Metsämontun kaivos

Historia

Metsämontun sinkkikaivos sijaitsi Kiskossa Varsinais-Suomessa ja se oli toiminnassa 1952–1958 ja 1964–1974. Kaivos tuotti sinkin ohella myös kuparia, lyijyä ja jonkin verran kultaa ja hopeaa. Malmia louhittiin toiminta-aikana malmikiveä 1,51 miljoonaa tonnia (kokonaislouhinta 1,7 Mt). Malmia louhittiin avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta. Malmi kuljetettiin Aijalan rikastamolle rikastettavaksi. Malmin pitoisuudet olivat 3,34 % sinkkiä, 0,28 % kuparia, 0.74 % lyijyä ja 14,1 % rikkiä. Hopeaa oli 24,8 grammaa tonnissa ja kultaa 1,43 grammaa tonnissa. Metsämontun esiintymä löydettiin 1946. Kaivoksen omisti Outokumpu Oy.

Metsämontun kaivoksen rakennuksia 1952. Lähde GTK.

Läjitysalueiden sijainti ja ympäristövaikutukset

Kaivosalueella on nykyisin vedellä täyttynyt avolouhos sekä ränsistyneet kaivostornin ja malmin murskausrakennuksen jäännökset. Sivukiven jätealue sijaitsee moreenimaalla louhoksen ja sen viereisen kaivostorni- ja murskaamorakennuskompleksin pohjoispuolella. Rakennuksen seinän putkesta virtaa louhoksen ylivuotovesiä sivukivialueelle. Ylivuotovesiä jää myös rakennuksen sisäosiin vesilammikoiksi. Kaivosalueen ja sen jätealueen ympäristövaikutuksista Kiskonjokeen ei ollut saatavilla tutkittua tietoa.

Maastotarkastus ja veden laatumittaukset vuonna 2016

GTK:n toukokuun maastotarkastuksen yhteydessä varmistui, että Metsämontun suljetulla kaivosalueella on sivukiven jätealue. Se sijaitsee kaivostornirakennuksen pohjoispuolella. Sivukivikasan läpi ja yli vuotaa louhosvesi, joka purkautuu rakennuksen seinämän alaosasta, putken suusta. Rakennelmasta tulevat uomat ovat värjäytyneet ruskeista ja valkeista sakoista, vedet yhdistyvät alempana ja laskevat purona sivukivialueelle. Näköhavaintojen mukaan kasan kivistä osa sisälsi hapettuneita sulfidimineraaleja. Louhosveden ja kivikasalle purkautuvan ylivuotoveden pH oli lähes sama vaihdellen välillä 7,2–7,3. Kivikasan päällä virratessa veden pH vaihteli välillä 5,6–7,4. Kivikasan alapuolella valumaveden pH oli 7. Vesi imeytyi kiviseen moreenimaahan eikä alajuoksun metsäojasta saatu kuivuuden takia mittaustulosta. Louhoksesta sivukiven jätealueelle virtaava vesi sisälsi runsaasti sulfaattista rikkiä, kalsiumia, natriumia ja magnesiumia . Metalleista eniten oli rautaa (12 mg/l) ja mangaania (n. 1 mg/l), kun taas metallipitoisuudet (Zn, Cu, Pb) olivat pieniä, alle 15 µg/l. Arseenia oli niihin verrattuna kaksinkertainen määrä, 30 µg/l.

Sivukivien yli virtaava louhosveden koostumus muuttui sinkkipitoiseksi (3,35 mg/l). Myös kadmiumin pitoisuus (11 µg/l) kasvoi yli sen ympäristölaatunormin (0,1 µg/l, Vna 868/2010). Suolaionien, sulfaatin ja maa-alkali- (Ca, Mg) sekä alkalimetallien (Na) pitoisuudet hieman laskivat veden virratessa sivukivialueelta metsäojaan. Purouoman varteen oli muodostunut pieni kosteikkosaareke, jota ympäröi paljas maa. Sivukivialueen ylivirtaavissa vesiuomissa oli runsaasti rautasaostumia, joihin arseeni ilmeisesti sitoutuu niukkaliukoisena. Uomissa esiintyi myös valkoista sakkaa, mikä koostuu todennäköisesti happamuutta neutraloivasta kipsistä, kalsiumsulfaatista.

Kaivoksen lupatilanne ja valvonta

Kaivoksella ei ole ollut ympäristölainsäädäntöön liittyviä lupia. Metsämonttu on toiminut Aijalan satelliittikaivoksena. Metsämontun ympäristössä on ollut ilmeisesti aktiivista malminetsintää 2000-luvulla, viitaten kaivosrekisterissä karenssissa olevaan Oy Fennoscandian Investment Group Ab:n varaukseen (Tukes 2016).

Vaikutus maankäyttöön ja suositukset jatkotoimenpiteiksi

Alue on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Maastohavaintojen ja muutaman vesianalyysin perusteella Metsämontun kaivosalueen jätekivialueen valumavedet olivat lievästi happamia tai neutraaleja. Ne sisälsivät alapuolisen vesistön suolaisuutta lisääviä anioneja ja kationeja sekä sinkkiä ja kadmiumia. Maastokäynnin ajankohtana Kiskonjokea kuormittavan veden määrä oli silmämääräisesti arvioituna pieni. Koska kaivoksen sivukivistä osa on luokiteltavissa happoa tuottaviksi jätekiviksi, olisi suositeltavaa tehdä tarkempaa selvitystä sivukiviläjityksen kemiallisesta nykytilasta ja kaivosalueen valumavesien ympäristövaikutuksista Kiskonjoen veden ja eliöstön tilaan. Selvityksessä tulee tutkia myös avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen ylivuotovesien kemialliset vaikutukset sivukivikasan kemialliseen tilaan.

Tärkeää on luoda perusteet ylivuotovesien puhdistukselle ja mitä reittiä puhdistetut vedet voidaan johtaa Kiskonjokeen. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla alueelle syntyneen pienen luonnonkosteikon leviämismahdollisuuksien edistäminen ja laajentuneen kosteikon vaikutusten monitorointi. Nykytilaselvitys antaisi paremmat edellytykset kaivosalueen mukaan lukien jätealueen kunnostustarpeen arvioinnille. Kunnostustoimien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät ennakkoyhteydenottoa luonnonsuojeluviranomaiseen.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12 | 2018
Wikipedia

Metsämontulla 9/2021

Torni pienen lammen reunalta käsin kuvattuna näyttää istuvan maisemaan hyvin. Vai oliko tämä totuus?

Olisiko tämä toinen polku kohti kohdetta?

Sulffidipitoista kaivosjätettä kyllä löytyy tornin ympäristöstä. Rikkiä perusmalmista oli jopa 14 %:n verran.

Läpi harm…rikkipitoisen kiven.

Kaivostornin rauniot.

Ajan hammas on syövyttänyt myös tämän kaivostornin.

Jättänyt haitta-aineet perinnöksi. Rikkipitoinen kivi asbestipitoisen kermipalan päällä.

Kaivostornin puurakenteiset osat ovat romahtaneet aikojen saatossa kasaan.

Kiskosta löytyi… no kiskot.

Möyhysiilon aarre.

Korjaamorakennuksen rauniot.

Viereinen lammikko eli avolouhos. pH-tasot neutraalilla tasolla, mutta pohjasedimentit oli melkoisen raskasta katsottavaa.

Happoluola. pH-tasot sisällä noin 4 luokkaa eli todella hapokasta vettä!

Kaivoksen ylivuotovedet valuvat nätisti putkesta ulos. ”Outokummun kirkas” on tuottanut lähdevettänsä jo 70-luvulta lähtien! Montako litraa tätä kaivosteollisuuden elämänvettä on virrannut?

Puhdasta, niin puhdasta ja vastuullista…

Kaivostornin juureen on sijoitettu BAT-teknologiaa edustava teräskontti. Tässä on sekoiteltu luultavasti sitä radikaalia taika-ainetta, jolla saadaan raskasmetalleja saostetuksi.

Suuremman luokan vitsi, ja milloinkahan tätä on viimeksi käytetty?

Varsinaista BAT-teknologiaa… Aivan mahtava ja loistelias kosteikkopuhdistamo. Tämä on sitä kaivosteollisuuden parasta passiivista vesienkäsittelyä mitä on ollut tarjolla! Ja samaa käytetään edelleen.

Katsaus Aijalan rikastehiekkakasalta tulevasta jätevedestä. Eipä ihme, että ojat ja notkelmat ovat tätä kategoriaa. Laput silmilläkö nämä kaivosdespootit omaa agendaa edelleen ajavat, kun ei edellisetkään kaivokset ole suljettu oikealla tavalla?

https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/aijalan-kaivos/

Jälkisanat

Metsämontun kaivoksen voi laskea joukkoon Suomen kaivosteollisuuden vastuuttomuudesta. 70-luvulta lähtien kaivos on suoltanut ”lähdevettänsä” maastoon ja pohjavesiin asti. On täysin käsittämätöntä ettei viranomaiset tai muut vastuulliset tahot ole laittaneet asioita vastuulliseen kuntoon.

Satelliittikaivoksen ympäristövaikutukset eivät ole jääneet tähän, vaan iso (isompi) ongelmapesäke sijaitsee Aijalan rikastushiekkakasalla, joka lienee Suomen kaivoshistoria yksi karuimmista. Vastuullisuudessaan se pääsee häntäpäähän.

Kuka tästä vastaisi? Outokumpu? Miten olisi Kaivosteollisuus ry:n jäsenet pienet vastuullisuus talkoot?! Piikki auki ja asiat kuntoon. Katsotaan sen jälkeen niitä vastuullisuusraportteja ja kunnostusten BAT-teknologioita…

Tämän kaivoslähteen vedet tarjosi Kaivostutkijat

Jari