Petolahden nikkeli-kuparikaivos sijaitsee Korsnäsin lyijykaivoksesta 6 km itään. Petolahden kaivosalueella ei ole maan päälle läjitettyä kaivannaisjätealuetta, vaan malmi kuljetettiin Korsnäsin lyijykaivokselle rikastettavaksi vuoden 1972 elokuusta vuoden 1973 lokakuun lopulle. Petolahden kokonaislouhinta oli noin 115 000 t, josta malmia 85 000 t. Malmin nikkelipitoisuus oli 0,47 % ja kuparin 0,38 %. Rikastehiekka on sijoitettu Korsnäsin rikastehiekka-alueelle.
Lähteet: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015, ja Suomen kaivokset 1530-2001.
Kaivospeto on irti 6/2019
Louhos on täyttynyt vedellä. pH 7,0 ja sähkönjohtavuus normaali.
Alueella on jonkin sortin pumppaamo tai vesienkäsittelyä. Tarkempi funktio jäi arvoitukseksi. Olisiko kyseessä jonkin sortin bakteeriympin ylläpitämistä louhoksessa esim. Pohjalaisen sianlantaympin muodossa?
Vesistön tila oli hyvä, sillä louhoksessa oli kasvillisuutta ja myös kaloja.
Loppusanat
Blogien kirjoittelu osaa yllättää, ja tietoa asioista tihkuu aina jälkikäteen. Mikään sianlahtaymppihän ei ole kyseessä. Karttapaikka.fi ilmoittaa louhoksen olevan vedenottamo. Niinpä niin! Outokummun entinen kaivos osasi yllättää. Tämä on kuin Talvivaaran kaivosvesien purkuputki. Puhdasta vettähän sieltäkin virtaa Nuasjärveen pari miljoonaa kuutiota vuodessa.
Kohteen vedentuotanto on 259 m3/päivässä. Vesikäsittely: raudan saostus ja kontaktisuodatus (Lähde: vesihuoltolaitokset 1987).
Tavanomaisen pintavesilaitoksen sijaan voidaan, erityisesti hyvälaatuisille pintavesille käyttää kontaktisuodatusta. Siinä alkukemikaalien ja saostuskemikaalin syötön jälkeen vesi johdetaan suoraan kontaktisuodattimelle. Kontaktisuodattimet ovat hiekkasuodattimia tai suodattimia, joissa suodatinpatja on kaksikerroksinen esimerkiksi hiekkakerros ja antrasiittihiekkakerros. Erillistä selkeytystä ei tarvita.
Juomaveden valmistuksessa kontaktisuodattimen täytteenä on yleensä hiekka, jätevesien puhdistuksessa täyteaine voi olla muukin. Vedenpuhdistuksessa käytettäviä hiekkasuodattimia on kolmea päätyyppiä: nopea hiekka-suodin, vastavirtatoiminen hiekkasuodin ja hidas hiekkasuodatin. Kaikki hiekkasuotimet toimivat saman periaatteen mukaan, hiekkapatja sieppaa veden epäpuhtaudet hiekanjyvästen pinnalle joko suoran törmäyksen aiheuttaman tarttumisen takia tai sähkökemiallisten voimien takia. Kaksi ensimmäistä tyyppiä, nopea- ja vastavirta-suodintarvitsevat saostuskemikaalin lisäystä veteen toimiakseen tehokkaasti. Tämä johtuu siitä, että vesi pumpataan suodattimen läpi ja kontaktiaika hiekkaan on sen vuoksi niin alhainen, että ilman saostuskemikaalien muodostamia suurempia epäpuhtausflokkeja epäpuhtaudet pääsevät hiekkasuotimen läpi. Hidas hiekkasuodin taas toimii painovoimaisesti ja sillä on yleensä niin pitkä kontaktiaika, jottei erillisiä saostuskemikaaleja tarvitse käyttää. (Wikipedia)
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari ja Jarkko
