Hituran kaivos

Hituran kaivos

Hituran kaivos sijaitsee Nivalan kaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla. Kaivoksesta saatiin pääasiassa nikkeliä ja kuparia. Kaivoksen toiminta käynnistyi 19.2.1970. Kaivoksen toiminta on keskeytetty viisi kertaa nikkelin hinnan heikkenemisen takia. Viimeksi tuotanto keskeytettiin kesäkuussa 2013, ja on keskeytyksissä edelleen. Kaivostoimintaa harjoittanut Beldevere Mining haettiin konkurssiin 2015. Aiemmin kaivoksen toiminta on ollut keskeytettynä vuosina 1982–1985, 1986–1988, 1998–1999 ja 2008–2010.

Hituran kaivoksen malmi sisältää nikkeliä noin 0,5 % ja kuparia noin 0,10 %. Malminnosto sekä muu liikenne tapahtuu vinoajotien kautta.

Kokonaislouhinta oli 17,2 Mt. Malmia louhittiin ensin avolouhoksesta ja vuonna 1991 siirryttiin vähitellen maanalaiseen louhintaan. Rikastushiekkaa on n. 15 Mt ja sivukiveä n. 7 Mt, jotka on sijoitettu vähän rikkiä sisältäväksi serpentiinikivikasaksi sekä sulfidimineraalipitoiseksi kiillegneissikasaksi. Kaivoksen toiminnan loppuaikana louhittua kiveä hyödynnettiin louhostäytössä. Avolouhoksen pinta-ala on noin 30 hehtaaria (syvyys 170 m).

Aluetta ovat viime vuosina vaivanneet pölyongelmat. Alueella muodostuu edelleen erilaisten suotautumisten ja kertymisten johdosta juoksutuksille asetetuttujen raja-arvojen ylittäviä metallipitoisia vesiä. Alueen vesien käsittely on tarpeellista, jotta estettäisiin pohja- ja pintavesien pilaantuminen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja konkurssipesä sopivat vesienkäsittelyn hoitamisen siten, että kaivoksen entiset työntekijät huolehtivat vesien tarkkailusta ja käsittelystä sekä muidenkin ympäristövahinkojen ehkäisemisestä kaivosalueella ja rahoitus tähän välittömien vahinkojen ehkäisemiseen tulee ympäristöministeriöltä, kunnes varsinaiset sulkemistyöt aloitetaan (ELY-keskuksen tiedote 2016).Hituran jo läjitetyn rikastushiekan ympäristökelpoisuutta on myös pyritty parantamaan poistamalla sulfideja vaahdotuskokein, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on aloittanut kaivoksen sulkemisen. Sulkemissuunnitelman keskeisenä osana on estää sadeveden suotautuminen rikastushiekkaaltaiden metallipitoisen rikastushiekan läpi. Sulkemistöiden I-vaihe, joka sisältää rikastushiekka-alueen osittaisen peiton, oja- ja putkijärjestelmien rakentamisen ja vesikäsittelyn uusimisen, toteutetaan 2017–2018. II-vaiheen (rikastushiekka-alueen loppuosan ja kivikasojen peitto, avolouhoksen jälkihoito) suunnittelua ei ole vielä aloitettu kesällä 2017. (ELY-keskuksen tiedote 2016) Avolouhoksen täyttyminen vedellä (n. 12 milj. m3) vaikuttaa alueen pohjaveden virtaussuuntiin. Kaivosalueella on kolme selkeytysallasta ja alueen vesi poistuu ylivuotona purkuojan kautta tulvapengerojaan ja siitä noin kilometrin päässä kulkevaan Kalajokeen.

Lähteet:

-Wikipedia       – Suomen ympäristökeskuksen raportteja  12 | 2018

Beldevere Mining

Vuonna 2007 Outokumpu ja kanadalainen Belvedere Resources Ltd sopivat kaupasta, jossa Outokumpu myi Hituran nikkelikaivoksen Belvederelle. Kauppahinta oli noin 25 miljoonaa euroa ja Belvedere maksoi  summan osakkeina ja optioina.

Hituran kaivos tuotti vuosittain noin 2 200 tonnia rikastettua nikkeliä ja työllisti parhaimmillaan 150 työntekijää. Belvedere hankki myös kokonaan omistukseensa Suomen Nikkeli Oy:n – Finn Nickel Oy:n – josta se omisti jo 45 prosenttia. Mutta jo kesällä 2009 Finn Nickel hakeutui konkurssiin nikkelin hinnan romahdettua.

Finn Nickelillä oli Nivalan nikkelikaivoksen lisäksi kaivos myös Leppävirralla sekä kaksi rikastamoa Kaavilla, juuri ympäristöluvan saanut Hautalammen kaivoshanke Outokummussa sekä useita nikkelimalmin etsintäkohteita Etelä- ja Itä-Suomessa.

Kaivosyhtiö Vulcan Resources osti konkurssipesästä muun muassa Leppävirralla sijaitsevan nikkelikaivoksen. Ympäristöhallinto vaatii Nivalan Hituran kaivosalueen ympäristön kunnostamista, jos toiminnalle ei löytyisi jatkajaa, sillä rikastushiekka-allas kuormitti ympäristöä. Kunnostustyö oli voimassa olleen ympäristöluvan mukaan tehtävä seuraavan vuoden loppuun mennessä.

Kesällä 2010 Ylen uutiset kertoi, että Hituran kaivos, sen liiketoiminta sekä oikeudet Haapajärven Kopsan kultavaltaukseen oli myyty yhdellä eurolla. Ostaja oli – kanadalainen Belvedere-yhtymä. Sataprosenttisesti Belvederen omistuksessa olleen Finn Nickelin suurin velkoja oli Belvedere itse.

Uutisten mukaan Belvedere otti vastuulleen myös Hituran kaivoksen sekä kaupassa sille siirtyneen Kopsan kultaesiintymän miljoonien hintaiset ympäristövastuut.

Suomen yhtiö oli osa Toronton pörssiin listattua kanadalaista kaivoskonserni Belvedere Resourcesia. Konkurssiin hakeutuneen kaivosyhtiön se omisti Hollantiin rekisteröidyn tytäryhtiönsä kautta. Uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan kaivosyhtiön suurin omistaja oli eteläafrikkalainen Investec-pankki 19 prosentin osuudella.

Belvedere Resources kertoo verkkosivuillaan yhtiön neljästä arvosta, jotka ovat nollatoleranssi vahingoille, tuloksellisuus, toiminnan läpinäkyvyys sekä kestävä kehitys, tarkoittaen korkean tason ympäristönsuojelua aina ennalta ehkäisevästä päätöksenteosta operatiiviseen toimintaan.

Lähde: https://www.paivanlehti.fi/kaivosyhtio-myytiin-kerran-jo-eurolla-jaljella-on-likavedet-ja-miljoonalasku-veronmaksajille/

Beldeveren perintö

Kaivoksen omistaja Belvedere Resources Oy asetettiin konkurssiin 27.12.2015

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toteaa Suomen Kuvalehdelle, että Belvedere Miningin konkurssipesä on varaton. Kaivosyhtiön laitteista ja irtaimistosta saadut varat ovat menneet asianajopalkkioihin, eikä jälkihoitoon tarkoitettuja kahden miljoonan euron vakuuksia löydy yhtiöltä.

Ympäristöministeriö kirjelmöi asiasta eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle jo vuosi sitten.

”Nykyisen konkurssilainsäädännön mukaisesti konkurssipesä ei lähtökohtaisesti vastaa ympäristöluvan mukaisista velvoitteista ellei konkurssipesä jatka velallisen toimintaa.”

Ympäristövahinkojen hoitamiseksi valtion rahaa on käytetty jo 200 000 euroa, eikä viisi miljoonaakaan välttämättä riitä. Suurin riski on pohjaveden sekä Perämereen laskevan Kalajoen saastuminen.

– Kaivoksella on avoaltaita, ja koko alue on aika heikossa kunnossa. Pitää varmistaa, että likaiset vedet pysyvät kaivosalueella. Kanadalaiset jättivät sotkun meidän hoidettavaksi, Pokka kommentoi Suomen Kuvalehdelle.

Ja tuet. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rahoitti  EAKR-tukea myönnettiin Belvedere Mining Oy:lle Hituran kaivoksen uudelleen käynnistämistä ja tuotannon jatkomahdollisuuksia selvittävään projektiin 932 800 euroa. Myös aikaisemmin on kohteelle myönnetty työllistämisrahoja mm. 90-luvun lamavuosina.

Lähteet:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanadalainen-kaivosyhtio-konkurssiin-nivalassa-jatti-jalkeensa-saasteet-ja-miljoonien-laskun-veronmaksajille/

Wikipedia

http://www.kirjastovirma.fi/nivala/hitura

 

 

Kohteella 2017 elokuussa

Makolan kaivoksen yhteydessä tuli tutustuttua Hituran kaivoksen nykytilanteeseen. Jo matkan aikana edellä ajoivat rekat lastinaan pyöräkuormaaja ja kaivinkone. Nämä kääntyvät konkurssiin menneen Beldeveren Hituran kaivokselle. Viimeinen kuoppaus uhrille oli siis alkanut.

Latoperinnemaisemia.

Ja vähän toisenlaista maisemaa siinä sivussa…Tehdasaluetta lähitieltä kuvattuna.Hihnat eivät enää kulje…

… eikä koneet enää poraa.

Rikastushiekkakasalla on kunnostustyöt jo alkaneet.

Suoto-ojat ympärillä ovat ihan edustavassa kunnossa vai ovatko? Purkusuunta ja määränpää jäi tällä kertaa vielä selvittämättä. Eipä kovin hyvältä vaikkuta…Sivuteiden varsilla, rikastushiekka-alueen länsipuollla, on tehty myös joskus jonkin sortin kaivauksia. Koekaivauksia tai vanhoja vesialtaita. Kyse on vanhoista soranottopaikoista 40-60-luvulta.

Loppusanat

Tässäpä MAAN mainio esimerkki, kuinka asioita EI pitäisi hoitaa. Valtion korporaatio Outokumpu on tarinan alulle panija, ja ympäristöturmelija numero 1.  Hyvävelijärjestelmä ei valvo toimintaa, sillä sekin on valtion alla oleva toimiala. Työtä kansalle ja ympäristö jonon hännillä. Tarinan toisessa osassa Outokumpu irtautuu kaivostoiminnasta, ja saa myytyä paskaläjänsä eteenpäin muodolliseen hintaan. Näin päästään irti ympäristövastuista.

Tarinan 2 osassa häärääkin vanhat veijarit Outokummun ajoilta, ja hyvävelijärjestön verkostoitumispiireissä. Ja vielä kerran Pojat. Kaivoksen uudelleen avaaminen ja tukifyrkkendaadien kuppaus. Työtä kansalle kuuluu vieläkin. Jyrki Käteinen ja Tübéé Pekkarinen kumppaneineen johtavat Suomen kaivosteollisuutta kärkihankkeineen. Ympäristön takuusummat pieniksi, jotta kaivos saadaan jaloilleen.

Ja osassa 3 kuvioihin astuukin globalisaation innoittamana ulkomainen toimija, ja investointirahaahan Suomen kaivosteollisuus onkin huudellut pitkin Turun toreja ja kojuja. Halvalla sisään, ja kansalle on taas töitä. Lopputuloksena musta pekka, konkurssi ja Kanukki Geelitukkien vedätys, jonka loppusummaa maksaa veronmaksajat.

Mitä opimme tästä?! Ei ainakaan näitä Puulaaki kaivosvirmoja pitäisi antaa huseerata kaivosalalla, koska fyrkkendaalia nämä alat vaatii, ja kaivosten sulkeminen on vähän muutakin kuin lappu kaivoksen portille. Pikkuisen VASTUULLISUUTTA kaipaisi, ja varsinkin näiden vanhojen puuhapetterien osalta aika on mennyt ohi. Outokummun ja valtion työllistämisopeilla ei kyllä pitkälle pötkitä pitkässä juoksussa, kuten monen kohteen osalta on tullut nähtyä.

Tässä nähdään myös Suomen Maan Mainio kaivosala. Louhitaan suhteellisen köyhää malmia! Pitkässä juoksussa harva menestyy, ja loppusummaa maksellaan näistä Valtion Kärkihankerahoista ja kaiken maailman ELY-tukina.

Tulevat kuppaukset tullaan suorittamaan näiden Akku Mineraalikaivosten saralta. Onhan akkumineraalit tietysti fiinimpi ja hotimpi tuote. Pikku kioskeja on sikiämässä pienillä malmipitoisuuksilla sinne tänne. Ja kansa saa taas sitä kuuluisaa työtä. Hyvänä esimerkkinä lienee nimeltä mainitsematon Outokummun FinCobalt, ja Heinävedelle puuhataan Saimaan saastuttavaa grafiittikaivosta, Terrafame on investoimassa suureellisesti kobolttitehtaaseen ja on tuonne Pohjanmaan lakeuksille tulossa litium-kaivos. Megatrendi on siis nähtävissä, mutta löytyykö vastuullista ja kannattavaa kaivostoimintaa…. Se jää nähtäväksi.

Arvosana Hituran kohteen toiminnalle:

Plussat siitä, että jälkien siivous on aloitettu. Muutoinpa ei paljon kehuja irtoakaan…

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari