Rupert Finland Oy on tehnyt malminetsintää Sodankylässä vuodesta 2016 lähtien. Yhtiön malminetsintälupa-alueet sijaitsevat Sodankylän kuntakeskuksen pohjoispuolella Pahtavaaran kaivosalueen ympäristössä sekä lännessä Jeesiön kylä ympäristössä. Malminetsintälupa-alueet sijoittuvat Sattasniemen paliskunnan alueille. Malminetsintälupa-alueilta etsitään kultaa ja kuparia, ja malminetsintämenetelminä käytetään geofysikaalisia mittauksia, pohjamoreeninäytteenottoa sekä kairausta. Keskeiset tunnusluvut (raportoitavan vuoden lopussa):

• Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl ja 101.29 km2
• Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 10 kpl ja 194,97 km2
• Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 2 kpl ja 66,35 km2
• Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl
• Malminetsintäkairaus: 30,6 km
• Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 234 968 €

 

Kuvaus yrityksestä

Rupert Finland Oy on Rupert Resources Ltd:n omistama yhtiö, jonka kotipaikkana on Sodankylä. Rupert Resources:n pääpaino on Rupert Lapland -hankkeessa Keski-Lapin viherkivivyöhykkeellä. Hanke koostuu monen miljoonan unssin Ikkari -kultaesiintymästä ja luvitetusta Pahtavaaran kaivoksesta. Yritys on perustettu 2016. Toiminta keskittyy malminetsintään, aktiivista kaivostoimintaa ei tällä hetkellä ole Pahtavaaran kaivoksen ollessa ylläpitotilassa.

Pahtavaaran kultaesiintymän löysi Geologian tutkimuskeskus (GTK) vuonna 1985. Pahtavaarassa kaivostoimintaa on ollut vuosina 1996–2000, 2003–2007 ja 2008–2014 aikaisempien omistajien toimesta. Tuotanto Pahtavaarassa on tapahtunut avolouhoksesta sekä vuodesta 2009 lähtien yksinomaan maanalaisesta kaivoksesta. Pahtavaarassa kaivostoiminta on ollut keskeytettynä vuodesta 2014 lähtien. Syyskuussa 2016 kaivos siirtyi Rupert Finland Oy:n hallintaan.

Ympäristöasioiden hallinta

Johtuen Pahtavaaran malmin geologiasta, on Pahtavaaran malmista syntyvällä rikastushiekalla hyvin korkea neutraloinpotentiaali. Malmissa ei ole merkittäviä määriä sulfideja, ei myöskään rikastushiekka ole happoa tuottavaa ja on näin ollen ympäristölle vaaratonta.

Rupert Finland on käynnistänyt alueella perustilaselvitykset, joista saadaan tietoa aiempien toimijoiden vaikutuksesta alueella. Samaan aikaan tehdään systemaattista ympäristön tarkkailua ja vesinäytteenottoa, viranomaisten antamien ohjeiden mukaan ja saadut tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle säännöllisesti (Lapin ELY-keskus).

Ennen kaivoksen toiminnan uudelleen käynnistämistä, Rupert Finland suunnittelee uudelleen vesien hallinnan alueella, tavoitteena päästöjen minimoiminen. Ympäristölupa päivitetään vastaamaan ajantasaista lainsäädäntöä ja mahdollisia tulevia muutoksia tuotannossa. Pahtavaara sijaitsee alueella, jonka vesistöissä on merkittäviä taimen ja harjuskantoja ja joiden lisääntymisalueet sijaitsevat toiminnan valuma-alueilla.

”Eläminen ja menestyminen yhdessä ympäröivän luonnon ja yhteisöjen kanssa on meille kunnia-asia”

Lähde: Rupert Resources

Ympäristölupa myönnetty: Pahtavaaran kaivoksen ympäristölupa v. 2006

Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 640 000 €

Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 210 000 €

Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 42 000 €

Patojen määrä kaivosalueella: 2 kpl luokan 2 patoja (Pahtavaara)

Lähde: Kaivosvastuu.fi

 

Pahtavaaran konkurssikaivoksen asbestipäästöt KHO:n puntarissa

Useita konkursseja tehneen Sodankylän Pahtavaaran kultakaivoksen asbestipäästöjä punnitaan parhaillaan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Alueen poronhoitajien mukaan aitaamattoman kaivoksen jätealtaisiin on hukkunut poroja. Lapin ja Kainuun Ely-keskusten mukaan Pahtavaaran konkurssin seisauttaman kaivoksen ympäristöasiat ovat kunnossa.

Toukokuun lopulla Pahtavaaran kultakaivoksen kahdella jätealtaalla on vilskettä. Ylemmällä altaalla uiskentelee kymmeniä vesilintuja. Alemmalla altaalla on suokukkoja ja tyllejä parhaissa kevätpuvuissaan. Ryhmä poroja laiduntaa entisen jängän ja nykyisen alemman altaan reunaheinikossa ja makoilee rikastushiekalla.

Kolmannen konkurssin jälkeen kaivos on seisonut pari vuotta. Kaikkiaan kolme Ruotsi-taustaista kaivosyhtiötä on tehnyt konkurssin Pahtavaarassa. Terra Mining Oy (1996–2000), ScanMining Oy (2003–2007) ja viimeksi Lappland Goldminers Oy (2008–2014). Nyt viimeksi mainitun yhtiön konkurssipesän pestaamat seitsemän työntekijää vartioi aluetta ja tekee tarpeelliset huoltotyöt.

Lapin ja Kainuu Ely-keskukset tekivät kaivoksella ympäristötarkastuksen viime keskiviikkona.  Yle Lapin uutiset sai tietää tarkastuksesta ja luvan seurata tarkastusta konkurssikaivoksen pesänhoitajalta, asianajaja Mikko Tiilikalta Helsingistä.

Ely pihtaa tietoa

Valvovan viranomaisen eli Lapin Ely:n tietoa panttaava menettely ansaitsee tulla kerrotuksi uutisjutussamme.

Rovaniemellä Lapin Ely-keskus vaikeni tarkastuksesta, vaikka olimme tarkastusta edeltävänä maanantaina pyytäneet kattavia ajankohtaisia tietoja kaivoksen ympäristöpäästöistä. Maanantaina ylitarkastaja Tiina Kämäräinen ilmoitti tietojen antamisen kuuluvan tiistaina töihin tulevalle ylitarkastaja Sakari Murtoniemelle.

Tiistai- iltana ylitarkastaja Murtoniemi ilmoitti sähköpostissa olevansa työmatkalla keskiviikkona mainitsematta, että kyse oli juuri Pahtavaaran ympäristötarkastuksesta. Samalla hän lähetti sähköpostilla Ahma ympäristö Oy:n Pahtavaaran vuoden 2015 tarkkailuraportin.

Konsultti: Päästöt vähäisiä

Vesi Pahtavaaran kahdessa jätealtaassa on harmaanvihertävää huolimatta siitä, että tuotanto on seisonut konkurssin takia kaksi vuotta. Alemmasta selkeytysaltaaksi nimetystä altaasta purkuputkea pitkin juoksee vettä alajuoksun suuntaan Koserusojaan, joka laskee Ala-Postojokeen ja edelleen Kitiseen.  Purkuvesi ei ole sekään kirkasta.

Pahtavaaran kaivoksen ympäristötarkkailusta on vastannut vuodesta 1996 konsulttiyhtiö Lapin Vesitutkimus Oy, jonka nimi muutettiin Ahma ympäristö Oy:ksi vuonna 2003. Lapin vesitutkimus teki aikanaan Talvivaaran kaivoksen ympäristönvaikutusten arviointeja.

Ahman vuoden 2015 tarkkailuraportin mukaan nyt kaksi vuotta seisseen Pahtavaaran kaivoksen jätevesien vaikutukset alapuolisiin vesistöihin ovat vähäisiä tai olemattomia. Koska tuotantoa ei ole, uutta rikastusjätettä altaisiin ei tule. Päästöt syntyvät vuosien 1996–2014 välisen ajan yhteensä noin 14 vuoden tuotannosta.

Tarkastuskäynnillä ylitarkastaja Murtoniemi totesi, että mitään erityistä sanottavaa Pahtavaaran päästöistä ei tällä hetkellä ole.

– Lähinnä typpipitoisuudet ja jonkun verran menee tuosta rikastushiekasta siinä olevia aineita, että tietysti siinä on jonkun verran näitä rikastuskemikaaleja, vastasi patopenkalla Lapin Elyn Murtoniemi kysymykseen, mitä haitta-aineita jätealtaista kulkeutuu alapuoliseen vesistön.

Patoturvallisuutta tarkastanut Kainuun Elyn patoylitarkastaja Timo Regina katsoi jätepatojen olevan kunnossa. Hän arvioi, että patoja voidaan joutua korottamaan, jos kaivosoikeudet ostanut kanadataustainen yhtiö Rupert Resources aloittaa tuotannon Pahtavaarassa joskus tulevaisuudessa.

Kaivoksen pato petti vuonna 2012 ja aiheutti jätevesipäästön ympäristöön. Sen jälkeen patoja on vahvennettu, viimeksi konkurssipesän voimin.

Asbestista vaaraa työntekijöille

Lapin Elyn antamien tietojen jälkeen paljastuu paikallisten ihmisten kertomusten perusteella, että jokin Pahtavaaraa koskeva prosessi on meneillään jossakin viranomaisessa. Kysyttäessä Lapin Ely ilmoittaa, että korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n puitavana ovat kaivoksen asbestipäästöt. Paljastuu, että Murtoniemi on kirjoittanut asiasta lausuntoa KHO:lle samana päivänä,  kun Yle kysyi häneltä kattavia tietoja kaivospäästöjen nykyvaiheista.

Murtomäen nyt lähettämästä Vaasan hallinto-oikeuden viime maaliskuussa (2016) antamasta ratkaisusta paljastuu, että Pahtavaaran malmin asbesti kulkeutuu jätevesiin. Malmissa on peräti 12–20 prosenttia asbestimineraali tremoliittia.

Konkurssipesä ja lupaviranomaiset ovat eri mieltä asbestiongelman hallinnasta Pahtavaarassa. Kaivosyhtiö ja nyttemmin konkurssipesä haluaa ongelmaan halvemman hallintakeinon kuin lupaviranomaiset. Siksi asia on KHO:n puitavana.

Yhtiön vaatimusta jatkava konkurssipesä vaatii, että lupaviranomaisten kaivostuotannon ajaksi velvoittama jätevesien kierrätys lopetetaan. Jätevedet voitaisiin laskea pintavalutuskentän läpi alapuoliseen vesistöön. Konkurssipesän mukaan asbestia sisältävän jätevesien kierrätyksestä aiheutuu altistumisvaara tuotantotiloissa kaivoksen työntekijöille.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden mielestä jätevesiä tulee kierrättää pienempien ympäristöpäästöjen saavuttamiseksi ja työntekijät suojata asbestilta. Yhtiön/konkurssipesän mielestä tämä tulee kohtuuttoman kalliiksi saavutettuun hyötyyn nähden. Nyt asia on siis KHO:n punnittavana. Asialla on merkitystä Pahtavaaran kaivoksen mahdollisen tulevan tuotannon kustannusten kannalta.

Hallinto-oikeuden aiemmassa (2015) ratkaisussa viitataan THL:n lausuntoon, jonka mukaan asbestista ei ole ollut terveyshaittaa kaivosalueen ulkopuolella, mutta tarkkailua on määrätty tehostettavaksi.

Porot ja linnut laiduntavat asbestialtailla

Oikeuden ratkaisuista käy ilmi, että asbestia on rikastunut jätealtaille ja että sitä on vedessä. Tämän uutisjutun kuvausten aikana kaivosalueella oli runsaasti poroja. Ryhmä poroja laidunsi myös alemmalla jätealtaalla, jonka yläosassa kasvaa heinikkoa. Osa porosta makoili rikastushiekalla.

Epäselväksi jää kuinka perusteellisesti asbestin kulkeutumista ympäristöön ja esimerkiksi poroihin on tutkittu.

Kaivos on Sattasniemen paliskunnan porolaitumien keskellä. Poromies Jukka Kaaretkosken mukaan huonosti aidattu kaivosalue on vaarallinen poroille. Hänen mukaansa tiedetään, että vuosien kuluessa jätealtaisiin on menehtynyt ainakin kolme poroa, joista kaksi hirvasta ja yksi härkä. Ne ovat juuttuneet sitkaaseen saviseen rikastushiekkaan ja lopulta kuolleet.

Kaivoksen konkurssipesän ja viranomaisten mukaan heillä ei ole tietoa porokuolemista. Paliskunta vaatii kaivosalueen kunnollista aitaamista, koska vaarana ovat altaiden lisäksi jyrkät louhokset niin poroille kuin ihmisille.

Lähde: 27.5.2016 YLE

---

KHO:n päätöksen voi lukea tästä.

 

Lappland GoldDiggers (LGD) Pahtavaaralla 6/2022

Prologi Pahtavaaran kaivokseen vuodelta 2020: Pahtavaara OSA I

Kullankaivajat jalkautuivat uudestaan tarkastelemaan alueen rikastushiekka-aluetta 2022.

Pahtavaaran rikastushiekka-alue koostuu kahdesta osasta. Varsinainen jätealue näyttää olevan noin 70 hehtaarin kokoinen, ja jälkiselkeytysallas vajaa 30 hehtaaria. Kaikki suon päällä ilman erillisiä kalvorakenteita tai edes suoto-ojia! Merkittävä puute alueella!

Suoto-ojat ja pumppaamot puuttuvat alueelta siis tyystin. Kaivosteollisuudet BAT-tekniikka eli suosuodattamo toimii suotovesille. Kaivostoiminnan aikana suosuodattamoon on karannut useita kertoja vuotovesiä.

Lapin Kansa: Kaivosvuoto tappanut puita Sodankylässä

Kultakaivoksen rikastushiekka-altaasta on vuotanut kaivosjätettä Sodankylän Pahtavaarassa, kertoo Lapin Kansa. Lehden mukaan harmaansininen savimainen kaivosjäte on tappanut puita laajalta alueelta.

Kaivosyhtiö Lappland Goldminers joutui rikkomaan allasta suojaavan padon toukokuussa, kun vallia korjannut kaivinkone putosi altaaseen. Paikalliset ely-keskukset ovat pyytäneet yhtiöltä selvitystä tapauksesta.

Uutinen 20.7.2012

Rikastushiekka-allas. Patorakennelma lasketusaltaan suuntaan oikealla. Allas on melko täynä.

Rikastushiekka-altaan vieressä oli pienempi louhos. Tämän louhoksen funktio jäi epäselväksi, mutta mursketta tässä näytti ainakin olevan.

Suotovesiä kyseiseltä alueelta.

Lapin erämaata vai jotain ihan muuta? Jotain sentään on yritetty, sillä rikastushiekka-alueen pinnassa on vähäisessä määrin siemennetty heinänkortta estämään pölyämistä.

Kovin on heikot peittorakenteet täälläkin. Hiekkaahan se vain on.  Malmi sisältää huimat noin 12-20% tremoliittiasbestia! Asbestikuituja ei silmätarkkuudella erota, mutta voisi kuvitella kuitujen määrän alueella olevan runsaasti. Muistakaahan käyttää P3-luokan suodattimia, kun liikutte alueella, ja sen läheisyydessä. Myös Kevitsan kaivoksella on luonnonmukaista tremoliittiasbestikuitua, joka leviää ympäristöön. Voi olla kaivosmiesten keuhkot vuosikymmenien päästä jotain muuta kuin puhtaat ja terveet.

Työntekijän päivittäisen asbestille altistumisen raja-arvo on 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä (eli 100 000 kuitua/m³) hengitysilmaa kahdeksan tunnin keskiarvona. Sisäilman asbestikuitupitoisuuden pitää olla alle 0,01 kuitua/cm³ (10 000 kuitua/m³).

Lähde: THL

Kevitsa ei kor­van­nut al­tis­tu­mis­ta as­bes­til­le – Kai­vok­sel­le sakot työ­eh­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­ses­ta

Sodankylässä sijaitsevaa avolouhosta operoiva Boliden Kevitsa Oy on tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietoisesta rikkomisesta. Työtuomioistuin antoi päätöksensä 23. huhtikuuta.

Työtuomioistuimessa käsitelty riita koski tuotantoporareille maksamattomia korvauksia. Kevitsan avolouhoksella havaittiin raja-arvot ylittävää asbestipölyä vuonna 2018. Kaivosyhtiö määräsi työntekijöille toimenpiteitä asbestilta suojautumiseksi, muttei maksanut heille työehtosopimuksen mukaista poikkeuksellisen haitan ja hankaluuden lisää niiltä tunneilta, jolloin he työskentelivät asbestipölyssä.

Lapin Kansa: 04.05.2021

Rikastushiekka-altaan keitoksia ja liemiä. Hyvät on leväkasvustot.  Vanhan YVA:n mukaan rikastamossa on käytetty mm. seuraavia vaarallisia kemikaaleja: MIBC (metyyli-isobutyylikarbinoli) vaahdote 11 t/a. Danaflot (ditiofosfaatti ja tiokarbamiini) 16,5 t/a. Mitenkähän altistumiset on huomioitu, jos asbestin suhteen asiat ovat olleet retuperällä?

Jälkiselkeytysallas, ja BAT-tekniikkaa tämäkin. Ei kun purkuputkessa suolle.

Tutkimuskaivantoja alueella. Ei ole peitelty näitäkään…

Viime näkemästä enemmistö maa- ja kairanäytteistä on tylysti tuhottu! Eikä suinkaan ihan pieni määrä!

Miljoonia euroja on heitetty hukkaan tämänkin kultaryntäyksen seurauksena. Eivät päätyneet Lopen ”kairasydän kansallisarkistoon”.

Jälkisanat

Pahtavaaran kaivos on sarjassaan Suomen surkeimmat kaivokset kärkikastia. Vähäteltyjä ympäristöongelmia mm. rikastushiekkakasojen vuotojen ja asbestiongelman kanssa. Siinä saa kaivostyöntekijät melkoisen annoksen kuituja pelkän yhden työvuoron aikana. Siis työn pölyävyydestä riippuen miljoonat kuidut päätyvät hengitysilman mukana keuhkoihin. Ja sieltähän asbestikuitu ei poistu. Terveysvaikutukset näkyvät vasta viiveellä 10-20 vuoden päästä. Käsittämätöntä, että tämä on mahdollista! Aikaisemmat toimijat tuskin asbestialtistusta kovinkaan hyvin ovat hallinneet. Huhut kertovat myös Kevitsan kaivoksen pölyongelmista, mutta näitäkin vähätellään, sillä eihän kymmenet tuhannet kuidut vastaa riittävää altistusmäärää… Ja kaikki se malmikivi, joka kaivetaan, se jauhetaan kiinteästä muodosta hienoksi jauheeksi, jolloin kuidut pääsevät rikastuttamaan ympäristöä. Kuitujen määrä jää alueelle isoksi kiusaksi todella pitkäksi ajaksi!

Rupert Finland Oy:n mukaan Pahtavaaran kaivos on vähäriskinen; ei happoa muodostavia sivukiviä tai rikastushiekkaa, ei käytetty syanidia. Minnekä se asbesti unohtui!?! Niin sanottua muunneltua totuutta, kuten monet ympäristövaikutuksien arvioinnit tuntuvat olevan.

Oma eepoksensa on monet konkurssit ja onnettomat kultasaaliit. Kaiken kukkuraksi pelit ja leikit jatkuu Rupert:n ”lupaavien” löydöksien saattelemana ties kuinka pitkään. Kunnia-asia olla sulkematta kaivos olenkaan?! Tämänkin vain läpimädän kaivoslain säädännön siivittämänä. Nykyistä kaivosta ei vakuusrahoilla suljeta koskaan vaan kaatuu veronmaksajien maksettavaksi tavalla tai toisella. Kullankaivu loppui alueella jo kohta vuosikymmen sitten, mutta sulkutoimia ei kukaan ”viranomainen” tunnu ajavan eteenpäin. Kaivosministeri Lintilä nyt viimeisimpänä! Miten on Mika, onko tämä sitä vastuullista kaivostoimintaa, ja mitä teette asian hyväksi? Kaivoslainuudistus on ainakin hyllytetty Teidän korruptoituneen ohituskaistayhtiöiden siivittämänä…

Tämän tremoliittiasbestikuumeen tarjosi Lapland GoldDiggers.

Jari ja Jarkko