset, etenkin kaivannaisjätteiden raskasmetallien aiheuttama vesien pilaantuminen.

 

24. Mahdollinen eturistiriita ELY:jen valvonta- ja aluekehitysroolien välillä

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen käsitellessä Hautalammen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointia, hanke on jo saanut alueellisen ympäristöhallinnon kanavoimaa EU:n aluekehitysrahaa hankkeeseen 630 000 €. “630 000 euron kehitysvarat on myönnetty timanttiporausporauksiin ja niihin liittyviin kemiallisiin määrityksiin, konsultointityöhön ja henkilöstökustannuksiin, jotka liittyvät suoraan Hautalammen kaivoksen ja akkumineraalien käsittelylaitoksen kehitysprojektiin. Noin 300 000 euroa apurahasta investoidaan timanttiporauksiin ja määrityksiin sekä konsultin ja henkilöstön palkkakustannuksiin. Myönnettyjen varojen hankekausi kestää 2. kesäkuuta 2020 – 30. kesäkuuta 2022. Tämä tarkoittaa, että jo hankkeen käynnistämisen jälkeen kertyneet projektikustannukset ovat tukikelpoisia.”

Kiinnitämme vakavaa huomiota siihen, että EAKR-rahoitus on hankkeelle ilmeisesti myönnetty väärin perustein, koska EAKR:n säännöt eivät salli avustusten käyttöä hankkeissa, joilla ei ole tarvittavia ympäristölupia. YVA-ohjelma-asiakirjassa kuvataan hankkeen tarvitsemat luvat ja niiden suunniteltu hakemisen aikataulu. Ristiriitatilanne antaisi mielestämme aiheen valittaa virheellisestä avustuspäätöksestä Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF). ELY-hallinnon tekemä päätös avustuksen myöntämisestä hankkeen kehittämiseksi voi synnyttää YVA-arviointia koskevan sisäisen eturistiriidan, koska kielteinen raportti merkitsisi, että saman hallinnon päättämä 630 000 euron avustus olisi olennaisesti hukkaan heitettyä rahaa. Tämän ilmeisen ristiriidan ratkaiseminen edellyttää toimivaltaisen viranomaisen puuttumista asiaan.

 

25. Hankkeesta vastaavan yrityksen taustat ja omistussuhteet on tarpeen selvittää osana YVA-prosessia

Hankkeesta vastaava yhtiö on monimutkaisin omistusjärjestelyin osa kansainvälistä kaivostoimintaan keskittynyttä yritysrypästä. Tällaisilla järjestelyillä on mahdollista häivyttää viimekätiset vastuut mahdollisista ympäristöongelmista tavoittamattomiin.

Yhtiön kansainväliset omistajaorganisaatiot vastuuhenkilöineen ovat olleet osallisina erinäisissä ympäristöongelmissa ja -konflikteissa eri puolilla maailmaa. Ympäristöjärjestöt eri maissa ovat koettaneet seurata yhtiöiden keskinäisiä järjestelyjä. Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut EU:n ympäristöjärjestöjen yhteistyöorganisaatio EEB:n kautta käyttöönsä espanjalaisen Ecologistas in Accion -järjestön kokoaman selvityksen Hautalammen esiintymän oikeudet vuonna 2009 ostaneen australialaisen Vulcan Resources Pty Ltd -yhtiön taustoista.

 

Uutinen tästä ”vastuullisuudesta” Outokumpu Oy:n suunnasta

… viime viikonloppuna kaivosasia sai yllättävän käänteen aluehallintoviraston yhteydenoton muodossa. Avi lähestyi outokumpulaisia ja liperiläisiä maanomistajia ”häkellyttävällä” kirjeellä.

Outokumpu Mining Oy kertoo vetäytyvänsä vastuusta Outokummun alueen pohjavesien pilaamiseen. Yhtiö hakee Avilta lupaa Keretin kaivoksen ja rikastamon jätevesien pilaaman pohjaveden korvauksista luopumiseen.

Onko kyseessä ajatus, että hakijan eli Outokumpu Mining Oy:n velvoitteen poistuminen tulisi osaksi uuden kaivoksen siis Finncobaltin ympäristölupaa ja velvoitetta?

FinnCobaltin ja kanadalaisyhtiö Explorex Resourcesin aiesopimus kanadalaisrahoituksesta raukesi. Nyt on allekirjoitettu uudelleen neuvoteltu aiesopimus kolmen miljoonan dollarin saamisesta kaivoshankkeen valmistelemiseksi.

lähde: Uutislehti Karjalainen

 

Kaivoskeinottelu

FinnCobalt:n ohella kaivosalalla on ollut nähtävissä monia kaivoskeinotteluun liittyviä juonia. Perimmäisenä tarkoituksena ei nyt ensisijaisesti ole tehdä vastuullista kaivosta, vaan myydä tarina sijoittajille. Kiven kovaan hintaan! Nämä tarinoiden aihiot ovat sidottu vanhoihin GTK:n ja Outokummun tutkimiin malmioihin. Useimmat näistä ovat olleet pieniä tai riskialttiita. No nythän näihin saa mukavasti tarinan juonta, kun saadaan Business Finlandilta ja ELY-keskukselta kehittämistukia, ja vallataan ”hieman” lisää malminetsintäalueita lähialueilta. Kun tarinaa on hierretty sopivasti, kuvaan astuvat sijoittajat. Useimmat näistä ovat raakoja business-miehiä/naisia, joille kaivoksen ympäristöasiat eivät ole se ykkösasia. Monet ryvettyneitä jo aikaisemmissa kaivoshankkeissa. Tarinan kertojat jäävät usein taustalle konsulteiksi tai kaivoksen johtajiksi; kovaan palkalla. Kovin keinottelija Suomen historiassa on ollut varmaankin Pekka Perä. Eurolla kaivos; sadoilla miljoonilla kaivos. Siinä sivussa tuohta mukavasti taskuun, ja loppukusetus oli reilu 200 000 € vuosipalkka Ahtiumissa…

Onko ainut esimerkki? Ei. FinnNickel, Altona Mining, Beldevere Mining menneiltä vuosilta mainittuna.

Latitude 66 Cobalt:n viimeaikainen toiminta kuuluu jokseenkin samaan sarjaa (Malmietsintäyhtiö Latitude 66 Cobalt myydään sveitsiläiselle SunMirror AG:lle. Kauppasumma 45 miljoonaa-  Yle 26.8.2021).

OneCoin huijauksessa rikastunut Kari Walhroos, on puuhaamassa Tuohivirta-nimistä kultakaivoshanketta Sodankylässä…

Sinivalkoinen Sotkamo Silver on rypenyt kannattamattomana kaivoksena Sotkamossa. Tarinaa koitetaan ylläpitää Bolidenin myymällä malminetsintäalueella Suomussalmella.

Endominesin tarinassa on jos jonkinlaista sivujuonnetta Idahon ”massiivisilla” kultasuonilla ja Karjalan kultavyöhykkeellä…

Akkumineraaleja Heinäveden Aittolammella Beowulf mining:n toimesta. Tätä voisi jatkaa monella muulla vireillä olevalla hankkeella. Onhan se Suomi ”kaivosteollisuuden Kongo”, jossa ei ole kaivosveroa…

Harva näistä Juniorikaivosyhtiöistä pääsee kannattavaksi kaivosgrynderiksi saakka. Ulkomaalaisten isojen poikien sarjaan Bolidenin, Agnico Eagle:n, Yara:n jne. rinnalle.

Valtiollinen Terrafame ja Suomen Malmijalostuksen voi edellisistä poiketen laskea kaivoskorruption piikkiin. Siinä talutusnuorassa kulkee poliitikot, ELY:t, AVI:t, TUKES:t, hyvä palkkaiset kaivospomot ja toimitusjohtajat, läpimätä ja korruptoitunut Trafigura. Lähes koko kaivosklusteri. Sirkushuveihin, työpaikkoihin ja veroeuroihin on tämä tarina paketoitu.

Puuttuisi vain tarinasta, että joku vuotaisi tietoon tuon valtionsalaisuudeksi noteeratun Trafiguran ja Terrafamen sopimuksen, ja siihen liittyvät hyväveliverkostot…

Vielä kerran Pojat!

Tässä Finncobaltin mantrassa on kovin tuttu kaiku. Outokummun ’kaivosmiehet’ ovat kehittäneet kaivoshankkeita vanhan Outokummun malmioiden pohjille. Niin monessa on ollut karvas ja hapan lopputulos. Konkursseja, ympäristön pilaantumista ja kaiken maailman suhmurointia YVA-ohjelmista lähtien. Eikä tämäkään riitä! Yhteiskunnan varoilla pyöritetään ”kehityshanketta”, jonka YVA-ohjelma on jotain kivikauden tasoa. Samat naamat pyörivät lähialueen YVA-selostuksissa:  Envineer Oy / Groundia Oy/ Ramboll. Hautalammen YVA:sta näkee, että se on selkeästi puolueellinen, ja ”mittatilattu” tutkimus FinnCobaltille mahdollisimman suotuisalla tavalla! Unohtui vain pari oleellista asiaa…

On sentään siirrytty nykyaikaan yhdessä asiassa. Nikkelistä ollaan siirrytty näppärästi akkumineraaleihin! Ekbergin uutiskommentit Kongon lapsityövoiman käytöstä, on sitä banaalia mielikuvamarkkinointia, johon ei saisi langeta! Ekberg & CO. voisi keskittää enemmän tarmoaan noihin oikeasti kunnollisiin YVA-ohjelmiin ja selostuksiin, tai siihen että vastuullisuus on ollut aikaisemmissa hankkeissa kaikkea muuta kuin vastuullista. Näistä voisi mainita Hituran ja Särkiniemen kaivoksen eikä Endomineskaan ole ollut sieltä parhaimmasta päästä…

Kehityshankkeet ovat ok, mutta EI SE miten vastuuttomasti tätä perseilyä jatketaan.. Ja sitä peliä vasta pelataankin varsin taitavasti, sillä ei kukaan, EI KUKAAN ei tunnu joutuvan näistä millään tavalla vastuuseen. Tarina pyörii tarinasta toiseen ja takaisin. Suurin osa näistä onkin Outokummun, Rautaruukin tai GTK:n vanhoja, jos kauan sitten tutkittuja aihioita, joita näppärästi voi ottaa ”kehityshankkeeksi”. Jos katsoo varauskarttoja, niin näinhän se on! Niin myös FinnCobaltin tapauksessa. Ja varausalueet Savonrannan-Liperin-Heinäveden suunnassakin taitavat olla jo ennestään ’korvamerkittyjä’ myyntipuheita.

Saapa nähdä, tekeekö lupaviranomainen Hautalammen YVA-päätöksessä yhden Suomen suurimmista munauksista, jossa Outokummun vastuut häviävät salamyhkäisesti virkamiesten virheiden sekaan.  Toinen vanha virhe on alimitoitetut ympäristövakuudet…

Vai tuleeko Hautalammelle Suomen vastuullisin kaivos, joka kunnostaa vanhan toimijankin ympäristönpilaantumiset? Epäilen erittäin suuresti…

Olisiko rajoja asetettava näille kehityshankkeille? Lainsäädäntö on ainakin jäänyt kaivosteollisuus ry:n kirjoittaman saippuaoopperan tasolle!

Rakit räksyttävät! Kaivoskaravaani se vain kulkee tänä päivänä lujaa…niillä tarinoidensa sähköautoilla…

 

Tätä kehityshanketta on sponsoroinut vuodesta 2017 lähtien Kaivostutkijat

– Esikuvana ja inspiraation loppumattomana lähteenä Se Särkiniemen kaivoksen tarina –

Jari