MULLIKKORÄMEEN SINKKI-KUPARI-LYIJYKAIVOS
Mullikkorämeen suljettu kaivosalue sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa Keski-Pohjanmaalla. Malmi sisälsi keskimäärin 7,4 % Zn, 0,4 % kuparia, 0,86 % lyijyä, 17,05 % rikkiä, 44 g/t hopeaa ja 1 g/t kultaa.
Mullikkorämeen kaivos oli toiminnassa kahdessa vaiheessa, vuosina 1990–93 ja 1996–2000. Malmia louhittiin avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta. Mullikkoräme oli Pyhäsalmen kaivoksen satelliittikaivos. Kaivosoikeudet on omistanut Pyhäsalmi Mine Oy, jonka omistaja oli 1980- ja 1990-luvulla Outokumpu Oy ja 2000-luvulla Inmet Oy. Nykyisin omistajana on First Quantum Minerals Ldt.
Kokonaislouhinta oli noin 1,6 Mt ja rikastetun malmin määrä noin 1,2 Mt. Malmi rikastettiin Pyhäsalmen kaivoksella, jonka jätealtaaseen varastoitiin malmin rikastuksesta syntynyt rikastushiekkajäte. Sivukivijätteen määrä on noin 0,4 Mt. Täytetyn louhosalueen suotovesihavaintojen mukaan osa sivukivistä on happoa tuottavaa kaivannaisjättettä.
Kaivosalue sijaitsee hienoainesmoreeni-, saraturve- ja hiekkakerrostumilla. Sivukiven läjitysalue sijaitsi louhoksen vieressä silttimoreenin päällä ja osittain sitä peittävän ohuen saraturpeen peittävällä kerroksella. Kaivoksen sulkemisvaiheessa ajotunneli täytettiin kivilouheella ja malmin varastoalue tasattiin ja peitettiin turpeella osasta kohtaa aluetta. Louhosalueen keski- ja kaakkoispuolen kivilouhetäyttö on peittämättä. Kaivosalueella ei ole pohjavesimuodostumia.
Täytetyn louhoksen tunneliaukon ylivuotovedet purkautuvat länteen avo-ojaan, joka laskee talousmetsä ja peltoalueiden halki Särkijärveen. Peitetyn malmivarastoalueen ja täytetyn louhosalueen kaakkoispuolelta valumavedet kulkeutuvat louhosaluetta reunustavaan avo-ojaan, mistä ne laskevat hiekanottoalueen läpi Rahkarämeen suo-ojaan ja edelleen Särkijärveen laskevaan em. pääojaan.
GTK teki Pyhäsalmi Mine Oy:n tilauksesta kaivosalueelta pintavesi- ja ojasedimenttiselvityksen vuonna 2010. Selvityksen mukaan Mullikkorämeen kaivosalueen päästölähteet ovat täytetyn tunneliaukon ylivuotovedet ja kaivostoiminnan aikaisen malmikiven varastoalueen ja louhostäytön kaakkoisosan valumavedet (suotovedet). Tunneliaukon ylivuotovedet olivat neutraaleja ja sisälsivät runsaasti sulfaattia, kalsiumia, natriumia, magnesiumia ja kloridia. Ne eivät olleet ympäristöä happamoittavia (hapettavia) toisin kuin varastoalueelta etelään ja kaakkoon suotautuvat pintavedet. Suotovedet olivat erittäin happamia (pH<3) ja sisälsivät runsaasti haitallisena pidettäviä metalleja (Zn, Al, Cu, Cd), sulfaattia ja kloridia.
Tutkimuksen mukaan Mullikkorämeen kaivosalueen valumavesien kuormitus näkyi lähinnä vain Särkijärven itäosan umpeen kasvaneella vesialueella, missä veden Zn-, Ca- ja sulfaattipitoisuudet olivat kymmenesosan (Zn, SO4) tai puolta (Ca) suuremmat kuin järven eteläosan umpeen kasvaneella vesialueella.
Mullikkorämeen kaivosalue on kunnostettu. Kunnostetun alueen ja alapuolisen vesistön veden laatua tarkkaillaan Pyhäsalmi Mine Oy:n toimesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvonnassa.
Lähde : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 46/2015
Kohteella 5/2018
Jälkisanat
Hapokas paikka! Ja kaivoksen sulkemistyöt on tehty taas sitä kuuluisaa halvinta tekniikkaa käyttäen. Ei nämä kaivosyhtiöiden BAT-teknologiat (Best Available Technology) ulotu ainakaan käytönnön tasolle asti. Taaskaan! Nojaudutaan vaihteeksi joihinkin ELY:n ”yksi tyhjän kanssa”-tarkkailuraportteihin, joiden perusteella haitta on paikallinen ja muualla vähäinen… Kai nyt kuvat kertovat puolestaan toiminnan ja järjen käytön mittasuhteen, sekä voimassa olevan Suomen kaivoslain surkean tilanteen. Ei varmaan tätä sulkemistyötä olisi saanut tehtyä paremmin?! Tätähän se Suomi-neidon kaivosteollisuuden vastuullisuus on käytännössä…
Tuleville Arkadianmäen pelleille käsiteltäväksi Kansalaisaloite: Suomen kaivoslaki uudistettava!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3663
Arvosana kohteelle:
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari
Sakari Heikkinen
Minä olen ollut kaivoksessa
kaivostutkijat
Onko tietoa kaivoksen syvyydestä tai käytännön toiminnasta yleisesti?