Outokummun kaivos
Outokummun kaivos tuotti kuparimalmia ja -rikastetta vuosina 1910–1989. Kupariesiintymän löytymisestä kunnia kuuluu Otto Trüstedtille, joka selvitti Rääkkylän Kivisalmea ruopatessa vuonna 1908 löytyneen metallipitoisen kivenlohkareen emäkallion sijainnin. Yhteensä noin neljä kilometriä pitkän, 400 metriä leveän ja 40 metriä korkean kuparimalmiesiintymän ympärille syntyi sittemmin Outokumpu Oy.
Outokummun malmioon osuttiin kairaamalla 17. maaliskuuta 1910. Kaivostoiminta alkoi koelouhinnalla ja lisätutkimuskairauksilla, mutta pian pitoisuuksiltaan poikkeuksellisen rikas malmi mahdollisti taloudellisiin voittoihin tähtäävän kaivostoiminnan. Kaivostoiminta alkoi Outokummussa vuonna 1913 aluksi valtion toimesta ja vuodesta 1932 lähtien perustetun Outokumpu Oy:n toimesta. Esiintymään kaivauduttiin ensin kaivokselle nimen antaneen Outokummun kohdalta vuonna 1913. Vuoteen 1929 saakka alueella toimi myös kuparitehdas. Ensimmäisten vuosikymmenten toimitusjohtajan Eero Mäkisen johdolla 1920-luvun lopulla valmistunut ns. Vanha kaivos syrjäytti pienemmät kituliaat kaivokset, joista kiveä oli aluksi nostettu.
Myöhemmin jatkettiin esiintymän syvemmälle painuvissa osissa Mökkivaarassa (alkaen 1939) ja Keretissä (alkaen 1954), jolloin Vanhan kaivoksen toiminta loppui. Keretin kaivos suljettiin 1989. Outokummun keskustasta koilliseen sijaitseva Vuonoksen kaivos toimi vuosina 1971–1985.
VANHA KAIVOS
Uudet, tehokkaat tuotantolaitokset toteutettiin 1920-luvun loppupuolella ja aluksi kannattamattomana pyörinyt toiminta elpyi. Ajanmukaiset työmenetelmät kasvattivat tuotantomääriä. Raakamalmin louhintamäärä ylitti 100 000 tonnin rajan vuonna 1929. Kuparirikaste oli laadukasta ja kuparin maailmanmarkkinahinta korkealla. Maailmanlaajuinen talouslama aiheutti vaikeuksia 1930-luvun alussa, mutta Outokumpu-yhtiö selvisi ja vuonna 1932 Outokummun kaivos muutettiin osakeyhtiöksi.
Nykyään Vanhalla Kaivoksella toimii Outokummun kaivosmuseo, jonka tehtävänä on tallentaa ja esittää suomalaista kaivostoimintaa 1910-luvun alusta nykypäivään. Museotunneli louhittiin vuonna 1985. Uutta tunnelia louhittiin syksystä 2013 kevääseen 2014. Uudessa tunnelissa on suomalaisesta nykyajan kaivostoiminnasta kertova näyttely sekä maanalainen kivinäyttely.
Lähteet:
-Kaivosmuseo.fi
-Wikipedia
-GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015
Outokummun kaivosmuseo (kesä 2016)
Kaivostorni on 30 m korkea, ja sijaitsee 40 m korkean mäen päällä. Rautabetonista tehty kaivostorni on valmistunut vuonna 1928, keskuskuilun päälle. Malmi nostettiin kaivoksesta malmikapoilla ylös kaivostornin vieressä olevaan murskausrakennuksen siiloihin.
Nostokonehuoneesta ohjattiin nostolaitteita. Vaijerit menivät sieltä kaivostornin kautta kaivoskuiluun, jossa henkilöhissit ja malmikapat kulkivat.
Näkymä kaivostornilta toiselle. Taustalla häämöttää Keretin kaivostorni. Vasemmalla on pahoin saastunut Outolampi.
Näkymä sisäpihalle. Sisäpihalla sijaitsevat mm. korjauspaja-, konttori-, muuntoasema- ja keskusvarastorakennukset.
Kaivostornin kyljessä oleva murkaamo.
Kaivostornin murkaamosta malmi kuljetettiin hihnakuljettimia pitkin rikastamorakennukseen. Rinnerikastamo rakennettiin kummun etelärinteelle siten, että nostotornista saatu malmi oli helppo siirtää kuljettimella rikastamon ylimpään osaan, josta se omalla painollaan valui portaalta portaalle prosessin eri vaiheiden läpi. Rakennus on korkeimmalta kohdaltaan 50 m korkea. Punatiilinen osuus on vanha ruokalarakennus, jossa toimii nykyäänkin ruokapaikka.
Rikastamorakennuksen yläosassa sijaitsevat malmisiilot, joista malmi valui ensin kuulamyllyosastoon. Täältä saadun karkean tuotteen rikastus tapahtui tärypöydillä. Seuraavana prosessissa oli jälkijauhatusosasto, jossa tärypöydiltä jäänyt aine jauhettiin hienommaksi ja johdettiin vaahdotusosastolle. Siellä se vaahdotusmenetelmää käyttäen erotettiin vaahdotusrikasteeksi ja jätteeksi.
Hihnatunnelit rikastevarastoon. Kaivokselle rakennettiin 1926-1928 kapearaiteinen rata. Nykyään se toimii museon yhteydessä kesäisin kilometrin pituisella radalla. Sisäpihalla on myös veturitalli.
Rikastamosta malmi kuljetettiin kiisukuivaamolle ja rikastevarastoon. Vanha alkuperäinen rakennus sijaitsi notkelmassa, joka on purettu. Uusi rakennus on valmistunut vuonna 1952.
Rikastevaraston kaareva katto. Rakennusta käytetään nykyään teatteritoiminnassa.
Kaivostunnelin malmikiveä. Vuonna 1985 louhittiin museotunneli esittelemään kaivostyötä. Tunnelia on pidennetty 2000-luvulla, ja tunneli on 277 m pitkä. Kaivostunneli ulottuu jopa 50 m syvyyteen asti. Museotunneli on osa Kaivosmuseon näyttelyä ja siellä on kaivostyöhön liittyviä esineitä.
Kaivosmuseo sijoitettiin vuonna 1927 valmistuneeseen kaivostupaan, joka oli alun perin rakennettu kaivosmiesten pukeutumis- ja peseytymistiloiksi. Ennen museokäyttöä rakennus toimi Outokummun kaivoksen puuverstaana.
Malmin kuljetuslinjaston rakenteita. Mökkivaaran kaivoskuilusta kuljetettiin köysiradalla malmia rinnerikastamorakennukseen.
Vanhoja valokuvia kohteesta löytyy:
http://www.vanhakaivos.com/kaivosmuseo/kokoelmat/valokuva-arkisto/1900-luku
Lisäksi JouTubesta löytyy pari filmipätkää:
Dokumentti pätkä vuodelta 1933
Ilmakuvaa kaivosmuseoalueelta.
Keretin tornista, ja kaivoksen tuottamista ympäristöongelmista seuraa jatkoa tulevassa blogissa…
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari
