Förbyn kalkkikaivos
Förbyn kalkkikaivos toimi Särkisalon Isoluodossa 1882–2010 ja sen omisti Karl Forsström Oy. Kaivos lopetettiin talvella 2010, koska kalkkikiven louhinta nykyistä syvemmältä olisi tullut kannattamattomaksi. Viime vaiheissa kaivos työllisti 7 henkilöä ja sen alin taso oli 530 metrin syvyydessä. Historiansa aikana kaivoksesta louhittiin noin 9,5 Mt kalkkikiveä.
Perustaminen
Karl Forsström Ab historia alkaa vuodesta 1882, kun merikapteeni Karl Teodor Forsström perusti Förby Kalkbruksbolaget -nimisen yrityksen, jossa oli alun perin 27 osakasta. Yritys kehitti kalkin louhintaa ja kuljetusta sekä rakensi murskaamon. Pian Forsström lunasti kaikki osakkeet itselleen ja lähti määrätietoisesti kehittämään yritystä. Tästä alkoi kalkkikiven teollinen jalostus Förbyssä ja Suomessa.
Kalkin louhintaa avolouhoksesta
Aluksi kalkkia louhittiin avolouhoksessa alkeellisin menetelmin ja kuljetettiin vaunuilla poltettavaksi. Työ kaivoksessa vaati suurta tarkkuutta ja oli usein fyysisesti raskasta. Maan alla kalkkia alettiin louhimaan vuonna 1906. Yritys työllisti useita satoja paikkakuntalaisia ja eri alojen ammattilaisia kaivoksessa, tehtaassa, sähköverstaalla, puuverstaalla, mekaanisella verstaalla, maataloudessa, merellä ja metsätaloudessa.Kalkinlouhintaa Bastbölen avolouhoksessa 1900-luvun alkupuolella
Uusi kaivostorni
Uusi nostotorni, kaivoskuilu 1, (KK1) valmistui vuonna 1937 ja oli käytössä aina 1950-luvulle asti. Sillä nostettiin kiveä tasolta +107. Vaaleassa rakennuksessa oli nostokoneisto, työmaakonttori sekä paineilmakeskus.Ensimmäinen nostokuilu, josta kiveä nostettiin avolouhoksesta murskausta ja jauhatusta varten.
Nostotornissa oli seuloja, jotka lajittelivat kivet kuuteen eri kokoluokkaan. Tornin juurella suurimpia kiviä murskattiin lekalla ennen kuin ne lastattiin tavaravaunuihin edelleen tehtaalle kuljetettaviksi.
Karl Forsström Ab:n kalkkitehdas 1950-luvulla kuvattuna Mustamäen kalliolta. Kuvassa näkyy kaivoskuilu 2 (KK2), murskain eli krossi ja kiven lajittelimo valkoisuusasteen mukaan.
Kalkinjalostus kehittyy
60-luvulla toiminnassa oli Finncarb- hienojauhatustehdas. Hienoimmaksi jauhetut tuotteet myytiin paperi- ja väriteollisuuteen. Hiukan karkeampi laatu myytiin puolestaan rakennusteollisuuteen.Märkäjauhatus ja uusi kaivoskuilu
Uuden kaivoskuilun (KK3) ja tehtaan laajennuksen myötä 1980-luvulla kalkkikiveä louhittiin entistä syvemmältä ja kivestä valmistettiin entistä hienojakoisempia märkäjauhatustuotteita (slurry), joita hyödynnettiin kasvavissa määrin hienopaperin päällystysaineena.Matka työpaikalle maan uumeniin kuljettiin vaunulla, jota kaivoskielellä kutsuttiin ”koiraksi”. Kaivoskuilu 3:n kaltevuus on 52°.
Karl Forsström Ab ja sveitsiläinen Pluess-Staufer Ag perustivat 1981 Oy Förby Ab nimisen yhteisyrityksen, joka hoiti kalkkikiven jalostuksen maan päällä, kun taas itse louhinta jäi Karl Forsström Ab:n tehtäväksi. Nykyisin kalkkikiven jatkokäsittelyn hoitaa Omya Oy. Omyan tehdas jatkaa toimintaansa kaivoksen sulkemisen jälkeenkin muualta tuodulla raaka-aineella ja hylättyä kaivosta käytetään jatkossa tuotannossa syntyvän silikaattikalkin varastointiin.
Karl Forsströmin Ab:n toiminta jatkuu perheyrityksenä muiden toimialojen parissa, joista osa on ollut yhtiön toimialoja jo yli 100 vuoden ajan. Näitä ovat metsä- ja maatalous, pienvenesatamatoiminta Förby Marina, vuokraus- ja sijoitustoiminta sekä ulkoalueiden kunnossapitopalvelut
Sortumat
Joulukuussa 11 päivänä 1982 kaivoksen alueella tapahtui onnettomuus, jossa osa kaivoksesta sortui. Sortuma synnytti noin 100 metriä halkaisijaltaan olevan ja useita kymmeniä metrejä syvän montun, joka nielaisi osan Förbyn maantiestä ja repäisi päädyn vanhasta osuuskaupparakennuksesta.
Sortuma-alue on nykyisin aidattu koska montun ympäristössä on vaarallisia halkeamia ja montun reunoilla on sortumavaara. Sortuma ulottuu yli kahdensadan metrin syvyyteen ja johtuu rakoilevasta kiviaineksesta sekä kaivoksen ylemmillä, vanhoilla tasoilla aikanaan tehdystä liiallisesta louhinnasta. Myös uudet sortumat ovat mahdollisia. Ensimmäinen sortuma kaivoksen yläosassa tapahtui jo ennen toista maailmansotaa.
Kesällä 2011 alueella kuoli mies maan petettyä ja miehen pudottua syvään kuiluun.Seikkailijoita muistutetaankin pysymään aidatun alueen ulkopuolella, sillä alueella on paljon sammaleen peittämiä vaarallisia halkeamia sekä muita sateiden ja vuodenaikojen muuttamia paikkoja, jotka voivat olla hengenvaarallisia!
Uutinen 1982 sortumasta: https://yle.fi/uutiset/3-9452309
Lähteet:
– Wikipedia
– vanhatkartat.fi ja kansalaisen karttapaikka
– Vanhat kuvat ja teksti: http://www.karlforsstrom.fi/fi/historia/
Sortuma-alue ilmasta nähtynä:
Youtube, Johanna Amnelin
Förbyn kalkkikaivoksella 9/2021
Vanha kaivostorni.
Vanha malmin lastauskone ja malmivaunu.
”Rocker Shovel on eräänlainen mekaaninen kuormaaja, jota käytetään maanalaisessa kaivoksessa. Se toimii yleensä paineilmalla tai joissakin tapauksissa sähköllä. Se asennetaan yleensä teräspyörille, jotka on suunniteltu ajamaan kapearaiteisilla kiskoilla, ja joissakin myöhemmissä malleissa käytetään metalli- tai kumirenkaisia maantiepyöriä. Kuljettaja, joka seisoo korotetulla alustalla koneen toisella puolella, käyttää ohjaimia, toista vipua ajaakseen konetta teloilla ja toisella nostaakseen ja laskeakseen kauhaa. Kun kauha on täytetty ajamalla kuormaaja eteenpäin materiaalikasaan, keinumekanismi heittää sisällön koneen päälle ja takana olevaan vaunuun. Kun vaunu on täynnä, kuormattu vaunu voidaan ottaa pois ja korvata tyhjällä lastaamisen jatkamiseksi.”
Olisiko vanha paineilmakone?
Ensimmäinen tarkastusleima vuodelta 31 ja viimeinen leima vuodelta -74.
Kaivostornin seulat jakoivat malmikivet kuuteen erikoko luokkaan. Kuvassa alapään tuloaukot, jotka verkotettu umpeen.
Aika on rapistanut tätäkin kaivostornia.
Vanha tankomylly malmin jauhatusta varten.
Ruostuneita ketjuja on enää jäljellä tästäkin kaivoksesta.
Olisiko vanha muuntamorakennus, jota on aikojen saatossa myös laajennettu.
Nykyään kaivoksen alueella toimii Omya Oy niminen kansainvälinen yritys, joka jatkokäsittelee muualta tuotua kalkkikiveä. Omya Oy valmistaa mm. pigmenttejä ja tuottaa kalsiumkarbonaattia kosmetiikan sekä lasi- ja keramiikkateollisuuden tarpeisiin, sen suurin asiakas on paperiteollisuus. Särkisalossa yhtiö työllistää 26 henkeä ja tytäryhtiö Salon Mineraali työllistää 12 henkeä (vanha tieto). Salon Seudun Sanomien mukaan Omya sulkee Särkisalon tehtaat 2021 loppuun mennessä.
Vanhaa kaivosaluetta on käytetty varastointialueena. Raaka-ainetta on kuljetettu mm. Kiskon Hyypiänmäen kaivokselta. Hyypiänmäen aluetta on hyödyntänyt Salon Mineraali Oy, joka on Omyan tytäryhtiö. Hyypiänmäen toiminta on ajettu alas (vanha lehtitieto).
Vanhan kaivostornin viereen olisi kaivannut enemmänkin kaivoshistoriasta kertovaa aineistoa. Toivottavasti kaivostorni ei rapistu kokonaan historiaan.
Särkisalon alueella on myös monia muita vanhoja louhoksia. Tässä Niksaaren eteläinen louhos (Niksor). Niksaaresta on louhittu Dalin ja Skogbyn masuuneille kalkkikiveä 1700 lopusta 1828 asti.
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari
