Lohja Rudus Oy louhi vuosina 1980-1984 Tervolan Tikanmaalla kvartsiittia, jonka kvartsipitoisuus on korkea (80%). Esiintymästä louhittu kivi on myyty ulkomaille. Nykyisin toimintaa ei enää ole ja kaivospiiri on lakkautettu. Kokonaislouhinta oli 71 050 t. Louhos sijaitsee 15 km Tervolasta kaakkoon.
Lähde: Lapin geologiset luonnonvarat 2010, Kansalaisen karttapaikka.
Kvartsi
Kvartsi on hyvin yleinen hohkasilikaattimineraali maankuoressa, ja se on tärkeä kivilajeja muodostava mineraali. Kemialliselta koostumukseltaan se on piidioksidia (SiO2).
Kvartsia käytetään mm. lasi- ja keramiikkateollisuudessa, suodatinhiekkana uimahalleissa, puhallushiekkana, kromiuuneissa terästeollisuudessa, tiepäällysteissä ja tulenkestävissä materiaaleissa.
Lähde: Wikipedia
Kvartsipöly
Suomessa noin 50000 työntekijää altistuu työssään alveolijakeiselle kvartsille. Kvartsille altistutaan muun muassa kaivostoiminnassa, betoniteollisuudessa, lasi- ja posliiniteollisuudessa sekä erilaisissa rakennusteollisuuden työtehtävissä. Kvartsi aiheuttaa pitkäaikaisessa altistumisessa silikoosia (kivipölykeuhkoa) ja keuhkosyöpää.
Kvartsille altistumisen raja-arvot ja muut vertailuarvot
Suomessa kaikkien kiteisten alveolijakeisten piidioksidien HTP-arvo on 0,05 mg/m3.
Työntekijät, joiden keskimääräinen kvartsipölyaltistuminen ylittää 10 % voimassa olevasta HTP-arvosta, on syytä ilmoittaa ASA rekisteriin. Jos tarkempaa tietoa altistumistasosta ei ole, työntekijä tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin, jos hän tekee kvartsipölylle altistavaa työtä vähintään 20 päivänä vuodessa vähintään 2 tuntia päivässä tai vastaavan altistumisajan, esim. 1 tunnin 40 päivänä.
Altistuvien ilmoittaminen ASA-rekisteriin
Työ johon liittyy altistuminen kvartsipölylle on lisätty ASA-rekisteriin eli ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille työssään altistuvien rekisteriin ilmoitettavien menetelmien listaan. Työnantajan velvollisuus on selvittää, altistutaanko työssä kvartsipölylle ja kerätä tiedot kvartsipölylle työssään altistuneista ensin omaan työnantajan luetteloonsa. Tämän luettelon tietojen pohjalta työnantajan pitää tehdä ilmoitukset ASA-rekisteriin takautuvasti kalenterivuosi kerrallaan.
Työterveyshuollon terveysseurannan terveystarkastukset ovat tarpeen työssä, jossa kvartsille altistumisesta voi aiheutua silikoosin/keuhkosyövän vaaraa. Jos kvartsipölyaltistumisen on työssä todettu olevan pysyvästi alle 50 % voimassa olevasta HTP-arvosta, silikoosiin sairastumisen riski on todennäköisesti matala. Täysin turvallista altistumistasoa kvartsin aiheuttaman keuhkosyövän osalta ei kuitenkaan nykytietämyksen perusteella pystytä tunnistamaan.
Kvartsin terveyshaitat
Kvartsin terveyshaitat liittyvät alveolijakeiseen pölyyn (hiukkasten halkaisija < 10 µm, mediaani halkaisija = 4,25 µm), joka kulkeutuu keuhkojen alveolialueelle ja voi aiheuttaa silikoosia (kvartsin aiheuttama keuhkofibroosiin johtava pölykeuhkosairaus) sekä keuhkosyöpää. Kansainvälinen syöpäjärjesto (IARC) on luokitellut kiteisen piidioksidin kvartsi- tai kristobaliittipölynä syöpävaaralliseksi ihmiselle (ryhmä 1). Aiemmin ajateltiin kvartsin aiheuttaman keuhkosyövän liittyvän nimenomaan silikoosiin ja vahvin näyttö kohonneesta keuhkosyöpäriskistä tuleekin silikoosiin sairastuneilta työntekijöiltä. Viime aikoina on kuitenkin tullut näyttöä myös lisääntyneestä keuhkosyöpäriskistä työntekijöillä, joilla ei ole röntgenkuvissa havaittavaa silikoosia. Täten silikoosi ei uudempien arvioiden mukaan olisi välttämättä edellytys kvartsin aiheuttamalle keuhkosyöpäriskin lisäykselle. Röntgenkuvauksin ei pystytä havaitsemaan esimerkiksi kvartsin aiheuttamia varhaisia tulehduksellisia muutoksia keuhkoissa, joiden ajatellaan johtavan DNA-vaurioihin ja syöpäriskin lisäykseen.
Työpäivän mittaisen altistumista kuvaavan keskimääräisen kvartsipitoisuuden ollessa 0,05 mg/m3 työntekijällä on 45 vuoden työuran aikana puolitoista-kaksinkertainen riski sairastua keuhkosyöpään. Vastaavassa kvartsialtistumisessa riski sairastua silikoosiin on niin ikään arvioitu olevan n. 1,5-kertainen. Tältä pohjalta altistuminen kvartsille tulisi minimoida selkeästi alle tämän tason.
Keuhkosyövän ja silikoosin lisäksi kvartsialtistuminen on liitetty myös lisääntyneeseen keuhkoahtaumataudin (COPD) riskiin, tuberkuloosiriskiin ja munuaisten vajaatoiminnan riskiin. Keuhkoahtaumataudin kohdalla on tehty joitakin arvioita riskin suuruudesta eri altistumistasoilla, mutta näissä sekoittavana tekijänä on usein ollut tupakointi.
Terveyshaittojen ilmenemiseen vaikuttavat altistumisen kesto ja merkittävyys. Silikoosi voi kehittyä alle viidessä vuodessa, jos altistuminen on huomattavan paljon yli HTP-arvon. Vastaavasti altistumisen ollessa vähäisempää silikoosin kehittyminen voi viedä yli 10 tai jopa yli 20 vuotta. Altistumisen keston ja merkittävyyden ohella terveyshaittojen ilmenemiseen vaikuttavat mm. hengitettävän pölyn partikkelijakauma, hienojakoisen pölyn muodostumisesta kulunut aika (joka voi vaikuttaa happiradikaalien määrään partikkelien pinnalla) sekä pölyn koostumus.
Kvartsin aiheuttamat ammattitaudit
Suomessa työperäisen silikoosidiagnoosin saa tällä hetkellä vuosittain n. 10 työntekijää
Lähde: Työterveyslaitos
Silikoosin ja tuberkuloosin tuhoamat kaivosmiehen keuhkot. Basque Museum of the History of Medicine and Science.
Tikanmaan kvartsilouhoksella 6/2022
Louhos on täyttynyt aikojen saatossa vedellä.
”Läpi valkoisen kiven”. Mitenkä kvartsipölynhallinta on toiminut aikojen saatossa kaivosalalla? Alveolijakeinen (keuhkorakkuloihin asti tunkeutuva pöly) kvartsipöly on hienojakoista pölyä, jota ei näe. Tikanmaan tapauksessa pölylle on voinut altistua mm. murskausvaiheessa. Luonnonmukaisessa tilassaan pölyämisestä ei ole haittaa.
Lohja Oy:ltä on jäänyt jonkin verran kvartsimursketta käyttämättä. Kiertotalous ei ole edennyt ihan loppuun asti.
Toiminta on loppunut, ja alue on jätetty ”luonnonmukaiseen tilaansa”.
Hyötykäyttöä sentään on, että louhoksen vieressä sijaitsee laavu, ja louhosta käytetään myös uimapaikkana. Louhoksessa havaittiin myös olevan rapuja.
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari ja Jarkko
