Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Koivusaarenneva

Kälviän Koivusaarenneva liittyy Rautaruukki Oy:n käynnistämään titaanirautamalmiohjelmaan. Rautaruukki Oy löysi Koivusaarennevan ilmeniitti-magnetiitti-vanadiiniesiintymän 1970-luvun alussa kairaamalla korkealentomittauksissa havaittua voimakasta magneettista häiriötä. Kaivosvaltaus on tehty 1971. Kymmenen reiän kairausohjelmassa Rautaruukki sai esiintymästä useita malmilävistyksiä, joissa oli sekä ilmeniittiä että vanadiinirikasta magnetiittia. Mustavaaran vanadiinikaivoksen käynnistämisvaiheessa kiinnostus esiintymään kuitenkin lopahti, vanadiinista ei ollut enää tarvetta ja ilmeniitin saanti Poriin oli turvattu Otanmäen kaivoksesta.

GTK:n malmiosaston johtajan Jouko Talvitien toimesta Koivusaarennevan esiintymä valittiin GTK:n ilmeniittihankkeen ohjelmaan syksyllä 1992. Tärkeä peruste Koivusaarennevan tutkimusten jatkamiselle oli se, että ilmeniitin laatu oli hyvä ja rikastuskokeissa oli saatu hyviä tuloksia.

Kalvinit on ostanut Suomen Valtiolta lokakuussa 1997 Geologian tutkimuskeskuksen tutkimat ja sen hallussa olleet valtausoikeudet Kälviän Koivusaarennevasta.

”Kalvinit Oy on tutkinut Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymää Kälviällä kolmatta vuotta. Yhtiön toimitusjohtaja Timo Lindborg pitää todennäköisenä, että pitoisuudeltaan malmiluokan tavaraa riittää yli sata miljoonaa tonnia. Tällaisenaan malmio on maanosan laajin.”

Koivusaarennevalla tehtiin koelouhinta 1999-2000, jolloin louhittiin 22 500 t malmia. ”Kivessä ainut arvo-osa on ilmeniitti. Sen ohessa löytyvällä vanadiinilla ja raudalla ei ole taloudellista merkitystä.”

Ilmeniittiesiintymän ympärille on yritetty kaivostoimintaa useassa eri vaiheessa 2000-luvun aikana, ja hankkeelle on tehty mm. YVA-arviointi.

Endomines luopui Kalviniitin ilmeniittiprojekteista 2022. ”Endominesin täysin omistama tytäryhtiö Kalvinit on päättänyt olla aloittamatta ilmeniittiesiintymien kaivospiiriprosessia. Tämä tarkoittaa, sitä että Koivu ja muut malminetsintäluvat raukeavat ja ilmeniittiesiintymät eivät enää ole Endominesin hallussa.”

Lähteet:

Vuoriteollisuus – Bergshanteringen 4/2002
Keskipohjanmaa 17.12.2019 Ilmeniittiesiintymä suurin Euroopassa
YVA Kalvinit Oy, 2009 Lapin Vesitutkimus

 

Ilmeniitti eli rautatitaanioksidi (FeTiO3) on tärkein ja louhituin titaanimineraali, josta yli 90 prosenttia käytetään titaanidioksidipigmenttiteollisuudessa. Ilmeniitti on maali- ja paperipigmenttinä käytettävän titaanidioksidin raaka-aine.

 

Porin titaanidioksiditehdas oli Porin Kaanaankorvessa toimiva kemianteollisuuden tehdas, jonka viimeinen omistaja oli yhdysvaltalainen Venator. Vuonna 1957 perustetun tehtaan alkuperäinen omistaja oli suomalainen valtionyhtiö Vuorikemia Oy. Myöhemmin se on toiminut myös nimillä Kemira Pigments, Sachtleben Pigments ja Huntsman Pigments.

Vuorikemian tehdas oli 1970- ja 1980-luvuilla Selkämeren merialueiden suurimpia kuormittajia. Tehtaan poistoputki johti tuotantoprosessista tulleet jätevedet suoraan Mäntyluodon edustan merialueelle, jossa sen suuaukon lähistöllä oli vajoama. Syvänteeseen kertyi laimentamatonta jätevettä, joka sisälsi runsaita määriä titaania, vanadiinia ja rautaa. Jäteveden laimentuessa sen sisältämä rauta samensi meriveden ja värjäsi sen ruskeaksi. Tutkimusten mukaan pitoisuudet olivat sedimenteissä erittäin korkeita vielä 1990-luvun alussa. Valtakunnallista julkisuutta saivat paikallisten kalastajien verkoistaan löytämät ”silmättömät silakat”, minkä ansiosta päästöihin myös lopulta alettiin kiinnittää huomiota.

1980-luvun puolivälissä tehtaalla aloitettiin mittava ympäristönsuojeluohjelma, jonka avulla päästöt lopulta saatiin loppumaan lähes kokonaan. Jätevesiongelma poistui lopullisesti vuonna 1997, kun uusi jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön. Sen jälkeen rikkihapon, rautasulfaatin ja raskasmetallien määrä jätevedessä on vähentynyt nollaan. Nykyään vedenlaatu purkuputken läheisyydessä on saatu palautumaan lähes luonnontilaiseksi, ja myös merenpohjasta kuollut eliöstö on alkanut toipua.

Lähde: Wikipedia

 

Ilmeniitin perässä 5/2020, 7/2022

Louhos on täyttynyt vedellä. 2009 YVA-selostuksessa alueelle oli suunnitteilla kaksi noin 125-150 m syvyistä avolouhosta. Myös lähialueelle oli suunnitteilla kaksi muuta avolouhosta.

Louhoksen pintavedet olivat pH-tasoltaan ja sähkönjohtavuudeltaan normaaleja. Kaivostoiminnan ongelmat eivät välttämättä ole itse kohteella. Ne voivat olla rikastehiekkakasoilla tai Porin titaanioksiditehtaan tapauksessa jossain muualla. Otanmäen kaivoksen ilmeniitti päätyi Poriin ja tehtaan ongelmat mereen. Suomen teollisuushistorian yksi pahimmista saastuttajista.

Pienehkö sivukivialue oli kasvamassa umpeen.

Endomines on luopunut kaivoshankkeesta, ja voidaan vain kysyä milloin seuraava sarjakaivosyrittäjä nostaa tämän kaivoshankkeen taas uutisotsikoihin. Parikymmentävuotta sitten suurella innolla puuhatun kaivoshankkeen seikkailut jatkuvat nyt uusine käänteineen takuuvarmasti tulevaisuudessa.

 

Tämän ilmeisen informaation tarjosi Kaivostutkijat.

Jari ja Jarkko

Previous

Jouhinevan kaivoshanke

Next

Länttä

1 Comment

  1. Jouko Vanne

    Geologian tutkimuskeskus ei myy malmiesiintymiä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi