Kylylahden kaivos

Kylylahden kaivos sijaitsee Polvijärvellä.  Kylylahdella sijaitseva Cu-Co-Ni-Zn-Au -esiintymä löydettiin Outokumpu Oy:n toimesta jo vuonna 1984. Rakentamistyöt alkoivat syksyllä 2010. Ensimmäinen 700 metriä pitkä vinotunneli valmistui keväällä 2011. Kaivoksen syvyys on noin 800 m. Täyden kapasiteetin tuotanto oli suunnitelmien mukaan käynnissä kesällä 2012. Kaivoksen käyttöajaksi on alunperin laskettu noin yhdeksän vuotta, vuoteen 2021, mutta viimeisimmän arvion mukaan toiminta loppuu  jo 2019 aikana. Aikataulu voi kuitenkin muuttua, sillä kaivosyhtiö etsii ja tutkii uusia malmiesiintymiä kaivoksen lähialueilla kaivostoiminnan jatkon takeeksi.

Kaivoksesta louhitaan kuparia, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä ja kultaa. Malmin louhinta tapahtuu maanalaisena. Kaivoksesta louhitaan vuosittain noin 550 000 tonnia malmia, joka kuljetetaan rikastettavaksi 43 km päähän Kaavin Luikonlahdessa sijaitsevalle rikastamolle. Luikonlahdella tuotettava kupari-, kulta- ja sinkkirikaste toimitetaan Harjavallassa ja Kokkolassa toimiviin sulattoihin. Vuonna 2016 noin 797 000 tonnia malmia rikastettiin kupari-, kulta- ja sinkkirikasteiksi.

Kaivoksen on rakentanut alunperin Kylylahti Copper Oy, joka on australialaisen Altona Mining Ltd:n suomalainen tytäryhtiö. Ruotsalainen monimetalliyhtiö Boliden AB osti Kylylahden kaivoksen kesällä 2014.

Lähteet:

• Wikipedia
• http://fi.opasnet.org/fi/Kylylahti_aluekuvaus
• Boliden

Boliden AB on ruotsalainen metallialan yritys, jonka erikoisalaa ovat malminetsintä, kaivostuotanto, sulattotoiminta ja metallien uusiokäyttö. Bolidenin päätuotteet ovat sinkki ja kupari, minkä lisäksi se tuottaa kultaa, hopeaa ja lyijyä.

Suomessa Bolidenilla on neljä tuotantolaitosta: sinkkitehdas Kokkolassa, kuparisulatto Harjavallassa,Polvijärven kunnassa sijaitseva Kylylahden kaivos sekä Sodankylässä sijaitseva Kevitsan kaivos.

Boliden Kokkola on 315 000 tonnin tuotantokapasiteetillaan Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä valmistetut sinkitystuotteet. Vuoden 2016 lopussa tehdas työllisti noin 540 henkilöä.

Boliden Harjavallalla on kupari- ja nikkelisulatto Harjavallassa ja kuparielektrolyysi Porissa. Päätuotteet ovat kupari, nikkeli, kulta ja hopea. Lisäksi yhtiö valmistaa sivutuotteena rikkihappoa. Henkilöstömäärä vuoden 2016 lopussa oli noin 500.

Boliden Kylylahti on ollut Bolidenin omistuksessa lokakuusta 2014 alkaen. Kaivos tuottaa kupari-, kulta- ja sinkkirikasteita. Varsinainen kaivos sijaitsee Polvijärvellä ja rikastamo Kaavilla. Henkilöstömäärä vuoden 2016 lopussa oli noin 120.

Boliden Kevitsa siirtyi Bolidenin omistukseen kesäkuussa 2016. Sodankylässä sijaitseva kaivos tuottaa nikkeliä, kuparia, kultaa ja platinaryhmän metalleja. Vuoden 2016 lopussa kaivos työllisti noin 400 henkilöä.

Lähde: wikipedia

Avoimet ovet 2017

Lehdestä löytyi Bolidenin ilmoitus Luikonlahden ja Kylylahden avoimista ovista. Tässäpä hyvä tilaisuus käydä tutustumassa käynnissä olevaan kaivostoimintaan.

Saapuessani Polvijärvelle, odotti vastassa armoton kansainvaellus ja hurmos. Samalle päivälle oli sattunut elonkorjuu juhlat. Ja mikäpä villitsi kansaa? No ISO Deehän siellä oli vetänyt koko torin tupaten täyteen kansaa. Hieno stage oli sijoitettu hienosti rekkavaunuun. Jammailemassa taustalla myös Iso Deen ”nuorikko” Erika. Meno oli osalla porukasta railakasta jo puolilta päivin, joten mikähän meno olikaan loppuillasta, kun Iso Deellä oli keikka paikalliskievarissa. Päivän keikan perusteella paukut oli kyllä varattu illan koitoksiin…

Kylylahden vierailun rastit.  Rasti kakkoseen ei ollutkaan ”Lipsahtanut” painovirhe. ”Perän porauslaite” olisi ollut kaikkien Talvivaaran ystävien suosikki…

Kaivoskalustoa.

Kaivostunnelit risteilevät useiden kilometrien verran maan alla. Kaivoksen pohja on tällä hetkellä 810 m syvyydessä. Käppyrät päämalmin eli kuparin malmivarannoista ja -pitoisuuksista ovat jo kääntyneet laskuun. Toiminnan kesto on oletettua lyhyempi. Kultaa löytyy noin 1 g/t eli yhteensä noin 600 kg/vuodessa.

Kylylahden kaivoksesta louhittu malmi ajetaan rekoilla Luikonlahden rikastamolle, joten alueelle ei keräänny rikastushiekkoja. Toiminnan aikana on arvioitu muodostuvan noin 350 000 tonnia sivukiveä, josta suurin osa käytetään kaivosalueen rakennustöissä tai kaivoksen täyttämisessä. Loput sijoitetaan alueen länsipuolella sijaitsevalle sivukivikasalle.

Tarjolla oli toki makkara,munkkeja ja kahvetta nälkäisille kansalaisille. Bonuksena rasvapalon sammutusnäytös.

Kylylahden kaivosalueen pohjoispuolella sijaitsee kaksi Mondo Minerals Oy:n omistamaa talkkilouhosta, jotka ovat toimineet vuosina 1977-1982. Näistä asiaa myöhemmin, kuten myös Luikonlahden vierailusta.

Ja aika näyttää mitä jää jäljelle kaivostoiminnan loputtua…

Loppukevennyksenä Iso Dee

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari