Hiturassa (osa I) louhittiin ja rikastettiin nikkeliä sekä kuparia 1970-luvulta saakka, kunnes viimeisin toiminnanharjoittaja, kanadalainen kaivosyhtiö Belvedere Mining Oy, asetettiin konkurssiin joulukuussa 2015.  Konkurssipesä hallinnoi kaivosyhtiön omistamia maa-alueita, rakennuksia ja laitteita. Konkurssipesä on varaton ja kykenemätön vastaamaan mm. ympäristövelvoitteistaan.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus päätti kaivoksen jätealueiden sulkemisesta toukokuussa 2016. ELY-keskuksella kolmoisrooli: sulkeminen, kaivosvalvonta, konkurssipesän suurin velkoja

Sulkemistöiden lisäksi ELY tilaa välttämättömät ympäristötyöt ja osoittaa niihin rahoituksen, mm. vesienkäsittely ja tarkkailu (YM:n rahoitus). Kaikki työt tehdään voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti.

Valtio rahoittaa sulkutöitä noin 16,4 miljoonalla eurolla. Kustannusten lopullinen arvio selviää, kun nähdään kuinka nopeasti alueen sulkemistoimenpiteet parantavat pohjaveden laatua.

Sulkemisen 1. vaiheeseen (2017-2019) kuului jarosiittialueen ja rikastushiekka-alue 2:n peittäminen sekä
vedenkäsittelylaitoksen ja siihen liittyvien rakenteiden rakentaminen. Käynnissä oleva sulkemisen 2. vaihe käsittää rikastushiekka-alue 1:n sulkemisen, vesialtaiden kuivatuksen ja peittämisen sekä sivukivikasojen peittämisen.

1. vaiheen urakoitsija oli Fortum Environmental Construction Oy. 1. Vaiheeseen kuului oja- ja putkijärjestelyt, joissa erotetaan ympäristön puhtaat vedet kaivosalueen suotovesistä sekä vedenpuhdistusjärjestelmien uusiminen. Urakoitsija hoitaa vesienkäsittelyä 3 vuotta.

Sulkutöiden ensimmäisen urakan hoitanut Fortum rakensi alueen neljälle suojapumppauskaivolle putkilinjat, huoltokaivot ja vedenkäsittelyjärjestelmän, jotta saastunut pohjavesi saadaan pois.  Vedenkäsittelyjärjestelmän käyttö- ja kunnossapitovastuu siirtyi Fortumille kolmeksi vuodeksi. – Vedenpuhdistusta seurataan koko ajan, mutta vieläkään ei olla havaittu pohjavedessä mitään muutoksia. Pohjavesien puhdistus jatkuu näillä näkymin vielä useita vuosia, arvioi ympäristöhankintavastaava Timo K Karjalainen Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.

2. Vaiheen urakoitsijana toimii Suomen Maastorakentajat. Pinta-alaltaan 36 hehtaarin suuruisen rikastushiekka-allas 1:n lisäksi suljetaan palautusvesi- ja selkeytysaltaat sekä sivukivikasat. Suljettavien alueiden kokonaispinta-ala on reilusti yli 60 hehtaaria.

Rikastushiekka-allas ja selkeytysallas peitetään pintarakenteilla. Palautusvesiallas tyhjennetään ja lietteet siirretään selkeytysaltaaseen, minkä jälkeen palautusvesiallas muotoillaan maastoon sopivaksi, ja alueelle jätetään pintavesipainauma. Urakka sisältää myös vesien johtamisen allasalueelta.

Edellisessä urakkavaiheessa Fortum sulki alueella muun muassa yhden rikastushiekka-alueen sekä peitti jarosiittikasan. Jarosiitti sisältää kaliumia, sulfaattia ja rautaa ja sitä tuotiin noin puoli miljoonaa tonnia Hituraan Kokkolan kobolttitehtaalta 1990-luvulla. Se kuljetettiin siltä varalta, että sitä voisi jalostaa teknologian kehittyessä. Jarosiitti aiheutti kuitenkin alueen pahimman ympäristöongelman.

Jarosiittikerroksen päälle asennetaan bentoniittimattoa.

Lähteet:

  • TURVALLISUUSTIEDOTE / HITURAN KAIVOSALUE 18.11.2019
  • Yle-uutiset
  • 26.3.2020 Keskipohjanmaa
  • Hituran kaivoksen sulkeminen. Tilanne 27.4.2018. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Belvederen perinnönjako 5/2020

”Highway to hell”. Malmirekkaralli on päättynyt. Tosin toisenlainen rekkaralli on vielä käynnissä.

Helvetin teurastamo eli rikastamorakennus. Belvedere Mining Oy:n konkurssipesän selvitysmiehenä toimii tuttu mies, Pekka Jaatinen! Valtio rahoittanee myös tässäkin tapauksessa selvitysmiehelle vähän makkaraa leivän päälle. Tuntihinta on varmasti kohdillaan…

Kuten kuvasta näkee, on paljon vielä työsarkaa jäljellä Hituran sivukivialueiden suhteen. Mistään parista neliöstä ei ole kyse.

”Ennallistettu sivukivikasa”. Rinteen jyrkkyys luo haastetta peittojen tekemiseen. Niinpä se näyttääkin monelta osin jotain sinne päin peitolle, sillä sivukivet pilkistävät kasojen alta.

Serpentiniittisivukiviä.

Hapokkaan näköistä sivukiveä. Se pieni kokkare multaa päälle auttaa varmaan hallitsemaan happo- ja liukenemisvaikutusta…

Latoperinnemaisemaa kaivosperinnemaiseman takaa.

Näitä peittotöiden ”haasteita” kun rinne on jyrkkä. Eroosiokin kuluttaa nämä ”peitot” paikoin helposti pois.

Rakennusjätettä. Meneeköhän ns. bioreaktoriin bakteeriympiksi?

Ja itse pääreaktori eli vedellä täyttynyt päälouhos.

Louhoksen reunat näyttävät olevan melko epästabiileja sortumista päätellen. Aluetta ei ole aidattu millään tavalla.

Louhosmetsä

Hapettunutta malmikiveä.

Sivukivikasojen reunoilta on kaavittu pintamaita kasojen peitoiksi. Veden virtaus on kohti päälouhosta.

Räkämänty. Räkämännyllä tarkoitetaan broileri kasvattamiseen verrattavaa tehometsätalouden nopeasti kasvanutta oksaista paskapuuta. Sehän sopii erinomaisesti näihin paskakaivoksien ennallistamisiin.

Täälläkö asuu kaivosmörkö? Mitä tähän vastaa FinnCobalt Oy:n hallituksen jäsen Vesa-Pekka Penttilä (omistus Alandra Oy:n kautta?) ; eräs kaivosmies Hituran ja Särkiniemen (Blogi) kaivosten konkurssien takana.

Vanha kaivoksen selkeytysallas. Mitähän kaikkea tämän altaan sedimenteissä muhii?

Nykyistä BAT vesienkäsittelyä. Saastuneita vesiä kierrätetään vesipatjan kautta, jonne haitta-aineita sakkautetaan. Vesien käsittelyyn käytetään kaivosteollisuuden suosikkia sammutettua kalkkia ja flokkulanttina Flopam:a.

Flokkulantit ovat yleensä polymeereja, jotka ovat joko positiivisesti tai negatiivisesti varautuneita, ja joiden tehtävä on tuoda pienempi partikkeli isommaksi agromeraatiksi eli ”flokiksi”, jonka erottaminen nesteestä on helpompaa ja nopeampaa.

Poltettu kalkki käytetään sammutettuna. Kun poltettuun kalkkiin lisätään vettä, kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH)2) eli sammutetuksi kalkiksi. Sammutettu kalkki annostellaan vesilietteenä käyttökohteeseen. Kalkkituotteet saostavat hyvin metalli-ioneja, kuten alumiinia (Al), kuparia (Cu), kromia (Cr), rautaa (Fe), sinkkiä (Zn), lyijyä (Pb), nikkeliä (Ni) ja kadmiumia (Cd). Näiden lisäksi kalkkituotteilla voidaan poistaa haitallisia anioneja kuten sulfaatteja, fluoridia ja fosfaatteja. Metallit saostuvat yleensä emäksisellä pH-alueella.

Lipeällä ja suolahapolla voidaan säätää veden pH:ta.

Sulkemistöiden onnistuminen selviää vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Vesienkäsittely jatkuu alueella niin kauan, kunnes pohjavesien laatu paranee… ja rahaa palaa ja Fortum voi laittaa Suomen kovimpana laskuttajana pienen lisätyölaskun. Luulisi Tytti Yli-Viikarin hoitavan asiansa ja syynäävän kirjojensa sijaan näitä kaivoskorruption ilmentymiä. Olisi hienoa tietää lopullinen laskutus ihan julkisesti…

Rikastushiekka-alue

Rikastushiekka-alue on vaikuttavan kokoinen. Kymmenien hehtaarien kokoinen. Mitä tänne on nyt suunniteltu: aurinkopaneelikenttää ja lammasaitausta.

Täällä tehdään sitä halvinta mahdollista jätealueiden peittoa, joka on kivikauden päässä kaatopaikkojen rakenteista.

Näppärästi veronmaksajien rahoituksella savea on kuljetettu Mäntästä asti. Sitä vihreää rakentamista tosiaan. Huomaa huikea 35 cm peitto.

Peittosuunnitelmia jarrosiittikasan kohdalta. Koska alue on todella laaja, on varmaa että sadevesi kertyy myös kasan päälle. Kuinkahan paljon tuonne tulee painumaeroja ja epätasaista routimista? Kuinka paljon täytöstä huolimatta syntyy pintakerroksen läpimenevää suotovettä? Suurella todennäköisyydellä paikallisesti ainakin.

Ja mikä pieni ero on kaatopaikan ja kaivosjätealueen sulkemisessa?! Täyttä puuhasteluahan nämä kaivosten pintarakenteet ovat kaatopaikkojen normeihin verrattuna. Kaasunkeräyskerros ei ole tosin pakollinen. Lähde Infra RYL 15-710194 Kaatopaikkarakenteet.

Ja miten pohjat? Taitaa olla kipattu Hiturassa kaikki suoraan perusmaan päälle, ja siinä kaikki. Mitäpä mieltä kaivosteollisuus ry. on tästä asiasta, ja siitä ettei kaivoksille ole kunnon normistoa pohjien ja peittojen tekemiseen?

Pohjanmaan lakeus. Aika ja veronmaksajien rahat ennallistavat tätäkin maisemaa.

Jälkisuljenta

On aivan käsittämätöntä, ettei Kaivosteollisuus Ry kumppaneineen ole saanut aikaan normistoa peitto- ja pohjarakenteille, joka olisi yleispätevä kuten kaatopaikkarakenteissa on. Jotain suuntaa antavaa toki löytyy. Halpaa sellaista. Irvokasta on myös, että nykyiset AVI:n määrittämät vakuusrahat riitä edes halvimmalle mahdolliselle peittotyölle, vesikäsittelystä puhumattakaan…

Kaivosteollisuudessa meno on kivikauden tasoa verrattuna kaatopaikkarakenteiden vaatimuksiin. Käsittämätöntä asennetta!

Olisi hyvä tietää paljon vaikkapa geokalvojen osuus on nykyisin jätealtaiden pinta-alasta. Vastaus: hävyttömän vähän..

Suuret ja yhä suuremmiksi menevät jätealtaat merkittävä riski, sillä täysin stabiilien ja homogeenisten rakenteiden tekeminen raskaiden jäteliemien alle ja päälle on erittäin haastavaa. Olisiko tässäkin syytä käyttää järkeä eli rajoittaa jätekasojen kokoa merkittävästi, jotta riskit saataisiin paremmin hallintaan. No, kustannukset ja jätealueiden koko kasvaisi tässä skenaariossa. Oletteko huomanneet kuinka kaivosyhtiöt ovat viimevuosina kasvattaneet vuosittaista kokonaislouhintaa monessa kaivoshankkeessa?

Onko geokalvot varma ratkaisu jätevesien hallintaan. Vastaus EI. lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että kalvot vuotavat AINA joka tapauksessa. Tosin oikeaoppisesti näillä saadaan merkittävästi vuotoja hallintaan. Varoittavana esimerkkinä tosin on tapaus Talvivaara. Väärin tehtynä kipsisakka-altaan vuoto oli Suomen kaivoshistorian pahin, josta ei saatu ketään oikeastaan vastuuseen…

Toisena esimerkkinä ammattitaidottomasta voisimme nostaa esille Kittilän runk….korjaan kultakaivoksen (Agnico Eagle Mines) jätealtaat syaniideineen päivineen. On täysin käsittämätöntä, että pohjarakenteet tehtiin viranomaisten päännyökytyksien kera bitumikermeillä! Näille ratkaisuille naureskelivat jänkhien miehet jo rakentamisvaiheessa.

KERMIRAKENTEIDEN SAUMOJEN KESTO JA PITKÄAIKAISKESTÄVYYS EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA TOIMI VALTAVIEN JÄTEMASSOJEN ALLA. Tästä esimerkkinä olikin vuodot läheiseen Seurujokeen. Taitaapa Pojilla pumput pumpata näitä vuotovesiä maailman tappiin asti. Mitä sen jälkeen, kun kaivos joskus aikanaan loppuu? Kuka polkee pumppuja silloin? Pekkarinen & Pojat Corp.?

Vielä geokalvoista. Pitkäaikaiskestävyys. Kuka on antanut takuun, että kalvot kestävät koko elinkaarensa ajan? Materiaalien ominaisuudet voivat heikentyä merkittävästi kymmenien vuosien aikana. Miten korjaat ongelman Talvivaarassa satojen hehtaarien ja miljoonien tonnien jätemassojen alta. Et mitenkään. Ja taas verorahoilla pumpataan suotovesiä keräysaltaisiin…kalkkia vain vähän perään.

Suomen puhtaat vedet kiittävät…

Näin on Hituran sulkeminen vauhdissa. Aika näyttää saadaanko veroeuroille selkeää vastinetta. Ja saapa nähdä paljonko yli 20M€ tässä menee… Pientähän tämä on, jos vertaa kuinka piikki on auki akkustrategialle… siitä vasta taitaa tulla kallis loppulasku…

Ja saatiinko ketään vastuuseen Hiturassa? Ei, ja seuraavaa kaivoshanketta pukkaa (FinnCobalt)…

Jälkikevennys

Onhan näitä kaivoksien kalvorakenteita käsitelty jo aiemminkin…

 

Tämän kaivoksen kevyet mullat tarjosi Kaivostutkijat

(noin 4 € / henkilö; 20 M€ jaettuna 5 miljoonalla suomalaisella)

Jari ja Jarkko