Geologinen tutkimuslaitos tutki kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämän 50 000 mk määrärahan turvin Kittilän kromimarmoriesiintymiä 1971-72.
Kartoituksessa Sinermänpalon marmoriesiintymä oli paljastumakartoituksen mukaan n. 70-90 m leveä, paksuus S-osassa enimmillään yli 150 m ja pituus 300 m.
Kromimarmorihorisontti ei ole yhtenäinen, vaan kromimarmorissa on välikerroksina erilaisia karbonaattikiviä ja kloriittiliuskekerros. Myös itse kromimarmorissa on tyyppivaihteluita, jotka johtuvat lähinnä kiven liuskettuneisuusasteesta, kiilteen väristä ja eri mineraalien (karbonaatti, kvartsi, kiille) paljoussuhteista.
Kromikarbonaatin koostumus on: karbonaattia 50-60 %, kvartsin 20-30 %, kiillettä 10-20 % ja opakkia (FeS2) 1-3 % sekä joskus vähän albiittia ja rautahydroksidia. Karbonaatista on valtaosa dolomiittia: Fe-Mg-karbonaattia on satunnaisesti karkeammissa karbonaa kvartsijuonissa. Kromimarmorin ilmeinen ruostumisalttius ulkoilmassa johtuu suureksi osaksi juuri tästä Fe-Mg-karbonaatista.
Kloriittiliuskeen väri on tummanvihreä, usein lähes musta ja sen mineraalikoostumus: karbonaattia 25-30 %, kvartsia 5-10 %. kloriittia 20-30 %, serisiittiä 20-30 % ja opakkia 5-15 %.
Lähde: SELOSTUS KITTILÄN KROMIMARMORITUTKIMUKSISTA V. 1972, GTK
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain (621/2011) perusteella 17.6.2020 antanut päätöksen kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten tarkistamisesta. Kaivosoikeuden haltija: OK Graniitti Oy
Sinermäpalon kaivospiirillä toimintaa on harjoitettu vuodesta 1992. Kaivospiirin alueelta on louhittu 1992 – 2013 yhteensä n. 6000 m3 kallioainesta. Vuonna 2018 louhoksella on ollut noin 480 tonnia louhittua raakakiveä. Vuoden 2020 aikana nykyinen kaivospiirinhaltija, kaivosyhtiö OK graniitti, suunnittelee ajavansa lohkareita tehtaalle ja vuosina 2021 – 2023 yhtiön suunnitelmissa on louhia lisää raakakiveä ns. ”Lappia Green” – marmoria.
”Avolouhinta ja sivukiven läjitys aiheuttavat maiseman kannalta merkittävimmät muutokset. Kaiken kaikkiaan nekin ovat hyvin pieniä ja paikallisia.”
Kaivosviranomaisen 30.6.2014 antamalla päätöksellä määrätty kaivosvakuus on asetettu, eikä toiminnassa ole tapahtunut tämän jälkeen sellaisia muutoksia, joista aiheutuisi muutoksia asetetun vakuuden määrään (2 000 €). Kaivosvakuudella katetaan seuraavat kaivostoiminnan lopetus- ja jälkihoitotoimenpiteet, jotta kaivosalue voidaan saattaa yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon:
– alueen aitaaminen louhoksen jyrkimmältä osalta (noin 70 metriä)
– varoituskylttien uusiminen
– rakennelman pois siirtäminen sekä loppusiivous
Lupamääräykset tarkistetaan 1.6.2025. Tarkistusajankohtaa voidaan aikaistaa, jos kaivospiirin toiminnassa tapahtuu tai havaitaan (Tukesin kaivostarkastuksissa) oleellisia muutoksia. Kaivosyhtiön tulee toimittaa ajan tasalla oleva selvitys kaivoksen lopetus- ja jälkihoitotoimenpiteistä, jotta kaivosviranomainen voi arvioida ja tarkistaa vakuuden sisällön kattavuuden ja suuruuden riittävyyden. Selvitys tulee toimittaa 1.4.2025 mennessä.
Hakijayhtiön on ennen toimenpiteiden (raakakiven ajo louhokselta ja lisälouhinnat) aloittamista varmistettava hyvissä ajoin aluehallintovirastosta (AVI) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta toimenpiteille tarvittavan ympäristöluvan tarve.
Marmoria etsimässä 6/2020
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari ja Jarkko
Nimetön
Ehkäpä hän on tietoinen, että suolla saattaa pH ollakin 3!
kaivostutkijat
..ja rannikoiden sulfaattimaiden metallipäästöt ovat paljon-paljon suuremmat kuin teollisuuden päästöt yhteensä