Kirakkajuppuran koelouhos sijaitsee Tervolasta noin 23 km kaakkoon. Kirakkajuppuralla on suoritettu Lapin Malmi Oy:n toimesta koelouhintaa platinaryhmän alkuaineille kahdessa eri vaiheessa v. 1987 ja 1988. Kaikkiaan alueella louhittiin 55 620 tonnia, josta malmin osuus oli 2 165 tonnia. Malmi on rikastettu Rautuvaaran kaivoksella ja rikaste on myyty Saksan Liittotasavaltaan Norddeutsche Affinerielle.
Kirakkajuppuran malmion kooksi arvioitiin n. 11 000 tn, jossa platinaryhmän alkuaineita on 35.29 ppm = 0.003529% (palladiumia 0.00235%, platinaa 0.00107%, rodiumia 0.0001%).
Alue sijaitsee nykyään Suhanko Arctic Platinum Oy:n malminetsintäalueella.
Lähde: GTK-Hakku aineisto
Ennen louhintatyön aloittamista jouduttiin työkohteelle tekemään n. 180 m uutta tietä sekä tasoittelemaan laajempi levityspaikka malmi- ja raakkuläjiä varten. Ko. työn pohjaus tehtiin tela-alustaisella kaivinkoneella. Tien pintaukseen käytettiin mursketta ja täytemaata. Työmaalle tulevaa yksityisten metsäautotietä jouduttiin paikkailemaan.
26.10.1987 tehdyn päätöksen pohjalta ruvettiin ko. malmion pohjoispuolella olevan ns. Kuprikka-malmin poisottoa toteuttamaan. Malmin pintapuhkeaman laajuus oli 6 x 4 m. Melko harvan geologikairanäytteenoton perusteella malmin uskottiin kuuluvan pitoisuusluokkaan 12 – 50 ppm Pt.
Kuparikkamalmin edestä louhittiin ja lastattiin ensin raakku pois, jonka jälkeen malmi ammuttiin kolmella ammulla niin, että edellisen ammun kiviä käytettiin täkkinä. Viimeisenä työvaiheena aloitettiin rampin louhinta.
Pintaosan rikkonaisuus ja eri malmilaatujen (paksuudet lähtien 20 cm) pitäminen erillään teetätti melkoisesti ylimääräistä työtä. Käyttämällä riittävän tiheää reikäväliä (malmin rajoilla 15 – 30 cm), oikeaa porauskaltevuutta, sopivaa pengerkorkeutta sekä oikeaa ominaispanostusta saadaan raakkulaimennus pysymään minimissään ja eri malmilaadut eriteltyä.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan malmin määräksi asetettiin 70 tonnia. Lopullinen määrä nousi kuitenkin 457 tonniin (+ vihreä malmi 12 tonnia). Raakkua louhittiin n. 1800 tonnia ja malmin päältä sekä edestä.
Murskaus suoritettiin Sompujärven Partekin louhoksella olevalla Lumiaho-murskalla. Ajomatka Kirakkajuppurasta murskalle oli 9 km. Malmi ajettiin Kymppipyöräautolla tiestön kantavuuden takia. Malmia ajettiin kaikkiaan 36 kuormaa.
Lähde: KIRAKKAJUPPURAN PLATINAESIINTYMÄN KOE-ERÄN LOUHINTA 3.12.1987
Partek Oy louhi vuosina 1977-1989 Keminmaan Sompuvaaran gabroa vuorivillan raaka-aineeksi. Kokonaislouhinta oli n. 537 000 t.
Lapin Malmi päätti jatkaa Kirakkajuppuran koelouhintaa keväällä 1988. Alustavan suunnitelman mukaan kokonaislouhinnan arvioitiin olevan n.45000 tn, josta malmin osuus olisi 1350-1700 tn.
Louhintatyö toteutettiin 15.6. – 9.9.1988 välisenä aikana. Malmin murskaus tehtiin 30.9. – 4.10.1988. Murskaus suoritettiin Sompujärven Partekin louhoksella.
Lähde: KIRAKKAJUPPURAN PLATINAESIINTYMÄN KOE-ERAN LOUHINTA. Lapin Malmi 13.12.1988
Kirakkajuppuralla 6/2022
Kirakkajuppuran avolouhos on täyttynyt vedellä. Sulffidipitoista malmia ei silmään alueella sattunut, joten ympäristövaikutukset lienevät pieniä.
Koelouhoksesta on saatu aikoinaan platinaa 21.65 kg ja palladiumia 43.3 kg. Sivukiven määrä vastaavasti 53455000 kg! Hyötysuhde on melkoinen massan perusteella.
Palladiumin hinta on 63 EUR/g ja platinan 28 EUR/g (8.7.2022). Eli nykyrahassa koelouhoksesta olisi irronnut n. 3.3 M€. Vertailun vuoksi kullan hinta on 55 €/g. Platinaryhmän metallien osalta voidaan puhua vähän kuin kultakiimasta. Louhitaan paljon pienen määrän takia. Niitä kaivosteollisuuden hehkuttamia kriittisiä metalleja…
Vanha louhosvesien purkuputki.
Louhosalue oli hyvin aidattu.
Sivikivikasa oli tavanomaisesti louhoksen vieressä metsittymässä umpeen… Kaivetaan köyhää malmia, ja sivutuotoksena syntyy tolkuton määrä ei-hyödynnettävää sivukiveä… Monessa tapauksessa sivukivet ja rikastushiekka aiheuttavat omat ongelmansa…
Tämän kriittisien metallien informaation tarjosi Kaivostutkijat
Jari ja Jarkko
