PAHTAVUOMAN KUPARI-HOPEAKAIVOS
Pahtavuoman suljettu kupari-hopeakaivos sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Kittilän kunnassa.
Pahtavuoman kupari-kultaesiintymä löytyi Outokumpu Oy:n malminetsinnän tuloksena vuonna 1971. Malmia louhittiin avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta vuosina 1974–1976 ja vuonna 1993. Kaivostoiminta päättyi 1995, jolloin louhos täyttyi vedellä. Pahtavuoman malmi kuljetettiin maanteitse Rautuvaaran rikastamolle rikastettavaksi. Malmin kuparipitoisuus oli keskimäärin 1.07% (kultapitoisuudesta ei tietoa). Rikastuksessa syntynyt rikastushiekkajäte on varastoitu Rautuvaaran rikastushiekan jätealueelle. Pahtavuoman malmiesiintymän läheisyydessä esiintyy myös pieniä uraanimineralisaatioita.
Pahtavuoman kaivoksen kokonaislouhinta oli noin 0,6 Mt, josta malmikiven osuus oli 0,3 Mt. Kaivosalueelle varastoitujen sivukivien määrä on 0,3 Mt. Sivukivet on läjitetty kahteen kasaan louhoksen pohjois- ja koillispuolelle. Itäisen kasan kivet koostuvat pääasiassa sulfidivapaista amfiboliiteista ja läntisen kasan kivet sulfidipitoisista kiilleliuskeista. Amfiboliitit ovat happoa tuottamattomia, pysyvää kaivannaisjätettä ja niiden kokonaisrikkipitoisuus on alle 0,1 %. Kiilleliuskeet on luokiteltu happoa tuottaviksi sivukivijätteiksi. Niiden kokonaisrikkipitoisuus oli keskimäärin 1,8 %. Molempien kivilajien U- ja Th- pitoisuudet olivat =0,0002 % eli pienet.
Kaivosalueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. Reuna-alueilla on turvepeitteistä moreenimaata. Jätealue rajautuu pohjoispuolelta suohon ja eteläpuolelta avolouhokseen. Itäpuoleisen jätealueen etelä- ja kaakkoisosassa on ollut malmikiven varastoalue. Kaivosalueella tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesimuodostumia.
Kaivosalue sijaitsee veden jakajalla, jonka eteläpuolelta pintavedet kulkeutuvat Linkujokeen ja edelleen Aakenusjokeen, joka laskee itään Levijokeen. Ennen toiminnan aloitusta Lapin vesi- ja ympäristöpiirin ohjeistamana ja luvalla Pahtavuoman tunneliverkosto tyhjennettiin pumppaamalla vedet vedenjakajan yli muutama sata metriä pohjoiseen Levijokeen laskevaan ojaan. Samaan ojaan laskettiin kuivatusvesiä myös louhinnan aikana. Sulkemisen jälkeen louhoksen ylivuotovedet on ohjattu virtaamaan etelään Linkujärveen ja Linkujokeen, josta vedet laskevat Aakenusjoen kautta Levijokeen. Myös sivukiven jätealueen pohjoispuolelta pintavedet laskevat nykytilassa etelään Linkujokeen.
Kaivos- ja jätealueen kunnostussuunnitelma Pahtavuoman kaivosalueen nykytilaa on tutkinut Pöyry Finland Oy Outokumpu Mining Oy:n toimesta. Konsulttiyhtiö on laatinut alueelle kunnostus- ja jälkihoitosuunnitelman, joka on hyväksytty Lapin ELY-keskuksessa keväällä 2015. Vuonna 1995 kaivostoiminnan sulkemisvaiheessa Pahtavuoman kaivoksen louhosalue aidattiin. Aitauksen ulkopuolella sijaitsevan tuuletusnousun päälle valettiin teräsbetonikansi. Vuonna 2015 hyväksytyn kunnostus- ja jälkihoitosuunnitelman mukaan molemmat sivukivikasat tasoitetaan ja muotoillaan reunoiltaan turvalliseksi ja mm. suurimmat lohkareet ja kivet murskataan pienemmiksi. Kasojen muotoiluun voidaan käyttää amfiboliittikivimursketta itäisestä kasasta. Läntisen, happoa tuottavan kivikasan peittoon levitetään ohut kerros kalkkikivimursketta lisäämään valumavesien neutralointikapasiteettia. Itäisen, happoa tuottamattoman kivikasan peittorakenteeksi soveltuu amfiboliittikivimurske. Jälkihoitopäätöksen mukaan kasvukerrosta ei levitetä kummankaan kivikasan päälle, jotta mahdollisen muualta tuodun kasvukerrosaineksen mukana ei leviä suojelualueelle vieraslajeja. Jälkihoitotyöt tehtiin kesällä 2016. Kunnostettu kaivosalue on nykyisin Natura-alueella, jonka keskeinen käyttö liittyy luontomatkailuun. Kunnostetun jätealueen toimivuuden tarkkailua valvoo Lapin ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikkö.
Pöyry Finland Oy:n tekemän selvityksen mukaan Pahtavuoman vinotunnelin suulla ja etelään laskevassa sivukivikasan vieriojassa oli vuoden 2003–2011 seurannan perusteella taustapitoisuuksia korkeampia sulfaatti-, kupari-, sinkki- ja nikkelipitoisuuksia. Sen sijaan alajuoksulla Linkujoessa kaivosalueen vesien vaikutukset olivat pieniä. Kaivosalueen pohjaveden laatu on heikentynyt kaivostoiminnan vaikutuksesta. Talousveden laatuvaatimukset ylittyivät mangaanin, raudan, nikkelin ja alumiinin osalta vuoden 2010 seurannassa. Pohjavesivaikutusten arvioitiin aiheutuvan sivukiven jätealueiden suotovesikontaminaatiosta.
Lähteet:
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12 | 2018
Kansalaisen karttapaikka
Kohteella syyskuussa 2018
Ruskamatkaajan Ylläksen kierros jatkuu pyöräilemällä Pahtavuoman kaivokselle.
Pahtavuoman avolouhos ruskamaisemissa. Louhoksen pH-lukemat olivat neutraalilla tasolla.
Toisenlaista ruskaa.
Pohjoinen sivukivikasa on peitelty ”kalkkikivimurskeelle”. Lieneekö kovinkaan tehokas tapa… ei ainakaan ole toiminut aikaisemmissa kohteissa juuri p….n vertaa. Osa sivukivistä on näkyvillä tai vain ohuen kalkkikivikerroksen alla.
Ylläksen kivisiä tuntureita…
Mursketunturin huipulla oli sentään kiva ihailla maisemia aurinkoisessa säässä.
Jätelampi ja ”happoa tuottamaton sivukivikasa”
ja…sivukivikasa tuottaa edelleen happamia vesi. pH 3,3 kasan vieressä!
Läntinen sivukivikasa ja jätelampi kuvattuna Pallaksen suuntaan.Onko kaunis ruskainen maisema? Ja kauniisti viimeistelty maisemointi? Oikea tapa murskata kiviaines pienemmäksi?
Mites se purkuoja Linkkujoen suuntaan. pH 5,3! Eli onko onnistunut sulkemisprosessi?!Lisää upeita ennallistamismaisemia…
Kaivostutkijan kupariaarteita kaivokselta.
Jälkiyhteenveto
1) Ennallistamistyöt tehtiin 21 vuotta viimeisimmän kaivostoiminta vuoden jälkeen!
2) Ennallistamistyöt munattu täysin amatöörimäisesti. Murskattu sivukiviaines lisää pinta-alaa, ja näin ollen liukenevat ainekset siirtyvät vain tehokkaammin lähimaaston vesistöihin! Kalkkikiven neutralointiteho on heikko. Ja mitä hyötyä siitä taas on tehdä vuosikymmeniä myöhässä?! Häh!
3) Kunnolliset kokoojaoja- ja altaat puuttuvat. Pintavedet purkautuvat suoraan luonnonsuojelualueelle!
4) Outokummun toiminta on taas tuttua kuten aikaisemmin. Pöyryltä ja AVI:lta taas hyväveliverkoston tasoista toimintaa… ei hyvä EI! Miten tällainen toiminta on taas päässyt menemään läpi sormien…
5) Tutkijan kotiläksyt jäi tekemättä. Kohteen läheisyydessä olisi ollut muitakin pieniä koelouhoksia, ja uraaniesiintymiä. Uraania on kulkeutunut myös Rautuvaaran rikastamolle asti Pahtavuoman malmien mukana. Pahtavuoman alueella on 3 pientä uraanimineralisaatiota, jossa on uraanimalmia noin 0,14 Mt (pitoisuus 0,39%). Lähde: GTK tiedonanto YST-71, Ydinjätteiden sijoitustutkimukset.
Yleisarvosanaksi kohteelle:
Lisää uraanitietoutta
Kesänkivaarassa, Tahkokurun laavun läheisyydessä, sijaitsee myöskin pienehkö uraaniesiintymä. Myös tällä alueella on tehty kairauksia uraanimalmin kartoittamiseksi. Eipä muuta kuin Talvivaaraan lisämateriaalia ”Kepun ylläpitämän” Terrorfamen tulevalle uraanitehtaalle. Mitäpä sitä suojelemaan Yllästä, kun Hannukaisen kaivostakin yritetään perustaa pilaamaan Kansallismaisemia ja puhtaita vesistöjä.
#kaivosteollisuudesta kärkihanke #raiskataan Ylläs #OutoKummun kaivosvastuullisuus #kaivoskorruptio # S..ta..n tunarit
Tämän informaatio tarjosi Kaivostutkijat
Jari
Nimetön
Pari virhettä. Varsinainen toiminta-aika oli 1988-1993. 70-luvulla tehtiin koelouhintaa. Ja se oli hopea-kupari-kaivos.
Nimetön
aakenusjoki ei laske levijokeen vaan ounasjokeen