Luikonlahden Heinälammella 9/2021
Kaavin Luikonlahden kaivoksen osa I ja osa II:lle jatkoa. Osa kolme käsittelee kaivosalueen eteläpuolella olevaa Heinälammen aluetta, joka on toiminut kaivoksen jälkiselkeytysaltaana.
Vanha kartta 70-luvulta. Heinälammet ovat alun perin koostunut kahdesta lammesta, jotka uhrahtiin kaivosteollisuuden jätealueeksi, kuten kartta niin sanoo. Kaivosteollisuuden viherpesu on toiminut myös maanmittauslaitoksen suuntaan. Nykyään harvemmin kartoissa puhuta ”jätealueista” vaikka näin kuuluisi olla.
HEINÄLAMPI
Heinälampi toimii rikastushiekka- ja selkeytysaltaalta tulevien vesien tasaus- ja jälkiselkeytysaltaana. Se sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä rikastamoalueen kaakkoispuolella. Heinälammen altaan käyttö on aloitettu 1968. Heinälammen allasalue on noin 35 hehtaarin kokoinen. Heinälammessa on vanhojen patoturvallisuusasiakirjojenperusteella arvioitu olevan 1,45 milj. m3 vettä.
Heinälammesta vedet puretaan Kylmäpuron kautta Luikonlahteen. Vesien purkaminen ei ole jatkuvaa, vaan se tapahtuu juoksutuskausina, yleensä kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Heinälammen eteläosa on padottu kahdesta kohdasta. Padot on suunniteltu vuonna 1966.
Vuonna 2017 patoja korotettiin moreenilla. Patokorotusten rakentamisen yhteydessä padon 5 itäosalla sijainnut vanha hätäylivuotoputki poistettiin ja korvattiin uudella putkella.
Sulkemisvaiheessa nykyinen juoksutuskanava poistetaan käytöstä ja 5-padon itäpuolelle rakennetaan avokanava.
Lähde: LUIKONLAHDEN RIKASTAMOALUEEN
SULKEMISEN YLEISSUUNNITELMA ENVINEER, Niko Karjalainen
”Selkeytysaltaasta vesi johdetaan dekantointikaivosta ylivuotoviemäriä pitkin Heinälammen altaaseen johtavaan ojaan.”
Melkoista raskasmetallisakkaa kertynyt värikirjoksi ojan pohjalle. ”Boliden tuottaa metalleja tulevia sukupolvia varten”. Näin se käy. Tästä löytyy muutakin kuin rautasakkaa (mm. nikkeli, koboltti, kupari, arseeni). Tuleville sukupolville perinnöksi niitä metalleja, puolimetalleja ja akkumineraaleja…
Lupien rajoissa olevaa purkuvesien poisjohtamista… Valitettavasti näin on! Sähkönjohtavuus oli huimasti koholla, joten ei ihan puhtaita vesiä tässä liiku. Yläpäässä oli rakenteilla vesikäsittelypaikka. Sulkusuunnitelmissa ei ollut mainintaa käytettävästä kemikaalista.
Eräs vanhoista lupaehdoista sanoo tätä. Vuonna kuokka ja Kekkonen viitearvoja ei liene ollut olemassakaan tähän touhuun.
Heinälammen pohjoispää on karuudessaan tylyä katsottavaa…
Vuosikymmenet ovat eri kaivostoimijat valuttaneet jätteensä Heinälampea kohti. Viimeisimpänä toimijana Boliden. Uoma on hakenut paikkaansa siis jo monta kertaa.
Mielenkiintoisia saostumia. Sulfaattisaostumia vai kalkkia?
Paikallinen eläimistö saa kyllä tästä lammesta melkoisen rautaisannostuksen eri mineraaleja…
Ei mikään Savon Sunny Beach kyseessä. Kovin ei houkuttele uiskentelemaan. ”Heinälammen veden pintaa säännöstellään nykyisellään 5-padolla olevan betonirakenteisen juoksutuskanavan kautta. Vettä juoksutetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, kevät- ja syysylivalunnan aikaan.”
Heinälammen vahingonvaaraselvitys on laadittu vuonna 2016. Sen perusteella routavaurioiden ja suotovirtausmurtuman vaara on patojen 4 ja 5 rakenteessa todellinen, koska patojen kuivavara on pieni ja altaan pinta on ajoittain ollut HW-tason yläpuolella. Patomurtuman sattuessa tulvaveden virtaussuunta on Heinälammesta kaakkoon, mikäli murtuma tapahtuu pato-osalla 5 ja lounaaseen, mikäli murtuma tapahtuu pato-osalla 4. Kaikissa tarkastelluissa tapauksissa tulvavesi päätyy lopulta Luikonlahteen ja veden alle jää hetkellisesti sekä osa Heinälammen eteläpuolella kulkevasta rautatiestä, että maantiestä 573.
Patojen kunnostus on tehty vuonna 2017.
Luonnonvesiuoma. Vesi oli kirkkaampaa kuin kaivoksen purkuvedet!
Rantakaislikko. Onko tämä sitä merenrantaluontotyyppiä?! Vastaavaa on muodostumassa Siilinjärven Yaran alueelle satoja hehtaareja. Mitään peittorakenteita sinne ei ole suunnitteilla. Ei todellakaan!
Ensimmäisessä karttakuvassa Heinälammen luoteiskulmalla on merkitty ”kaatopaikka”. Tämä kyseinen ”kaatopaikka” on peitelty, mutta nurkilta löytyy epämääräistä jätettä. Vaikuttaisi osin olevan vanhoja suodattimia ja kaivostoimintaan liittyviä putkia yms. Kysymys kuuluukin: onhan YVA- ja loppusulkuselvityksissä huomioitu vanhat kaatopaikat, ja niiden asianmukainen jälkihoito ja tarkkailu? Mitä kaikkea alueelle on haudattu, ja kenen toimesta?
Gallery Kaivostutkijat: Hetki Luikonlahden Heinälammella
Jälkisanat
Luikonlahden kaivosalue kuuluu Suomen mittakaavassa surkimusten joukkoon ympäristöhaittojen suhteen. Vuosikymmenien laiminlyöntejä on vasta viimevuosina alettu korjata vähän parempaan suuntaan.
Heinälammen aluetta on surutta käytetty kaivosteollisuuden jätealttarina 60-luvun lopulta lähtien. Vaikka kyseessä onkin jälkiselkeytysallas, on sinne kertynyt melkoinen cocktail raskasmetalli ynnä muuta kemikaalijätettä. Mitä on jälkihoitosuunnitelma 2020-luvulla Envineerin suunnittelemana? No sitä perinteistä passiivista vesienkäsittelyä, ei mitään muuta. Kaikki vuosikymmeninä altaaseen kertyneet sakat jäävät lammen pohjille. Laillistettua jätteen loppusijoitusta. Surullista, mutta totta.
Heinälammen patorakennelmakin on kunnostettu vasta vuonna 2017, kun siitä on havaittu puutteita. Historian kirjat eivät myöskään kerro mitä kaikkea ylivuotona on maastoon päässyt vuosikymmenten aikana. Mitä läheiselle ”kaatopaikalle” on haudattu aikojen saatossa? Onko valvovat viranomaiset tietoisia tästä?
Bolidenin malminetsintä jatkuu mm. Polvijärven ja Outokummun sekä Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueella laaditun suunnitelman mukaisesti. Tämän hetkinen etsintätoimen suunnitelma ulottuu vuoteen 2026. Mikäli nämä tutkimukset johtavat kaivostoiminnan alkamiseen, louhittu malmi voidaan rikastaa Luikonlahdella.
Luikonlahdella jätevesi virtaa pinnalla ja pinnan alla vielä vuosikymmeniä. Jatkuu kaivostoiminta alueella tai ei.
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari
