Outokummun kaivos
…jatkoa Outokummun tarinaan. https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/outokummun-kaivos-vanha-kaivos/
Kokonaislouhinta oli noin 35 Mt ja rikastetun malmin määrä noin 32 Mt. Jätealueille on sijoitettu noin 9,5 Mt rikastushiekkaa. Malmiesiintymä sisälsi keskimäärin 3,8 % Cu, 1,1 % Zn, 0,24 % Co, 0,12 % Ni, 28 % Fe, 25,3 % S, Se 50 g/t, 0,8 g/t Au ja 9 g/t Ag. Alkuvaiheessa rikastushiekka pumpattiin suoraan vanhalta rikastamolta kaivosmäen alapuoliseen Outolampeen. Keretin rikastamolta rikastushiekka sijoitettiin kaivosalueen harjumäkien välisiin suppalampiin ja soistuneisiin suppapainanteisiin. Jätealueiden kokonaispinta-ala on 140 ha ja tilavuus 4,5 Mm3. Koostumuksen perusteella rikastushiekka voidaan luokitella happoa tuottavaksi kaivannaisjätteeksi. Keretin kaivosalue sijoittuu pohjavesimuodostumalle. Alueen pohjavesi on käyttökiellossa.
Museomäen rinteille on läjitetty vanhimman kaivostoiminnan aikana malmipitoisia sivukiviä. Kaasilan louhos on täytetty ja peitetty sivukivillä. Keretin kaivosalueelle ei ole läjitetty sivukiveä.
Jätealueita ympäröivät avo-ojat, jotka keräävät jätealueen valuma- ja suotovedet. Vesien puhdistamo, pieni kosteikko, sijaitsee Alimmaisen Hautalammen vieressä ja itse lampi toimii jätevesien laskeutusaltaana. Puhdistetut jätevedet lasketaan Ruutunjokeen, joka laskee Sysmäjärveen.
Outolampi on hävinnyt välillä kokonaan kartasta vanhan lammen täyttyessä rikastushiekalla. Nykyinen outo lammikko syntyi, kun rikastushiekkaa kärrättiin pois 60-80 -luvuilla 3,6 miljoonaa tonnia. Uudelleen rikastettu jätehiekka on kärrätty muutaman kilometrin päähän toiselle rikastushiekka-alueelle. Paikalle suunniteltiin puistomaista maisemaa: rikastushiekan kaivamisen jättämä kuoppa jätettiin paikalle tarkoituksella maisemaelementiksi.
Outolammen vesi on hyvin hapanta (2,5), mikä viittaa vanhimman rikastushiekan voimakkaaseen sulfidihapettumiseen ja jätteen heikentyneeseen neutralointikykyyn. Vanhimmalta jätealueelta ei ole yli vuoto-ojaa, vaan lammen vedet imeytyvät pohjamaan läpi osin maanalaiseen kaivokseen ja osin alueen harjun pohjavesiin. Vuonna 2013 GTK:n tekemän selvityksen mukaan pohjaveden tarkkailutulokset todentavat Keretin ja vanhan kaivosalueen pilaavan alueen pohjavesiä. Pohjavesinäytteistä on mitattu kohonneita mangaani- ja rautapitoisuuksia, ja vedet ovat olleet osin happamia (pH 3,9–6,9).
Outolampi ei ole tällä hetkellä missään seurannassa. Outolammen kunnostaminen saattaisi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä ruoppaus saisi pahimmassa tapauksessa raskasmetallikertymät liikkeelle ympäristöön. Outolampi on eristetty muista vesistöistä purkuväylät tukkimalla.
1990-luvun alussa Keretin rikastushiekan jätealue kunnostettiin isolta osalta golfkentäksi. Rikastamon länsipuoleinen rikastushiekka-alue muotoiltiin reunoihin päin viettäväksi ja peitettiin noin 20 cm sorakerroksella. Tällä jätealueella kasvaa nykyisin mäntytaimikkoa ja osa aluetta on nurmen peitossa ja osassa aluetta kasvipeite on laikkuista. Rikastamon ja kuivaamon alueet peitettiin soralla vuonna 1997.
Läntisten rikastushiekan jätealueiden suotovedet olivat lähes neutraaleja. Vuonna 2001 näiden jätealueiden ja vanhan kaivoksen purkuvedet kerättiin ojituksin ja ohjattiin rakennettuun kosteikkopuhdistamoon. Kosteikon perustamisen yhteydessä lopetettiin uuden kosteikkopuhdistamon alapuolelle jääneen vanhan kalkitusaseman toiminta, jossa neutraloitiin jäte- ja suotovesiä hienokalkilla vuosina 1993–2000.
Alimmainen Hautalampi on nykytilanteessa ja jo aiemman kaivostoiminnan aikana toiminut kaivosalueen vesien jälkiselkeytys- ja tasausaltaana, jonka seurauksena lampeen on kertynyt runsaasti mm. kiintoainesta ja metalleja. Vedenlaatu on heikko. Lammen pinta-ala on noin 6,5 ha ja tilavuus nykytilanteessa noin 200 000 m3. Kosteikkopuhdistamolta Alimmaiseen Hautalampeen tulevien vesien viipymäksi altaassa muodostuu vuotuisesta virtaamasta riippuen noin 0,5–1 vuotta. Nykytilanteessa lammen puhdistusteho kiintoaineksen, sulfaatin ja metallien suhteen on keskimäärin lähes 90 %. Vuonna 1995 lammesta poistettiin lietettä noin 110 000 m3. Lietteen metallipitoisuudet (kuiva-ainetta kohti) olivat: rauta 8,31 %, magnesium 4,28 %, rikki 4,21 %, kupari 0,28 %, sinkki 0,79 %, koboltti 0,11 % ja nikkeli 0,14 %. Lietteet on sijoitettu mökkivaaran nousukuiluun.
Keretin kaivosalueen pintavesien tarkkailutulokset osoittivat jätealueelta poistuvien vesien metalli ja sulfaattipitoisuuksien pienentyneen 1990-luvulta 2000-luvulle. Ruutunjoen tarkkailutuloksissa ilmeni ajoittaista metallipitoisuuksien kasvua, mikä voi olla seurausta joen pohjaan kertyneiden saostumien liukenemisesta virtausvoimakkuuden vaihdellessa. Vaikka Keretin kaivosalueen kuormitus Ruutunjoen kautta Sysmäjärveen oli vähentynyt, niin Sysmäjärven veden laatu oli pysynyt lähes samankaltaisena 1980-luvulta lähtien. Sysmäjärven sedimentit sisälsivät runsaasti rautasaostumia ja mahdollisesti muitakin metalliyhdisteitä.
Ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen mukaan Outokummun keskusta-alueella jäkälien lajimäärä on selvästi köyhtynyt ja köyhtymistä on tapahtunut erityisesti Keretin ja Vuonoksen lähialueilla.
Keretin ja Sumpin rikastushiekan jätealueet on luokiteltu ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavaan kaivannaisjätealueiden luetteloon. Ympäristöhaitoiksi on kirjattu pohjavesivaikutus, vesistöhaitta, maaperän pilaantuminen ja hapan metallipitoinen kaivosvesivaluma.
Tämän artikkelin lähteet:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/17/outolampi-vanhan-kaivostoiminnan-punaiset-kasvot
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2013-12-30/Kerran-viel%C3%A4-pojat-3317002.html
http://www.hautalampi.com/
Tukes, kaivospiirihakemus 2014
Itä-Suomen Ympäristolupavirasto: Hautalammen kaivoksen ympäristölupa 2008
Wikipedia
Kohdevierailu Outolammella
Vierailu kaivostoiminnan kansallismaisemaan syksyllä 2017. Hienot ovat Vanha kaivosmuseo ja Keretin torni, mutta entäpä sitten se ympäristö?
Sateliittikuvaa alueelta. Etsi kuvasta OuTo LamPi.
Outolampea. Taustalla Keretin torni. Oikealla maastossa on sijainnut ainoinaan seudun kolmas kaivoskuilu ja -rakennukset.
Mökkivaaran kuilu (383 m) valmistui 1939 ja siinä oli henkilö- ja tavaraliikennehissi. Nostokone oli rumpukone, jonka halkaisija oli 3,16 metriä, nopeus 5 m/s ja vastapainona oli kappa 5,5 tn sekä hissi 4,5 tn. Kappaa käytettiin sivukiven nostoon. Loppuvaiheissa kuilu toimi ilmanvaihtokuiluna ja betoniasemana.
Keretin kaivoksen avauduttua malminnosto Mökkivaaralta loppui. Outokumpu Oy räjäytti Vanhan kaivoksen ja Keretin välillä sijainneen Mökkivaaran kaivosrakennelmat niiden huonokuntoisuuden vuoksi vuonna 1993
Rantapöheikössä viihtyi sentään kyykärmes… Muuta elämää ei vaikuttanut olevan.
Suomen vehreää luontoa parhaimmillaan. Tämän voisi julistaa ihan Natura-alueeksi! Kyllähän tällaiset ympäristöt pitäisi jättää muistoksi. Kaivosmuseo voisi vain tehdä luontopolun kiertämään nämä saastealueet. Jokunen infotaulu: mitä, miksi, kuka!
Tämä lienee se Alvar Aallon suunnittelema kuuluisa Desing nojatuoli?
Saastunutta rantamaastoa.
Heti rannan ulkopuolella sentään maasto vihertää.
… No miten se nyt ottaa…suhteellinen käsite.
Sama kai dumpata muuta jätettä sekaan, ei varmaan huononna tilannekuvaa!
Mitähän ihmeellistä valkoista sakkaa tässäkin…?
Muheva lammenpohja rikastushiekasta.
Karut on maastot.
Jälkisanat
Kuten huomaamme, on tämä kaivos muutakin kuin hienosti esille laitettu ja kunnostettu Vanha kaivosmuseo. Outokumpu Oy:n omistama kaivos on raiskannut ihan kiitettävästi ympäröivää luontoa. Lähes 80 vuotta jatkunut toiminta tuotti aikoinaan paljon ympäristöongelmia varsinkin vesistöille. Alueen pohjavedet ovat saastuneet raskasmetalleista, ja lähistöllä oleva Sysmäjärvi on saanut osansa kaivostoiminnan kuormituksesta kalakuolemineen. Varsinainen paskaläjä siis jätetty perinnöksi! Ja Outokumpu Oy itsehän on pessyt kätensä kaivostoiminnasta, sillä vuoden 2001 lopussa Outokumpu ilmoitti luopuvansa perusmetallien kaivostoiminnasta lopullisesti. Yhtiö myi malminsa. Sille jäi vain Kemin kromikaivos.
Jälkikäyntejä tännekin kohteelle jäi vielä. Kosteikkoallas, ja Mökkivaaran kuilun rauniot jäi katsastamatta, kuten myös kokoojaojien tilanne. Niin ja onhan tuolla Vuonoksen suunnassakin vielä oma ongelmapesäkkeensä. Tosin Vuonos on Mondo Mineralsin tehdas käytössä.
Vielä kerran pojat!
Entäpä tämä FinnCobaltin haaveilema Kobolttikaivos? Yksityinen suomalainen kaivosalan kehitysyhtiö FinnCobalt (Vulcan Hautalampi Oy) on käynnistänyt Outokummussa hankkeen sähköautojen akuissa käytettävien koboltin ja nikkelin tuottamiseksi. FinnCobalt hankki maa-alueet ja mineraalioikeudet omistukseensa noin vuosi sitten ja on kehittänyt hanketta siitä lähtien. Seuraavan kahden vuoden aikana yhtiön tavoitteena on selvittää malmista saatavien rikasteiden soveltuvuus akkukemikaalien tuotantoon.
Vulcan Hautalampi Oy on jakautunut taasen kolmelle yhtiölle: Alandra Oy, Kiviralli Oy ja Tetra Ekberg Oy. Yksi yrittäjistä on Vulcan Hautalampi Oy:n toimitusjohtaja Penttilä. Kun Penttilä irtisanottiin Outokummulta, hän sai kultaisena kädenpuristuksena muutamia Outokummun esiintymiä, jotka hän myi kanadalaiselle Belvederelle. Syntyi Belvederen tytäryhtiö Finn Nickel, jonka toimitusjohtajaksi tuli Penttilä. Yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 2008…
Penttilä on toiminut myös Nivalassa Beldeveren hommissa (https://yle.fi/uutiset/3-6162244).
Ja mitäpä Beldevere Miningilta jäi perinnöksi esim. Nivalassa:
”Kanadalainen kaivosyhtiö konkurssiin Nivalassa – jätti jälkeensä saasteet ja miljoonien laskun veronmaksajille”
Lähde: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanadalainen-kaivosyhtio-konkurssiin-nivalassa-jatti-jalkeensa-saasteet-ja-miljoonien-laskun-veronmaksajille/
Löysin aikaisemman toimijan (Finn Nickel Oy, 2008 ) ympäristöluvasta maininan toiminnan vakuuksista: 128 000 €. Mitenkähän tämä kuullostaa turhankin pieneltä! Tuolla nyt ei paljoa tee, kun kyseessä on kymmenet hehtarit pilaantuneita maita!
Kaivostoiminnan aloittaminen tarkoittaisi myös, että kaivostunnelista pumpattaisiin noin 150-200 000 m3 vettä pois. Luonnollisesti nämä eivät ole niitä puhtaimpia pohjavesiä, joten kaivosalueelle ilmestyisi saostusaltaita. Altaiden kautta vedet johdetaan taas ympäristöön hiukkasen laimennettuna. Entäpä millaisia maanvajoamia on seurauksena? Jo vanhan kaivoksen aikana alueella on tapahtunut maanvajoamia.
ETTÄ VIELÄ VAAN POJAT!!!
Seuraa tietoisku! ssshhhhh! Hautalammen kaivosluolan vinotunneliin on sijoitettu muutamia kymmeniä kuutiometrejä Talvivaaran koerikastamon rikastushiekkaa!
UutisLähde: OutoPerän KyySanomat ja Hautalammen kaivoksen ympäristölupa vuodelta 2008.
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari
